Maankäyttö-lehden verkkoversio
Maankäyttö 1/2023 (ilmestyi 27.2.2023)
3 Ari Laitala Voi tekoälyn kevät! TEEMA: DATA • PAIKKATIETO • MITTAUS & MALLINNUS 4 Elina Ranta GeoForum Summit 2022 jatkoi Paikkatietomarkkinoiden perintöä Helsingin Messukeskuksessa 6 Jiri Luojukoski Hiilinielut – kasvit hiilidioksidin imureina 10 Ari Laitala Tekoälypaikkatiedon opettajana 14 Riku Mustonen 3D-kuvaus tulee vauhdilla älypuhelimiin ja on varmasti tullut jäädäkseen 15 Maarit Nordmark Tieto on […]
TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa ulkona paukkuu pakkanen. Kaksi pakkasjaksoa on koittanut myös tekoälyn kehityksen historiassa. Nämä ajanjaksot tunnetaan tekoälytalvina (AI winter). Nimitys juontaa juurensa kehityskulkuun, jossa tekoälyyn kohdistetut odotukset nousivat suuriksi, mutta merkittävistä panostuksista huolimatta tulokset jäivät laihoiksi. Ensimmäisen tekoälytalven (noin 1974–1980) osalta odotukset liittyivät ennen kaikkea luonnollisen kielen käyttöön ihmisen ja koneen välisessä […]
TEKSTI: ELINA RANTA GeoForum Summit on Suomen merkittävin paikkatietoalan konferenssi ja suurin paikkatietoalan ammattilaisten vuotuisista tapaamisista Suomessa. Vuoden 2022 tapahtuma käynnistyi 31. lokakuuta Helsingin Messukeskus Siivessä ja keräsi yli 800 osallistujaa! Syksyn GeoForum Summit 2022 sisälsi useita esityksiä, joissa nousi esiin paikkatiedon yhteiskunnallinen merkitys. Mukana oli asiantuntijoita lähes 150 organisaatiosta, ja lavalla nähtiin 89 alan […]
TEKSTI: JIRI LUOJUKOSKI Vaikka kasvi imuroisi hiilidioksidia hyvin voimakkaasti, se ei yksin pysty maailmaa pelastamaan, vaan tarvitsee avukseen jonkin laajemman hiilivaraston, kuten otollisen maaperän, johon hiiltä kulkeutuu kasvin juurien kautta. Suurin osa maapallolla olevasta hiilestä onkin varastoitunut maaperään ja valtameriin. Hiilinielulla tarkoitetaan ekosysteemiä, joka kerää ja varastoi hiiltä enemmän kuin vapauttaa. Kasveista puut ovat tehokkaimpia […]
TEKSTI: ARI LAITALA OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman totesi tammikuisessa haastattelussa, että käyttäisi tekoäly ChatGPT:tä paljon mieluummin opettajana kuin alkaisi itse opiskella asiaa oppikirjasta. Laitoimme ajatuksen kevyeen kenttätestiin ja laajensimme kokeilua vielä Synthesia.io:n tekoälyavattarella. Tekoäly ChatGPT on jatkuvasti hämmästyttänyt maailmaa marraskuisesta julkaisemisestaan lähtien. Sen kyvyt tuntuvat rajattomilta. Sillä on hämmästyttävän laajat yleistiedot, se runoilee, koodaa ties […]
TEKSTI: RIKU MUSTONEN Kolmiulotteisesta mittatietoa sisältävästä kuvaamisesta on tekniikan puolesta arkipäiväistymässä. Sovellusmahdollisuudet ovat kutakuinkin rajattomat eikä koulutuskäyttö ole niistä vähäisin. Kuvittele, jos saisit kuvattua itsellesi rakkaasta tai työpaikallasi tarvittavasta esineestä 3D-mallin helposti muutamassa minuutissa. Tai haluaisit kuvata jonkin huoneen nurkasta nurkkaan ja sommitella sinne uusia huonekaluja. Se on tänä päivänä mahdollista ja vielä useilla eri […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä paljon tietoa yhtä helposti saatavilla kuin nyt, ja tiedon määrä lisääntyy nopeammin kuin koskaan. Ihmisten kollektiivinen tietomäärä tuplaantui vuonna 1900 joka sadas vuosi. Vuonna 1945 tuplaantuminen tapahtui joka 25. vuosi. Nykyisin tiedon määrä tuplaantuu nopeammin kuin joka 13. kuukausi ja jos jatkamme Buckminster Fullerin ”Knowledge […]
