Pääkirjoitus: Viimeinen sammuttaa valot – toivottavasti uuden tieltä

TEKSTI: KARIN KOLIS Suomen kahtiajako kasvaviin ja kuihtuviin alueisiin on kiihtynyt viime vuosina. Toisaalla on käynnissä rakennusbuumi, ja toisaalla kokonaiset kerrostalot seisovat tyhjillään. Esimerkiksi kaavoituksessa ei liikuta vain perinteisillä alueilla, joilla kaavoitetaan ennestään asemakaavoittamatonta aluetta. Toisaalla tarvitaan täydennysrakentamista ja asemakaavamuutoksia, ja toisaalla on ylitarjontaa ja tarve purkaa olemassa olevia rakennuksia. Kaupungin keskustavat vetävät väkeä. Rakennusbuumi […]

Digikyvykkyys luo huomisen ­digitasa-arvoa

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO JA MATTI KURKELA Digitaitoja painotetaan niin eri kouluasteilla kuin työelämässä ja harrastuksissa. ­Digikyvykkyys tarkoittaa tässä digiosaamisen tehokasta käyttöä ja kykyä toimia tarkoituksenmukaisella tavalla ­hyödyntäen osaamistaan. Kyse on samalla myös ns. digitasa-arvosta, kun esimerkiksi julkiset ja ­yksityiset palvelut sekä ostaminen ­siirtyvät ­asteittain verkkoon. Digiosaamista kertyy ­monelle yhä enemmän vapaa-ajalla. Yksilöiden ja […]

MyData – ihmiskeskeistä henkilötietoa

TEKSTI: JAMIE DONOVAN MyDatan pyrkimyksenä on ­ihmisoikeuksien ­laajentaminen digitaaliseen maailmaan, ­mahdollistaen henkilötiedon hyödyntämisen luottamuksella. Käyttäjän oikeutta hallita ­jaettavaa tietoaan yksityiskohtaisesti on yksi monista organisaation tavoitteista, mutta ei käytännössä aina ­realistista. Alati kasvavan tietomäärän myötä tehtävien päätösten lukumäärä olisi valtava. MyDatan pyrkimyksenä on ihmisoikeuksien laajentaminen digitaaliseen maailmaan, mahdollistaen henkilötiedon hyödyntämisen luottamuksella. Käyttäjän oikeutta hallita jaettavaa tietoaan […]

Tulvariskien ymmärtäminen ja ­hallinta

TEKSTI: THOMAS BANAFA Tulvariskien hallinnan ­tärkeimpiä ­osa-alueita on ­maankäytön ­suunnittelu, jolla voidaan ­merkittävästi vaikuttaa ­ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuuteen. ­Pitkäjänteinen ja luotettaviin ­ennusteisiin perustuva ­tulvariskien hallinta pitää sisällään kaikki ne ­toimenpiteet, joilla voidaan ­arvioida ja pienentää tulvariskejä sekä ­ehkäistä tai pienentää tulvista ­suoraan tai ­epäsuoraan aiheutuvia vahinkoja.   Tulvat aiheuttavat vuosittain Suomessa miljoonaluokan suorat vahingot, joiden […]

Kiinteistöalan ketterä johtaminen

TEKSTI: MAARIT NORDMARK ALOITTAESSANI TYÖURANI ei ollut olemassa Skypeä eikä internetiä. Matkapuhelimet olivat vielä usean kilon painoisia, eikä niitä ollut joka autossa. Töihin mentiin aamulla ja sieltä lähdettiin kotiin illalla. Kannettavat – tai enemmänkin raahattavat – pienemmän matkalaukun kokoiset tietokoneet oli varustettu vihervalkoisellaruudulla, jonka koko oli noin sata neliösenttiä. Tee niiden kanssa sitten kotona etätöitä. […]

Tekniikan tohtori, muotoilija Juho-Pekka Virtanen: Geomatiikan moniosaaja

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO Kuluttajien saatavilla olevalla ­teknologialla voidaan tuottaa ja ­hyödyntää kolmiulotteista paikka­tietoa yhä helpommin ja tehokkaammin. Ammattikäyttöön tarkoitettuihin kartoitusjärjestelmiin verrattuna nämä teknologiat ovat huomattavasti edullisempia ja niiden hyödyntämisen osaamisvaatimukset ovat ­keventyneet merkittävästi. Lisäksi kokonaisia ­kaupunkeja kattavia aineistoja on aiempaa paremmin saatavilla.  3D-kaupunkimallien hyödyntämisen osalta onkin käynnissä erittäin mielenkiintoinen kehitysvaihe. Teknologisten esteiden poistuessa uusien ­sovellusten […]

