Maanmittauspäivät 2024

Maanmittauspäivät 2024 järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana 5.–6. kesäkuuta Sokos Hotel Presidentissä, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Alustava ohjelma: linkki lähiaikoina tälle sivulle! Ilmoittautuminen ja hinnat Early bird -ilmoittatuminen käynnistyy pe 15.3.2024. Hinnat: Earlybird (voimassa 15.4.2024 asti): MIL jäsen 325 € + alv 24, Ei jäsen 400 € + alv Normaalihinta (voimassa 16.4.–27.5.2024): MIL jäsen 400 € + […]

Maankäyttö 4/2023 – Sisällys ja PDF

3 Ari Laitala Tekoäly voi tehdä sinusta korvaamattoman TEEMA: KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA JA JOHTAMINEN • KIINTEISTÖMARKKINAT • KIINTEISTÖARVIOINTI 4 Ari Tella Maapohjan kiinteistöverouudistus 8 Saija Toivonen Tyhjää täynnä vai täynnä uusia mahdollisuuksia? Australialaisen konkariprofessorin tärpit vajaakäytön taltuttamiseen 11 Mirosława Czaplińska BVC Varsovassa – arvioinnin aihepiirit laajenevat 13 Peter Ache Ukrainan ja Israelin sotien vaikutus kiinteistöjemme hintoihin 16 […]

Pääkirjoitus: Tekoäly voi tehdä sinusta korvaamattoman

TEKSTI: ARI LAITALA Keskustelevat tekoälyt ovat saaneet huikeita lisäominaisuuksia viime kuukausien – ja jopa päivien – aikana. Merkittävin muutos ChatGPT:n tapauksessa ovat pluginit eli lisäosat, jotka ovat avanneet tekoälylle tien internetiin. Keskustelevat tekoälyt eli laajat kielimallit eivät siis enää ole oman opetusaineistonsa vankeja vaan pääsevät – käyttäjän niin halutessa – kiinni ajantasaisen tietoaineistoon, kuten vaikkapa […]

Maapohjan kiinteistöverouudistus

TEKSTI: ARI TELLA Kiinteistöverotus on Suomessa jo vuosikymmeniä vanha instituutio, joka ­jakaa ­mielipiteitä. Kiinteistöverotus katsotaan tänä päivänä kuitenkin vakaaksi ja ­perustelluksi omaisuuden verotustavaksi, joka tarjoaa kunnille vakaan tulolähteen. Kiinteistövero on nykymuodossaan ollut käytössä vuodesta 1993, jolloin arvostukset perustuivat varallisuusverotusarvoihin. Rakennukset verotetaan edelleen indeksikorjatuilla 1970-luvun arvostamisperusteilla ja maapohjankin arvoja on laajemmin ajantasaistettu 15 vuotta sitten. Niin […]

Tyhjää täynnä vai täynnä uusia mahdollisuuksia?

Australialaisen konkariprofessorin tärpit vajaakäytön taltuttamiseen TEKSTI: SAIJA TOIVONEN Tyhjiin ja vajaakäyttöisiin toimitiloihin voi törmätä tätä nykyä niin ­Helsingissä kuin ­Sydneyssäkin. Vajaakäytöstä on ­tullut ­kroonistuva vaiva, jota vahvistavista ­muutosvoimista ei ole puutetta. Huokailun ja käsien vääntelyn sijaan asiaan asialle voi yrittää tehdä jotakin. Sydneyn teknillisen yliopiston professori Sara Wilkinson tarttui ­haasteeseen ja kehitti tutkimushankkeessaan joukon ­apukeinoja. […]

BVC Varsovassa – arvioinnin aihepiirit laajenevat

TEKSTI: MIROSŁAWA CZAPLIŃSKA 33. Baltic Valuation Conference (BVC) järjestettiin 7.–9.9.2023 Puolan Varsovassa. Käsitellyt aiheet keskittyivät neljään teemaan, mutta paljon muustakin kuultiin. Konferenssikutsussa mainitut aihepiirit olivat 1) Kiinteistöarvioinnin tarkkuuden arviointi (kuka arvioi ja missä määrin) ja sen vaikutus kiinteistöarvioijan ammatilliseen vastuuseen, 2) arvoon vaikuttavat ominaisuudet (esim. vihreät rakennukset) markkinalähestymistavassa ja tapoja havaita ne ja selvittää niiden […]

