Maankäyttö-lehden verkkoversio
Maankäyttö 1/2022 (ilmestyi 28.2.2022)
Ari Laitala Metaversumin arkkitehteina TEEMA: DATA • PAIKKATIETO • MITTAUS & MALLINNUS Paula Autio Helsingin Energia ja ilmasto -atlas on energiaremonttien suunnittelua tukeva työkalu Claudia Bergroth Tuore avoin väestöaineisto paljastaa pääkaupunkiseudun pulssin Ari Laitala Virtuaalisen maan markkinoilla Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, et al. Monipuolistuva data ja tieto-ohjaus rakennetussa ympäristössä Marika Ahlavuo ja Hannu Hyyppä Henkilökuva: […]
TEKSTI: ARI LAITALA Metaverse – tai suomalaisittain metaversumi – on herättänyt viime kuukausina paljon huomiota. Uudenlainen ajatus internetin tulevaisuudesta lähti lentoon lokakuussa Facebookin lanseeratessa uuden nimensä Meta ja esitellessään visioita tulevaisuuden internetistä. Kunnia termin ja konseptin luomisesta menee Neal Stephensonille, joka käytti termiä “metaverse” 1992 ilmestyneessä romaanissaan Snow Crash. Kirjassa metaversumia kuvataan kolmiulotteisena virtuaalisena internetin […]
TEKSTI: PAULA AUTIO Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -tutkimusryhmä julkaisi pääkaupunkiseudun väestön vuorokausirytmiä kuvaavan paikkatietoaineiston avoimena datana. Matkapuhelinaineistoon pohjautuvan aineiston avulla voidaan tunnistaa väestökeskittymiä tunnin tarkkuudella ja tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenteen, terveys- ja pelastuspalveluiden tai kaupan toimintojen suunnittelussa. Aineisto on myös kansainvälisesti ensimmäisten joukossa: yhtä tarkkoja avoimia paikkatietoaineistoja väestön dynamiikasta ei ole saatavilla […]
TEKSTI: CLAUDIA BERGROTH Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -tutkimusryhmä julkaisi pääkaupunkiseudun väestön vuorokausirytmiä kuvaavan paikkatietoaineiston avoimena datana. Matkapuhelinaineistoon pohjautuvan aineiston avulla voidaan tunnistaa väestökeskittymiä tunnin tarkkuudella ja tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenteen, terveys- ja pelastuspalveluiden tai kaupan toimintojen suunnittelussa. Aineisto on myös kansainvälisesti ensimmäisten joukossa: yhtä tarkkoja avoimia paikkatietoaineistoja väestön dynamiikasta ei ole saatavilla […]
TEKSTI: ARI LAITALA Virtuaalinen maa sijoituskohteena on tehnyt läpimurron niin pelaajien, tekniikan kehittäjien kuin yleisönkin keskuudessa. Voisiko kysymys olla samalla myös vakavasti otettavasta uudesta kiinteistösijoittamisen muodosta? Virtuaalinen maa sijoituskohteena on saanut kehittyä rauhassa poissa laajemmasta julkisuuden valokeilasta. Mutta Facebookin ilmoittaessa lokakuussa 2021 liiketoimintansa uudesta logiikasta virtuaalinen maa sijoituskohteena on alkanut nopeasti saada uudenlaista nostetta. Mistä […]
TEKSTI: HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO, MIKA LINDHOLM, ARTTU JULIN, KAUKO VIITANEN, PETTERI ALHO JA MATTI KURKELA Rakennetun ympäristön ala uudistuu tieto-ohjauksen lisääntyessä. Paljon kehitystyötä tarvitaan, että mittalaitteiden keräämän datan hallinnasta päästään datan aktiiviseen käyttöön osana tieto-ohjattua rakentamista. Muutoksessa ajureina toimivat uusiutuva teknologia ja tuotteet, joissa yhdistyvät tekoäly ja digitaaliset työkalut sekä työtavat. Päätöksentekoa varten tarvitaan […]