Virtual Reality – lupaukset alkavat lunastua

TEKSTI: ARI LAITALA Keinotodellisuus on jo vuosikausia kolkutellut kuluttajien ovia. Kuluttajasovellusten tekniikat ovat kehittyneet hintojen samalla halventuessa. Onko keinotodellisuus jo niin todellista, että sillä on valta vaikuttaa siihen, miten käytämme tiloja ja paikkoja, teemme suunnitelmia, töitämme ja päätöksiä, miten liikumme, opiskelemme, matkustamme tai jopa lomailemme.   Visionäärien ja kehittäjien mielestä edellä listatut vaikutukset ovat tietysti […]

Kenelle kuuluu julkisten investointien tuoma maan arvonnousu?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Kiinteän omaisuuden lunastaminen tai lunastustarve ei ole tämän ajan uusi tarve. Lainsäädännössä kiinteän omaisuuden lunastaminen on ratkaistu vuoden 1898 Laissa kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen (PIL), jota uudistettiin ja täydennettiin ns. maapakettilakien säätämisellä 1970 luvulla. Paketti käsitti lunastuslainsäädännön uudistamisen lisäksi säädökset kunnan etuosto-oikeudesta kiinteistökaupassa sekä Rakennuslain lunastussäännösten muuttamisesta. Uudistamisen perusteluina oli hidas, […]

20-luku on täällä jälleen

TEKSTI: ARI LAITALA 1920-luvulla tapahtui länsimaissa hurja kehitysloikka. Uudet ilmiöt ja kehityskulut kuten kaupungistuminen, liikkumisen vallankumous ja koneromantiikka ovat ilmiöitä, jotka ovat merkittäviä vielä sata vuotta myöhemminkin. 1920-luku vaikuttaakin nyt ajankohtaisemmalta kuin kertaakaan päättymisensä jälkeen.   Kaksikymmentä luku on mielissämme iloista, vallatonta, edistyksen, vapautumisen ja vaurastumisen aikaa. Mielikuviin nousevat mm. jazz, uudet muotisuuntaukset, liikkumisen vallankumous, […]

Dadaismista dataismiin

TEKSTI: ARI LAITALA Dadaismi oli lyhyen aikaa – erityisesti vuosina 1916–1924 ja erityisesti Euroopassa – vaikuttanut taidesuuntaus. Dadaismin luojat ja kannattajat sanoivat dadaismin olevan antitaidetta. Dadaismin (dadan) tehtävänä oli olla kaiken sen vastakohta mitä taide edusti. Dadaismin pontimena oli ensimmäisen maailman­sodan järjettömyys ja siitä kumpuava kyynisyys. Sikäli kuin taiteella oli tarkoitus välittää viestejä ja synnyttää […]

6Aika kokoaa kaupunkikehittämisen asiantuntijat suurista kaupungeista saman pöydän ääreen

TEKSTI: JOHANNA LYYTIKÄINEN 6Aika-strategiassa kuusi suurinta kaupunkia (Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen kaupunkien kehittämisessä. Satojen asiantuntijoiden joukko on yhdessä ratkonut kaupunkien kestävyyteen liittyviä haasteita jo noin 50 projektissa viiden vuoden ajan.   Projektit ovat kattaneet monipuolisesti erilaisia teemoja rakennetun ympäristön kehittämisestä oppimiseen, työllisyyteen, kiertotalouteen ja hyvinvointiin. Olennaisinta on […]

Puunkäyttö hiilinieluna – millaista yhdyskuntaa haluamme rakentaa?