Ukrainan ja Israelin sotien vaikutus kiinteistöjemme hintoihin

Onko kyse sodasta vai turvattomuuden pelosta? TEKSTI: PETER ACHE Prologi: Kiinteistön laatu indikaattorina Kiinteistöjä tarkastellaan usein pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Paljonko sijoittaminen tähän kiinteistöön maksaa? Auttaako kotini arvonkehitys turvaamaan eläkkeeni? Voinko myydä kiinteistön hyvällä voitolla? Kuitenkin kiinteistön itsensä arvoon, perheen kodin tai asunnon merkitykseen elämänlaadulle tai toimisto- tai tehdasrakennuksen merkitykseen työympäristön laadulle kiinnitetään usein vähemmän huomiota. […]

GIS – Kiinteistöarvioinnin uusi etulinja

TEKSTI: RADOSŁAW GACA 2000-luku on dynaamisen tiedon saavutettavuuden aikaa. Tämä koskee myös paikkatietoa. Vielä muutama vuosi sitten paikkatiedon hyödyntäminen vaati erityisiä lupia, pätevyyksiä tai muita erityistoimia. Nyt se on meidän jokaisen käytettävissä käytännössä milloin tahansa. Satelliitti- ja fotogrammetriset kuvat sekä datan prosessointi ja kaikki siihen liittyvä vaikuttavat kognitiivisiin kykyihimme ja niitä voidaan hyödyntää niin ammatillisesti […]

Massa-arviointi Virossa

TEKSTI: ÜLLEKE EERIK Vuonna 2022 Viron maanmittausvirasto suoritti maan massa-arvioinnin, jossa arvioitiin lähes 760 000 kiinteistöä. Maan massa-arviointi on markkina-arvoon perustuva arvio, jonka perusteella jokaiselle rekisteriyksikölle määritetään likimääräinen maan markkina-arvo, ts. maan verotusarvo. Koska kyseessä on massa-arviointi, tulos on tilastollinen yleistys. Virossa on 15 maakuntaa, jotka on jaettu 79 kuntaan. Viron maanmittausviraston suorittamassa massa-arvioinnissa 2022 arvioitiin […]

Vesivoima suomalaisessa kiinteistöjärjestelmässä

TEKSTI: SAKARI HAULOS Vesivoimaa on hyödynnetty vuosisatoja. Vanhimmat laitokset ovat olleet jauho­myllyjä, mutta nykyisin vesivoimaa käytetään sähköenergian tuotantoon. ­Vesivoimalle on muotoutunut oma ­erityinen asemansa kiinteistöjärjestelmässä. Vanhoja vesivoimalaitoksia toisaalta uusittaessa ja toisaalta lakkautettaessa joudutaan pohtimaanm kenelle vesivoiman käyttöoikeus kuuluu. Kysymys ei useinkaan ole helppo ja asian selvittäminen vaatii syvällistä kiinteistö- ja vesioikeuden historian tuntemusta. Mitä vesivoima […]

Opinto-ohjauksen merkitys maanmittausalan osaajapulassa

TEKSTI: SATU ELOMAA – TIIA MIKKONEN – AMINA MOKHTARI – ULLA MIKKANEN Maanmittausalan suuri potentiaali ja laajat työllistymismahdollisuudet tulevat tutuiksi alan opiskelijoille niin opintojen, työharjoitteluiden kuin alan julkaisujenkin kautta. Toisaalta tutuiksi tulevat myös alaa koettelevat ongelmat, joista yksi on alan vähäisestä tunnettuudesta johtuva opiskelija- ja työntekijäpula. Maanmittausalan vähäinen tunnettuus ja vaikeus saada houkuteltua etenkin nuoria […]

Havaintoja tavarakuljetus­järjestelmän kehityksestä 2011–2022

Onko keskustelun fokus liian kapea: yksityisautoiluun ja asumistiheyteen rajoittuva? TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Onko meillä liikkumisen ja maankäytön tarkastelu liian kapeaa asumistiheyteen ja kuluttajien liikkumiseen rajoittuvaa, vaikka tieliikenteen CO2-päästöistä yli 40 % jo syntyy kuorma- ja pakettiautoliikenteestä? Tavaraliikenteen ottaminen mukaan tarkasteluun avaa toisenlaisen näkökulman, ja tulevassa suunnittelussa meidän tuleekin huomioida […]