TEKSTI: MARIKA AHLAVUO JA HANNU HYYPPÄ Arttu Julin väitteli marraskuussa 2021 tekniikan tohtoriksi aiheenaan ”Lähifotogrammetrian ja maalaserkeilauksen hyötykäytön parantaminen fotorealistisessa 3D-kaupunkimallinnuksessa.” Kaupunkien fotorealistiset 3D-mallit ovat yhä suositumpia alustoja kasvavissa ja tiivistyvissä kaupunkiympäristöissä. Geoinformatiikan aineistonhankintamenetelmistä erityisesti lähifotogrammetria ja maalaserkeilaus kykenevät tuottamaan tarkkoja, yksityiskohtaisia ja fotorealistisia 3D-malleja monimutkaisista kaupunkiympäristöistä. Niillä tuotettujen, usein toisiaan täydentävien ja mittatarkkojen 3D-mallien […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kyseisenä vuonna käsitellään ammattikunnan piirissä laajasta jakolakia ja sen valmisteilla olevaa asetusta. Asianlaita ilmenee yhdistyksen neljännen varsinaisen kokouksen, joka pidettiin Turussa 12.6.1902, asialistassa. 1) Keskustellaan Lainvalmistelukunnan ehdotuksesta jakoasetukseksi. 2) Onko lohkomisen kautta syntyneillä tiloilla osa jakokunnan yhteisiin tiluksiin? 3) Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti […]
TEKSTI: TUULIA PUUSTINEN, PAULIINA KRIGSHOLM, TEA LÖNNROTH JA HEIDI FALKENBACH Täydennysrakentamista pyritään edistämään kasvavilla kaupunkialueilla maailmanlaajuisesti useista syistä, usein erityisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyen. Kasvun suuntaamisen olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään katsotaan tukevan ilmastotavoitteita sekä esimerkiksi EU:n maaperästrategian ’no net land take’ -tavoitetta. Ympäristöhyötyjen lisäksi täydennysrakentamiseen liitetään monia taloudellisia ja sosiaalisia etuja, kuten säästöt infrastruktuurikustannuksissa, mahdollisuus […]
TEKSTI: VETURIMIES Nythän on niin, että vanhan hyvän ajan maanmittarit olivat enimmäkseen maalta ja heille tätä on turha kirjoittaa. Turhaa teekkarien oli viettää kahta kuukautta maatilaharjoittelussakaan, paitsi yhden Timon, joka meni ruotsinkieliseen taloon ja opetteli ylioppilaspohjan päälle ruotsin kielen, mutta ei nainut kuitenkaan talon tytärtä. Kun nykyajan nuoret maanmittarit ja maanmittarittaret lienevät puolestaan voittopuolisesti kaupunkilaisia, […]
TEKSTI: JORAN HASENSON, HEIKKI LAHTINEN JA KIMMO RAUTIAINEN Nykyisin pientalot toteutetaan yhä valmiimpina ja ammattimaisempina kokonaisuuksina kasvukeskuksiin. Pientaloteollisuus on halukas syventämään yhteistyötä kaavoittajien kanssa entistä toimivampien yhdyskuntien rakentamiseksi. Pientalorakentaminen painottuu muun asuntorakentamisen lailla suurimpiin kaupunkeihin, niiden kehysalueisiin ja maakuntakeskusksiin. Oheisessa kuvaajassa on kunnat, joissa on haettu eniten rakennuslupia pientaloasunnoille, eli omakotitalo-, paritalo- ja rivitaloasunnoille. Nämä […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Haluaako hallitus jäädä historiaan nuorison asumisen ja tulevaisuuden mahdollistajana vaiko raunioittajana? Erityisesti tämän vuosituhannen vaihteen ympärillä ja sen jälkeen syntyneet sukupolvet ovat monien uusien muutosten ja haasteiden edessä. Kaikilla tasoilla ja tavoilla verkottunut globaali kilpailuyhteiskunta, hallitsematon tietotulva, työ, työpaikka ja -aikakäsitteiden peruuttamaton muuttuminen. Mitä tekemällä hankit rahaa elämiseen? Jääkö palkastasi verojen jälkeen […]
TEKSTI: ANTTI KUPARINEN Suomen alueella on toiminut maanmittareita vuodesta 1633. Ensimmäinen sai kuninkaalta tehtäväkseen kartoittaa Ruotsin Itämaakunnan kaupungit ja kylät. Valtion maanmittareiden päätehtäväksi tuli yleiskarttojen kasaamisen ohella maanomistuksen ja verollepanon järjestely. Näitä tekivät jakomaanmittarit palkkanaan kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen urakkapalkka ja vähäinen aina valtion palkkaustaulukoiden alapään kuukausipalkka eikä sitäkään usein riittänyt kaikille ylimääräisille maanmittareille. […]