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Moni suomalainen haluaisi asua puusta valmistetussa pientalossa, jos se olisi mahdollista. Puinen pientalo sitoo merkittävän määrän hiilidioksidia ilmakehästä vuosikymmeniksi, ja on siten yksi ase ­ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kannattaisiko pientaloalueita ­kaavoittaa lisää sinne, missä kuluttajat haluavat asua?   Rinteen (ja sittemmin Marinin) hallitusohjelma 6.6.2019 nostaa ilahduttavan vahvasti esille puunkäytön hiilinieluna ilmastonmuutoksenvastaisessa taistelussa. Hallitusohjelmassa […]

Maanmittari eksyi työmaalle

TEKSTI: REETA OJALA Jos laitetaan maanmittari työmaalle, niin ensimmäiseksi hän varmaankin laittaa sen kartalle. Mutta miten hän sinne päätyi ja minne jatkaa?   Päädyin paikkatiedon maailmaan täysin sattuman kautta. Tiesin vain haluavani tekniselle alalle, mutta minulla ei ollut mitään tietoa, mitä kaikkea diplomi-insinööri oikein pystyy tekemään. Päädyin laittamaan ”geomatiikan” hakupapereihin 2012: se kuulosti aivan minulle […]

Me too ja To me -ilmiöt

TEKSTI: VETURIMIES Ensiksi mainittu ilmiö on hallinnut uutisia ja lööppejä muutamia vuosia. Viimeisin Suomea ravisuttanut uutinen oli kulttuurivaikuttaja Veijo Paltzarista Helsingin Sanomien uutisoima monisivuinen juttu, jota oikeusasteet pääsevät aikanaan puntaroimaan. Syyllisiä siihen, kuinka näin on päässyt käymään ja ketkä olikaan ne, jotka tukivat aikoinaan Paltzaria, ovat tietyt tahot vahingoniloisina etsineet, etenkin kun listalta on sitten […]

Museotoimikunta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Maanmittausalan menneiden asioiden tallentaminen alkoi siitä, kun Maanmit­tauslaitos piti 300-vuotisjuhliaan v. 1933. Juhlan yhteyteen oli pystytetty näyttely, johon oli kerätty alan vanhempaa esineistöä. Esineistö varastoitiin ja sittemmin Geodeettien kerho jatkoi Olavi Siikaniemen johdolla aineiston keräilyä. Keräilyn tulokset tallennettiin odottamaan parempia aikoja. Aikaa kului, kunnes Helsingin kaupunki luovutti 1960-luvun lopulla kaupungin vanhan vesilaitoksen […]

Maanjako-oikeudesta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Maanjako-oikeusasiaa käsiteltiin maanmittariyhdistyksen kokouksessa herra I. Meurmannin laatiman lausunnon perusteella: Tunnettu on nimittäin, että on paraillaan tekeillä uusi jakoasetus, jossa myöskin oikeudenkäyntijärjestys maanjakoasioissa lopullisesti on määrättävä, ja maamittarikunta, joka yleensä kiitettävällä tavalla on seurannut aikaansa ja ilmaissut mielipiteensä tekeillä olevista uudistuksista sen toimipiiriin kuuluvilla […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Maa- ja metsätalousministeriön ja Maanmittauslaitoksen strategiapapereiden valmistuttua muun ohella Maanmittauslaitoksen työjärjestystä on ajantasaistettu. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on antanut vuoden 2020 alusta uudet maksuasetukset Maanmittauslaitoksen julkishallinnollisista ja liiketaloudellisista suoritteista. Asetusten voimassaoloaika on aikaisemmasta poikkeavasti vain vuoden 2020 loppuun. Yksityistielakia, ratalakia ja ns. maantielakia on vähäisesti tarkistettu. Ns. enklaavilaki on saanut lakiteknisiä muutoksia. […]

Luonnonsuojelu­lainsäädännön uudistus käynnistyy

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistus on käynnistetty. Hankkeessa uudistetaan luonnonsuojelulakia ja -asetusta sekä valmistellaan uusi laki luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Lisäksi hankkeessa kehitetään ekologista kompensaatiota. Kuuleminen on aloitettu sähköisellä kyselyllä, johon pääsee ympäristöministeriön nettisivuilta. Kyselyn lisäksi tammi-helmikuussa 2020 järjestetään kevytkuulemisia ministeriön sosiaalisen median kanavissa sekä keskeisille sidosryhmille suunnattuja kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia. Uudistuksen keskeisinä tavoitteina on edistää […]

Suomen ensimmäinen 3D-kiinteistö rekisteröity

Suomen ensimmäinen kolmiulotteinen kiinteistö lisättiin kiinteistörekisteriin 9.1.2020. Rekisteröidyssä kohteessa uusi paikoitustontti lohkottiin nykyisen tontin alapuolelle Espoon Keilalahdessa. Lainsäädäntö kolmiulotteisten kiinteistöjen rekisteröinnistä tuli voimaan 1.8.2018. Kolmiulotteisen kiinteistönmuodostaminen edellyttää asemakaavan muuttamista, jos olemassa oleva asemakaava ei mahdollista kolmiulotteista tonttijakoa. Kolmiulotteisen kiinteistönmuodostuksen tavoitteena on selkeyttää kohteiden omistamista, sopimusten tekemistä, kiinteistökauppoja ja kiinteistöveron kohdentamista.