Hallitusohjelma kuntien näkökulmasta – lisää uusia tehtäviä vanhaan malliin vaiko aidosti helpotusta kuntien resurssipulaan?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Olen koettanut tulkita hallitusohjelman linjauksia ja muotoiluja kuntien maankäytön ja koko teknisen sektorin näkökulmasta. Aloitetaan tässä kolumnissa näkökulmasta ”kuntien vastuut ja resurssit” hallitusohjelmassa. ”Valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita.” Muutama eduskunta taaksepäin, ministeriöiltä kyseltiin, mistä kuntien tehtävistä voitaisiin […]

Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti – Kasimir Sinervän diplomityö 1910

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston kollegin 30.5.1910 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin neljä diplomityötä, joista yksi oli Kasimir Sinervän työ ”Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti”. Polytekninen opisto oli muuttunut korkeakouluksi kahta vuotta aiemmin 1908, joten kyse oli ensimmäisistä maanmittarien suorittamista diplomitutkinnoista Suomessa. Sinervä oli aloittanut opinnot 1906 Polyteknisessä opistossa, jossa hän suoritti maanmittaritutkinnon ensimmäisen osan. Fotogrammetria sisältyi […]

Suuret suomalaiset geodeetit

TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MARTIN VERMEER – MAURI VÄISÄNEN Maanmittaajat ovat olleet yli 400 vuotta kehittämässä suomalaisten elinoloja ja hallintoa. Järjestäytynyt, toimiva ja kehittyvä yhteiskunta tarvitsee kiintopisteitä, karttoja ja paikkatietoja, kiinteistöjen rekisteritietoja sekä maankäytön suunnittelua. Geodeetit ovat osa maanmittaajien ammattikuntaa. He rakentavat ja ylläpitävät maanmittauksen perustaa, paikannuksen infrastruktuuria. Geodesia ja geodeetit Geodesia […]

Maailma ei ole enää litteä

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Maaliskuun kolumni käsitteli nuorison ympäristöahdistusta. Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden lehden, Osqledaren, viimeisin numero antaa osviittaa siitä, mihin tärkeysjärjestykseen 20–30-vuotiaiden sukupolvi laittaa asiat. Oman muistikuvani mukaan oli ympäristötietoisuus marginaalista opiskelijoiden keskuudessa 30 vuotta sitten. Viimeisimmän numeron ensimmäinen artikkeli käsittelee ekoahdistusta ja antaa konkreettisia neuvoja siitä, miten ekoahdistuksen voi kääntää ekoaktiviteetiksi. Vastaava artikkeli […]

Lapin kolmiomittaus

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1903 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kolmiomittaukset Lapissa 1903 Kun Suomen yleiskarttaa viime vuosisadan 40-luvulla alettiin laatimaan, oli sitä varten, paitsi tähtitieteellisten ja kolmiomitannollisten pisteiden määräämistä, myöskin koko pohjois-Suomi kartoitettava. Nämät siis lähinnä yleiskarttaa varten aiotut mittaukset tehtiin mittakaavassa 1: 100,000, paitsi Inarin ja Utsjoen pitäjiä, mitkä kartoitettiin mittakaavassa 1: […]

Maanmittausalan oppikirjat – nykytila ja tulevaisuus

TEKSTI: JYRI ARTJOKI Tämän kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa (3/2023) ensimmäisessä osassa kävi ilmi, että maanmittausalan suomenkieliset oppikirjat alkoivat yleistyä pikkuhiljaa noin 1850–1880-lukujen kohdalla. Sotilastopografian nousu 1900–1940 Maanmittausalan teoksiin, kuten kaikkeen muuhunkin kirjallisuuteen, vaikuttaa luonnollisesti kysyntä. Maanmittauksen kohdalla tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Suomen itsenäistyttyä Venäjästä vuonna 1917 muun muassa sotilastopografian teokset alkavat näkyä julkaistujen teosten listalla. […]

Jälkiviisaus on aina ollut suurinta viisautta – ja niin myös kiinteistöarvioinnissa

Viimeisin otsikkoon löyhästi liittyvä juttu on Sunny Car Centerin sotku. Hämeenlinnaan piti hankkeen puuhamiehen mukaan rakentaa valtava autokauppakeskus 2010-luvun alkupuolella. Veturimiestä ihmetytti tuolloin, että puuhamiehen sanoja lainaten hän osasi tuolloin 10 sanaa englantia, mutta hankkeeseen oli lupautunut erään Afrikan maan presidentin leski Wilson sijoittamaan 63 miljoonaa ehdolla, että hänelle lähetetään 10 % tuosta summasta joitain […]