TEKSTI: MARTTI PIETIKÄINEN 25.–27. marraskuuta 2021 pidettiin CLGE:n yleiskokous ja 7. Eurooppalaisen maanmittarin konferenssi Saariselällä. Isäntinä toimivat omat järjestömme MIL ja MAKLI. Yhteistyö sujui jälleen hyvin, olihan kokemusta jo 2017 FIG:n konferenssista Helsingissä. Ajankohta osui monella tavalla hyvään aikaan. Suomen talvi näytti parhaat puolensa. Lunta oli reilusti ja pakkasta –15 ja –25 asteen välillä. Pandemian […]
TEKSTI: ARI LAITALA, JAMIE DONOVAN JA SUSANNA KARI Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu – edelleen, ja nyt nimellä Kaavoitus- ja rakentamislaki. Lausunnolla olleen lain lausuntoaika päättyi 7.12.2021. Teemme lyhyen katsauksen lausuntokierroksen antiin. Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.” Näin kuvataan uudistuksen tavoitteita sivustolla mrluudistus.fi. Uudistuksen päätavoitteet kuulostavat erinomaisen […]
Paikkatietokeskuksen kehittämä FGI-GSRx-ohjelmistovastaanotin on julkaistu avoimen lähdekoodin versiona kaikille satelliittipaikannuksesta kiinnostuneille. Esimerkiksi opiskelijat, tutkijat ja kehittäjät voivat hyödyntää vastaanotinta innovaatiotoiminnassa. Ohjelmistovastaanotinta on hyödynnetty jo aiemmin laajasti tutkimusalustana tarkan paikannuksen, navigoinnin ja ajanmäärityksen tutkimiseen ja kehittämiseen (PNT; Positioning, Navigation, and Timing). Lisäksi ohjelmistovastaanottimen avulla tutkijat ovat kehittäneet esimerkiksi algoritmeja, havaitsemaan satelliittipaikannukseen kohdistuvaa häirintää. vastaanotinta on hyödennetty […]
Maanmittauslaitos on koonnut vuoden 2021 kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät. Tehtyjen kiinteistökauppojen määrä on lisääntynyt koronapandemiasta huolimatta: vuonna 2021 tehtiin 75 500 kiinteistökauppaa, mikä on 7,1 % enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 2020. Tilastojen mukaan omakotitalojen väljyys kiinnosti ostajia korona-aikana. Kauppamäärä kasvoi 8,3 % 17 800 omakotitaloon vuonna 2021. Vuonna 2020 korona kiihdytti rantamökkien kauppaa, mutta […]
Monipaikkaisuuden käsite sisältää esimerkiksi työhön, opiskeluun, vapaa-aikaan ja perhesuhteisiin liittyviä monipaikkaisuuksia. Monipaikkaisuuden tilalliset ja ajalliset ulottuvuudet vaihtelevat, mikä voi kohdella eri alueita eri tavalla tulevaisuudessa. Kaupunkialueilla merkittävimpiä monipaikkaisuuden muotoja ovat pendelöinti ja etätyö, maaseudulla puolestaan korostuu mm. vapaa-ajan asuminen. Tammikuussa 2022 julkaistussa Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys -raportissa kerrotaan, että mobiilidatan perusteella väestön kausivaihtelu […]
Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuonna 2022 teemalla Kestävä perintö. Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan ihmisen toiminnan synnyttämiä asioita ja ympäristöjä, jotka voivat olla aineellisia tai aineettomia. Kulttuuriympäristöt voivat olla kansallisesti tunnettuja historiallisia arvokohteita tai ihmisen arkiympäristöä. Kestävä perintö -teemavuosi kannustaa tekoihin kestävän kulttuuriperinnön puolesta. Euroopan kulttuuriympäristöpäiville järjestetään Suomessa vuosittain mm. opastettuja kierroksia, työpajoja, näyttelyitä ja festivaaleja. Kaikki ovat tervetulleita […]
Diplomi-insinööri Timo Soininen kuoli lyhyen sairauden jälkeen kotonaan Kajaanissa 18.12.2021. Hän oli 67-vuotias, syntynyt 11.5.1954 Kuopiossa. Timo Soininen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1973 Kuopion lyseosta. Diplomi-insinööriksi hän valmistui Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta vuonna 1979. Timon kiinnostus maanmittaukseen heräsi jo varhain. Maanmittari-isoisältä jääneet työvälineet kiinnostivat, koulun historian kartastossa olleet vanhat kartat merihirviöineen saivat mielikuvituksen liikkeelle. Erityisesti eräs tapaus […]