TEKSTI: SUSANNA KARI Maanmittauslaitoksen pitkäaikainen pääjohtaja, diplomi-insinööri Arvo Kokkonen jäi eläkkeelle syksyllä 2022. Miten hän löysi tiensä maanmittauksen pariin ja miten ala on muuttunut tässä välissä? Arvo Kokkosen ura maanmittaustoiminnan maailmassa käynnistyi melkein tarkalleen 50 vuotta sitten. Kesällä 1972 hän pääsi mittamiehen apulaiseksi rajamerkkien siirtotoimitukseen Kärsämäelle, joka on Kokkosen syntymäkunta. Ensimmäinen kosketus maanmittaukseen oli kuitenkin […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN kahdestoista vuosikerta käynnistyi v. 1903 ja sisälsi mm. seuraavaa:. Uusien tilusten haltuunotosta kirjoittaa P. J. Rinkinen: Tuntunee kenties monesta turhanpäiväiseltä ottaa tämä kysymys keskustelun-alaiseksi, sillä pienemmissä jakotoimituksissa ei sen ratkaisemisessa ole juuri sanottavia vaikeuksia, vaan aivan toista on isommissa jakotoimituksissa, joissa tämän seikan johdosta voipi esiintyä melkein voittamattomia esteitä. […]
TEKSTI: ILKKA ALM Voimajohtoalueiden korvauskäytännöstä metsämailla on käyty mediassa kovin yksipuolista uutisointia, jossa pääasiassa on arvosteltu korvausten pienuutta. Tosiasiassa väitteissä on jäänyt kertomatta reilusti yli puolet totuudesta. Totta on se, että paljaan metsämaan tuottoarvo hehtaarilta on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion laatimien taulukoiden mukaan muutamia satasia metsäkuvion kasvupaikan hyvyydestä eli metsätyypistä riippuen. Mutta tämän lisäksi korvattavaksi tulevat […]
TEKSTI: KAARINA VARTIAINEN – HENRIK SAARI – ILPO TAMMI Etelä-Savon pilotti opetti, että valtakunnallinen kaavahakemisto on mahdollinen. Kaavoitus on yhteensovittamistyötä, joka vaatii laajaa tietopohjaa, mutta itse kaavoista meiltä puuttuu tietoa. Rakentamista ja alueidenkäyttöä ohjaavat kaavatiedot eivät ole saatavilla valtakunnallisesti ja kattavasti. Tähän ongelmaan vastaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Voimassa olevien kaavojen osalta saatavuusongelmaa ratkotaan VOOKA-hankkeessa, jonka […]
TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Vaikka aivan tuoreimmat tilastot näyttävät verkkokaupan hurjimman kasvun taittumista pandemian aiheuttaman kiihdytyksen jälkeen, keskipitkän aikavälin kasvuennusteet esimerkiksi vielä jo tämän käynnissä olevan vuosikymmenen aikana näyttävät niin suurilta, että niihin vastaaminen nykyisillä toimitiloilla, kaavoilla tai muulla infrastruktuurilla vaikuttaa intuitiivisesti tarkastellen hyvin vaikealta. Tässä artikkelissa pohditaan ilmiötä erityisesti Suomen osalta ja arvioidaan mahdollisia selvityskohteita, […]
TEKSTI: AUNE RUMMUKAINEN Joulukuun alussa Metropolian Myllypuron kampuksella järjestettiin ensimmäinen Mittari-rekry-tapahtuma, jota oli koetettu järjestää jo pari vuotta. Mittari-rekry pidettiin Kiinteistö- ja rakennusalan Kira-rekry-tapahtuman yhteydessä, pääosin erillisessä tilassa. Mittari-rekryyn osallistui 18 yritystä. Tapahtumassa on runsaasti opiskelijoita tutustumassa yrityksiin. He ottivat tilaisuudesta kaiken irti oman ammatillisen kiinnostuksensa pohjalta tutustuen moniin alan ammattilaisiin sekä vertaillen erilaisia yrityksiä […]
TEKSTI: ANTON LEHTINEN-ORRE FIG:n kongressi 2022 järjestettiin syyskuussa Varsovassa, Puolassa. Metropoliasta kongressiin osallistui 7 ammattikorkeakouluopiskelijaa eri vuosikursseilta. Metropolia oli mukana opiskelijoiden matkajärjestelyissä ja osittain myös reissun kustannuksissa. Kongressissa oli tarjolla useita mielenkiintoisia luentoja, paljon esittäjiä ja uutta teknologiaa. Ensimmäisen päivän luentotilaisuus käsitteli uusien maanmittareiden tulevaisuutta työelämässä ja sitä miten työnkuvat tulevat muuttumaan ajan saatossa. Tässä […]