Laivojen kulkua jäässä helpotettiin satelliittipaikannuksella

Juuri päättyneessä Euroopan avaruusjärjestö ESAn rahoittamassa ENHANCE-projektissa Maanmittauslaitoksen ja Aalto-­yliopiston tutkijat yhdessä merenkulkualan tilannetietoisuuteen erikoistuneen startup-yritys Fleetrange Oy:n kanssa selvittivät, voiko laivojen navigoinnin tukena hyödyntää tekoälyä, sensoreita ja satelliittipaikannusteknologiaa. Projektissa testattiin tekoälyyn perustuvaa merijään ominaisuuksien havaitsemista ja tunnistamista, mikä toteutettiin näkyvän valon (RGB) ja infrapuna-alueen (IR) kameroilla. Lisäksi käytettiin satelliittipaikannusta. Käytännön testauksessa olivat mukana Kemin […]

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma palkittiin maailman parhaasta tietomallinnuksesta

Kansainvälinen järjestö BuildingSmart International (bSI) myönsi tunnustuksen maailman parhaasta tietomallinnuksesta Finavian kymmenvuotiselle Helsinki-Vantaan kehitysohjelmalle. Tietomallinnusta on hyödynnetty projektin useissa eri vaiheissa sekä terminaalien että asematason laajennuksessa. Tunnustus myönnettiin Helsinki-Vantaan kehitysohjelmalle tietomallinnuksen erinomaisesta hyödyntämisestä rakentamisen suunnittelussa, toteutusvaiheessa sekä ylläpidossa. Tietojohtamisen avulla sidosryhmiä on pystytty informoimaan etukäteen projektin toiminnallisuuksien kuvauksista sekä lentoasemalle rakennettavista uusista ominaisuuksista. BuildingSMART International […]

Kiinteistökauppatilasto: Kiinteistökauppojen määrät ja hinnat laskivat edelleen

Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan kiinteistökauppoja on tehty yli 16 % vähemmän kuin viime vuonna tammikuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Omakotitalokauppojen määrät ja hinnat laskivat selvästi. Metsän hinta sen sijaan nousi. Epävarmuus kiinteistömarkkinoilla, korkojen nousu sekä kotitalouksien luottamuksen heikkeneminen omaan talouteen heijastuvat kiinteistökauppojen lukumäärissä ja hinnoissa. Vaikka kesällä kaupoissa nähtiin jonkin verran piristymistä, kuluvan […]

Maalahti valittiin julkisen puurakentamisen edelläkävijäksi 2023

Ympäristöministeriö ja kestävän kehityksen yhtiö Motiva ovat myöntäneet vuoden 2023 Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Maalahden kunnalle. Perusteluna valinnalle oli se, että into puurakentamisen edistämiseen näkyy kunnassa sekä strategisella että käytännön tasolla. Maalahdessa tahto puurakentamisen edistämiseen näkyy esimerkiksi kunnan strategiassa, jossa puurakentamisen tulevaisuuden tavoitteet on määritelty selkeästi. Maalahden kestävän kehityksen strategian pääsanoma on ”Se kestää 100 […]

Puiston lähellä asumisella voi olla terveysvaikutuksia

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan uusin tutkimus vahvistaa viheralueiden merkityksen ihmisten terveydelle. Tutkimuksen mukaan asuinpaikan viheralueiden läheisyys lisäsi keski-ikäisten fyysistä aktiivisuutta, mikä puolestaan näyttää edistävän heidän sydänterveyttään. Vihreä asuinympäristö lisäsi niin naisten kuin miestenkin fyysistä aktiivisuutta, jolla taas oli positiivista vaikutusta elimistön palautumisesta kertovaan sydämen sykevälivaihteluun. Tutkimuksessa osallistui yli 5 400 henkilöä, jotka olivat tutkimuksen ajankohtana […]

Selvitys: Käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden sääntelyä voisi kehittää