Valtiolle etuosto-oikeus kiinteistökauppoihin

EU- tai ETA-alueen ulkopuolisen kansalaisen tai yhteisön kiinteistöhankinnat ovat muuttuneet 1.1.2020 alkaen luvanvaraisiksi. Maksullinen lupa on haettava puolustusministeriöltä kiinteistön hankintaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa luovutuksesta. Lisäksi Suomen valtiolle on säädetty etuosto-oikeus maanpuolustuksen ja rajavalvonnan osalta tärkeisiin kohteisiin Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lakia sovelletaan kiinteistönluovutuksiin, jotka on tehty 1.1.2020 jälkeen. Etuosto-oikeudella tarkoitetaan valtion oikeutta lunastaa myyty kiinteistö, […]

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma julkaistu

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (European Green Deal) julkaistiin joulukuussa Brysselissä. Ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Ohjelma sitoo yhteen kaikki EU-politiikan osa-alueet. Luvassa on ehdotus ilmastolaiksi, jonka avulla tuetaan pitkäaikaisia investointeja ja siirtymävaihetta sekä ohjataan EU:ta kohti hiilineutraaliutta sekä aloite rakennusten energiatehokkuussaneerauksista. Lisäksi tulossa on kestävän ja älykkään liikenteen strategia, […]

Kaikki uudet tuulivoimalat rakennettiin vuonna 2019 markkinaehtoisesti

Kaikki Suomeen vuonna 2019 valmistuneet 56 tuulivoimalaa rakennettiin markkinaehtoisesti ilman valtion tukea. Näiden voimaloiden kapasiteetti on yhteensä 243 megawattia. kokonaisuudessaan Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2019 lopussa 2 284 megawattia. Tuulivoimatuotannolla katetaan noin seitsemän prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta ja yhdeksän prosenttia sähköntuotannosta. 69 % Suomen tuulivoimasta on suomalaisomistuksessa. Neljä suurinta tuulivoimapuistojen omistajaa ovat suomalaisyrityksiä ja ne omistavat […]

MAL-sopimusta esitetty laajennettavaksi

Valtio on viime vuosikymmenen alusta alkaen solminut maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia eli MAL-sopimuksia suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Nyt ympäristöministeriö esittää sopimuksen laajentamista myös muille yli sadantuhannen asukkaan kaupunkiseuduille eli Jyväskylään, Kuo­pioon ja Lahteen.

Paltasen esteetön polku palkittu

Eteläsavolainen maaseudun kehittämisyhdistys Veej’jakaja on palkinnut Paltasen esteettömän polun vuoden hankkeena. Polun on ideoinut pieksämäkeläinen yrittäjä Tuomo Ylönen ja se on toteutettu yrittäjän omalla rahalla sekä EU:n, valtion ja kuntien Leader-tuella. Polku on suomaastoon puusta rakennettu tasainen 650 metriä pitkä reitti, jolla voi liikkua pyörätuolilla. Lisäksi reitissä on korotetut reunat reitin parempaa hahmottamista varten. Reitillä […]

In Memoriam: Auvo Ensio Tommola

TEKSTI: VEIKKO KORHONEN JA KARI I. LEVÄINEN Maanmittausinsinööri ja oikeustieteen kandidaatti Auvo Ensio Tommola kuoli vaikean sairauden murtamana 15.1.2019 Tuusulassa 81-vuotiaana.   Hän oli syntynyt 13.1.1938 Sysmässä. Lapsuuden Ensio vietti Sysmän Lauhjoen kylän maalaismaisemissa. Elettiin sota-aikaa ja sen jälkeen sodan jälkeistä pula-aikaa. Lauhjoen kylään ei ollut autolla kuljettavaa tietä ja matkat tehtiin kävellen tai hiihtäen, […]

Siirry työkalupalkkiin