TEKSTI: SATU ELOMAA Heinäkuussa 2022 perustettiin kahdeksan opiskelijan voimin oma opiskelijajärjestö Metropolian maanmittaustekniikan opiskelijoille: Gooni ry. Maanmittausinsinööriopiskelijoilla ei ole aiemmin ollut omaa opiskelijajärjestöä ja sille nähtiin kova tarve. Gooni ry:n tavoitteena on nostaa maanmittausalan ja maanmittausinsinöörien tunnettavuutta, luoda kytköksiä opiskelijoiden ja työnantajien välille ja järjestää yhteisöllistä toimintaa, kuten juhlia, ekskursioita sekä harrastustapahtumia. Näiden lisäksi Gooni […]
TEKSTI: PEKKA VILSKA Suomi linnoitti itärajansa heti talvisodan jälkeen rakentamalla Salpalinjan. Puolustustarkoituksiin linjaa varten hankitut alueet palautettiin maanomistajille kahdessa vaiheessa. Valtio luopui omistusoikeudesta maa-alueisiin 1970-luvulla ja silloin perustetut käyttöoikeuden rajoitukset linnoituslaitteisiin lakkautettiin 2010-luvun lopulla. Tässä kirjoituksessa kuvaillaan Salpalinjan eri vaiheita suunnittelusta rajoitusten purkuun. Suomi menetti talvisodan jälkeisessä rauhassa Karjalan kannaksen linnoitteineen sekä erämaisen […]
Veturimies sattui näkemään televisiosta, kuinka metsän puustoa tutkitaan laserkeilauksella ja kuvaruudussa luki toistuvasti, että se oli maanmittauslaitoksen työtä. Veturimies koki toisaalta ylpeyttä oman laitoksensa puolesta ja toisaalta nöyryyttä kuin hiihtoladulla, kun vanhemmat täditkin menevät ohi. Veturimies kirjoittaa vain kiinteistönmuodostuksesta, ja sitä ei kai vielä laserkeilauksella tehdä. Uudemman ajan kiinteistönmuodostamisen voi jakaa kolmeen osaan: pysähtyneisyyden aikaan […]
TEKSTI: MARKKU MARKKULA Vuodenvaihteessa on saatu uutta sääntelyä luonnonsuojelusta, yksityisteistä, Galileo-paikannuksesta, Maanmittauslaitoksen maksuista, virastojen aukiolosta ja YVA-menettelystä. Lisäksi väärinkäytöksistä ilmoittavaa suojaava EU:n Whistleblower -direktiivi on saanut rinnalle kansallista lainsäädäntöä. Venäläisten kiinteistöhankintoja sääntelevää lainsäädäntöä on tarkistettu. Edelliseen liittyen Ukrainan sodan vaikutusta on myös peruskoron nouseminen. Ennen vaaleja ovat tulossa vielä uusi rakentamislaki, uusi laki rakennetun ympäristön […]
MAANMITTAUSLAITOKSEN pitkäaikainen ja arvostettu työntekijä maastotietojen ylläpidossa ja kuntayhteistyössä, maastotietosuunnittelija Pekka Sintonen on menehtynyt 4.12.2022. Pekka syntyi Vihdissä 21.11. 1956 viisilapsisen perheen nuorimpana. Pekka täytti marraskuun lopussa 66 vuotta ja vahva halu tehdä töitä säilyi loppuun saakka. Tieto poismenosta tulikin kaikille surullisena yllätyksenä, kun hän nukkui pois kotonaan Jyväskylässä. Suunnitelmissa hänellä oli jatkaa työuraa 68-vuotiaaksi […]
MAANMITTAUSLAITOKSEN entinen ylijohtaja Pauli Karvinen kuoli Espoossa 21. marraskuuta vakavan sairauden uuvuttamana. Hän oli 77-vuotias, syntynyt Ilomantsissa 25. huhtikuuta 1945. Karvinen kirjoitti ylioppilaaksi Ilomantsin lukiossa vuonna 1964. Varusmiespalvelun jälkeen hän aloitti vuonna 1965 opinnot Teknillisessä Korkeakoulussa ja valmistui diplomi-insinööriksi maanmittausosastolta 1971. Maanmittauksen tekniikan ohella hän tunsi vetoa maanmittaustoiminnan oikeudelliseen puoleen, ja hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi […]
Maanmittari ja ravintolayrittäjä Jorma Railonkoski syntyi 1935 ja kuoli 6.11.2022. Hän valmistui DI:ksi TKK:n maanmittausosastolta 1965. Opiskeluaikanaan Railonkoski työskenteli MH:n geodeettisessa toimistossa mm kolmio- ja vaaitusverkkojen havaintotöissä. Eräänä kesänä hänen kirjurinsa putosi tornin viereiseen risukasaan ja jäi paikattuna henkiin. Diplomityönsä hän teki apul.prof. Martti Tikalle aiheesta ”Suunnanmääritys optisesti”. Lue koko muistokirjoitus PDF-muodossa:
TOPOGRAFI, kirjapainoteknikko Jorma Sandell kuoli 28.10.2022 kotonaan Vantaalla nopeasti edenneeseen sairauteen 90 vuoden ikäisenä. Jorma syntyi Kiskon Aijalassa 6.8.1932 maanviljelijäperheeseen. Nuoruutensa hän vietti Perniön Saarenkylässä, jossa maatalon tehtävät tulivat tutuiksi. Koska maatalous kiinnosti, oli luontevaa, että maanviljelykseen ja maatalouteen perehtynyt nuorukainen suoritti 1950–1952 Salon maanviljelyskoulun tutkinnon. Lue koko muistokirjoitus PDF-muodossa:
Maakuntien tilakeskuksen omistuspohja laajeni vuodenvaihteessa hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Yhtiön omistajana jatkaa Suomen valtio. Yhtiölle on valittu uusi hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Omistusmuutos perustuu Maakuntien tilakeskuksen nimeämiseen vuonna 2021 laissa hyvinvointialueesta mainituksi kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskukseksi. Osaamiskeskus tuottaa kiinteistö- ja toimitilajohtamisen asiantuntijapalveluita sekä kokoaa, käsittelee, analysoi ja julkaisee toimitilajohtamisessa tarvittavaa tietoa. Yhteistyön tuloksena hyvinvointialueiden […]
Tuore tilastojulkaisu kuntien elinkaarimallilla toteuttamista koulu- ja toimitilarakennuksista kertoo rakannustavan suosion maltillisesta kasvusta. Lisäksi tilastot osoittavat elinkaarimallin olevan kunnalle kustannuksiltaan 14 % edullisempi verrattuna perinteiseen rakentamis- ja ylläpitotapaan. Julkaisun on koostanut investointi- ja rakennushankkeiden asiantuntijayritys CAPEX Advisors, joka on kerännyt tilastoja kuntien elinkaarihankkeista vuodesta 2009. Elinkaarirakentamisessa kunta tilaa yhdellä sopimuksella sekä koulun tai muun toimitilan […]
Uuden tutkimustiedon mukaan hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevedet sisältävät muun muassa ravinteita, raskasmetalleja, suoloja (kloridia ja natriumia), kiintoainesta, öljyjä ja hiilivetyjä sekä mikromuoveja. Sateiden ja sulavan lumen synnyttämä hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön. Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön koordinoiman Vesiensuojelun […]
Huoneistotietojärjestelmään siirrettyjen asunto-osakeyhtiöiden määrää voi nyt seurata Maanmittauslaitoksen palvelussa www.osakehuoneistorekisteri.fi. Maanmittauslaitos julkaisee tuoreet tilastot kunnittain ja maakunnittain kerran kuussa. Kunnista on tilastoitu huoneistotietojärjestelmään siirtyneiden taloyhtiöiden määrä, asunto-osakeyhtiömuotoisten taloyhtiöiden kokonaismäärä sekä järjestelmään siirtyneiden yhtiöiden prosenttiosuus kaikista taloyhtiöistä. Huoneistotietojärjestelmä kattaa tällä hetkellä noin 12 % Suomen taloyhtiöstä, joita on noin 90 000. Maakunnittain ja kunnittain aktiivisuus vaihtelee […]
Maapallon maapinta-alasta 3–4 % on soita, mutta niihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä. Maailmanlaajuisesti jo 12 % soista turpeen kertyminen on loppunut ja niistä on tullut päästölähteitä. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) julkaisema Global Peatlands Assessment arvioi, että Euroopassa lähes 50 % suoalasta on ojitettu ja sen ekologinen tila heikentynyt. Maailmanlaajuisesti soita on ojitettu 50 […]
Väylävirasto ottaa Oulun ja Kempeleen alueella alkuvuodeksi käyttöön mobiilipelin, jolla kuntalaiset voivat ansaita rahaa merkitsemällä kartalle pyöräteiden talvikunnossapidon ongelmakohtia. Palautetta kerätään päivittäin lumenauraukseen, liukkauteen sekä epätasaisuuteen liittyen. Palautteenkeruu toteutetaan yhteistyössä Autori Oy:n kanssa Crowdsorsa-mobiilipelillä, jonka kartalle pelaajat keräävät havaintojaan pyörätieväylien ongelmakohdista ottamalla niistä valokuvia. Kukin palaute on arvoltaan 50 senttiä, jonka pelaaja ansaitsee tililleen. Tammikuun […]