Ympäristöministeriö selvitti tuulivoimaloiden purkamisen lainsäädäntöä arvioidakseen, onko kansallista lainsäädäntöä tarve muuttaa. Tarkastelun kohteena oli maalla sijaitsevien ja käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden purkamista ja jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö Suomessa ja valituissa vertailumaissa Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Suomessa ei ole erityislainsäädäntöä tuulivoimaloiden purkamisesta. Sääntelyn yleispiirteisyyden vuoksi tuulivoimayhtiöiden ja tuulivoimalakiinteistöjen maanomistajien väliset maanvuokrasopimukset ovat keskeinen keino tuulivoimaloiden purkamisen hallinassa. Sääntelyn […]

Kuntien arvioitava hulevesi­tulvariskit alueellaan 2024

Tulvariskilain mukaiset hulevesitulvariskien alustavat arvioinnit tulee päivittää kaikissa kunnissa vuonna 2024. Arviointiprosessi tehdään nyt kolmatta kertaa. Kunnan tulee tarkistaa tai tehdä arviointi sekä nimetä mahdolliset merkittävät tulvariskialueet 22.12.2024 mennessä. Mikäli kunnat nimeävät merkittäviä hulevesitulvariskialueita, on niille laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat 22.12.2025 mennessä ja tulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2027 mennessä. Tulvariskien hallintaa koskeva laki määrää ELY-keskukset antamaan kunnalle […]

Pääkaupunkiseudulla käyttämätöntä rakennus­oikeutta asuntojen rakentamiseen enemmän kuin koskaan

HSY:n julkaiseman tonttivarantokatsauk­sen mukaan pääkaupunkiseudulla on jäljellä käyttämättömän rakennusoikeuden varantoa useiden kymmenien tuhansien asuntojen rakentamiseen. Katsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla oli alkuvuodesta asumiseen tarkoitettua kaavavarantoa jäljellä 8,20 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tästä 4,57 miljoonaa kerrosneliömetriä on kerrostalojen rakentamiseen tarkoitettua varantoa ja 3,63 miljoonaa kerrosneliömetriä pientalojen rakentamiseen. Alueen kaupungit ovat viime vuosina kaavoittaneet erityisesti kerrostalojen rakentamista varten. Kerrostalovarannon määrä pääkaupunkiseudulla […]

Arto Nuora (1936–2022)

TEKSTI: KAUKO JUHAMÄKI – MATTI HOLOPAINEN Diplomi-insinööri Arto Nuora kuoli sairauden uuvuttamana Espoossa 9.11.2022. Hän oli syntynyt Sippolan Myllykoskella 19.10.1936. Arto Nuora kävi keskikoulun Myllykoskella, 4 kuukauden mittaus­teknikkokurssin Jyväskylässä, teki armeijan jälkeen erilaisia mittaustöitä mittaustyönjohtajana TVH:lla. Syksyllä 1958 hän aloitti Helsingissä Teknillisen koulun maanmittauslinjan ja valmistui maanmittausteknikoksi keväällä 1961. Jo opiskeluaikana hän oli töissä Insinööritoimisto […]

Pekka Nurmikari (1954–2023)

TEKSTI: PETRI LUKIN – HANNA FRANSSILA Maanmittausinsinööri (DI) Pekka Nurmikari menehtyi 5.10.2023 kotonaan Porvoossa äkilliseen sairauskohtaukseen 68 vuoden iässä. Pekan hautajaiset toimitettiin 3.11. synnyinkunnassaan Orimattilassa. Pekka syntyi vuonna 1954 maatalon pojaksi. Hän kirjoitti vuonna 1973 ylioppilaaksi Orimattilan lukiosta. Koulun jälkeen Pekka oli useana vuonna töissä Keskusmetsälautakunta Tapion Lahden piirissä tehden mm. metsätaloussuunnitelmia. Pekan isä oli […]

Liisa Rouhiainen (1960–2023)

Syksyn pimentyessä saapui suruviesti: maanmittausteknikko Liisa Rouhiainen on menehtynyt sairauden uuvuttamana. Liisa oli syntynyt Rantasalmella 14.9.1960. Liisa valmistui Helsingin Teknillisestä Opistosta maanmittausteknikoksi vuonna 1984. Espoon kaupungin palveluksessa Liisa suoritti jo opiskeluaikojen harjoittelua vuonna 1981. Valmistumisensa jälkeen Liisa työskenteli useissa organisaatioissa, muun muassa Kirkkonummen kunnalla, Viatekilla sekä Imatran Voimalla. Vuonna 1994 Liisa tuli Espoon kaupungin palvelukseen […]

Siirry työkalupalkkiin