Maankäyttö 1/2024 – Sisällys ja PDF

3 Ari Laitala (Pääkirjoitus) Horisontaalit vetovoimat 4 Hannu Hyyppä,  Juha Hyyppä, et al. Tulevaisuuden dataa autonomisista roboteista 9 Henrik Haggrén Helsingin sarjavalokuvaus ilmasta kesällä 1918 13 Maarit Nordmark AI tiedonlähteenä 14 Simo Hannelius Onko maanmittarista enää metsän arvioijaksi? 16 Pasi Laurila Ilmastonmuutos nyt! 20 Ari Laitala Kaupunkituulesta lisävirtaa  ­kiinteistöille 24 Marika Ahlavuo ja Hannu Hyyppä […]

Pääkirjoitus: Horisontaalit vetovoimat

TEKSTI: ARI LAITALA Paremmin geodesiaa tuntevat maanmittarit tietävät, että gravitaatiovoima maan pinnalla ei ole vakio. Vaihtelut eivät tosin ole suuren suuria, eikä niillä liene merkitystä monenkaan käytännöllisen asian suhteen. Toisin on horisontaalisten vetovoimien laita. Tarkoitan hori­sontaalisilla vetovoimilla tässä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten ja ihmisten alueelliseen sijoittumiseen. Vähänkin pidemmällä tähtäimellä kaupunkien, kuntien ja alueiden vetovoimalla on […]

Tulevaisuuden dataa autonomisista roboteista

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – JUHA HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – MATTI KURKELA Autonomiset eli itseliikkuvat ajoneuvot ja robotit ovat osa arkeamme. Jo nyt voimme nähdä siivousrobotteja kauppakeskuksissa, päivittäistavaroita kaupasta asiakkaille toimittavia Alepa-kuljetusrobotteja kevyen liikenteen väylillä, nurmikoita leikkaavia robotteja, erilaisia valvontarobotteja tai last-mile-kuljetuksia tarjoavia robottibusseja. Yhteistä edellä mainituille palveluille on se, että ne tuottavat laitteen tai […]

Helsingin sarjavalokuvaus ilmasta kesällä 1918

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Helsingin kaupunginmuseolla on säilynyt kesällä 1918 otettu ilmakuvasarja. Kuvaus kattaa pääosan kantakaupungin alueesta Suomenlinnasta Töölönlahteen. Kuvasarja on koottu aikanaan saksalaisella Messterin filmikameralla otetuista kuvista. Muilta osin kuvien historiaa ei tunneta. Ilmakuvaus kehittyi ensimmäisessä maailmansodassa lentämisen myötä. Kun aiemmin vihollisen asemia ja liikkeitä oli kuvattu turvallisen etäältä kiintopalloista ja leijoista käsin, vuonna 1914 […]

AI tiedonlähteenä

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Useat lähihenkilöt ovat innostaneet minuakin kokeilemaan Chat GPT:tä ja AI:tä. Päätinkin sitten testata sitä tämän kolumnin aloitukseksi, koska aiheita oli vaikea jäsentää tämän päivän infopirstaleisessa maailmassa, missä Venäjän omistama laivaston tankkauslaitos huolestuttaa ruotsalaisia – Venäjä on sijoittanut tankkerin muutaman kymmenen kilometrin päähän Gotlannista ja mahdollinen öljykatastrofi on päivittäin uutisissa. Samaan aikaan Ukraina […]

Onko maanmittarista enää metsän arvioijaksi?

TEKSTI: SIMO HANNELIUS Maankäyttöön on luotu tulkintoja, jotka poikkeavat hyvästä metsien hoidosta. Ne ovat vanhentuneet ja ristiriidassa uusittujen ­metsälakien kanssa. Rakentamisen ohjaus kaavoissa on maankäyttöä poikkeuslupineen. Puuston kasvatus ja luonnon monimuotoisuuden hallinta kuuluvat metsään. Ristiriitojen käsittelystä aiheutuu turhia kustannuksia metsänomistajille ja byrokratian rasituksia myös kunnille. Sinänsä absurdi ennallistaminen Kaavoja tulkitsevat kuntien rakennusvalvonnan viranomaiset, maanmittarit, ELY-keskusten […]

Ilmastonmuutos nyt!

TEKSTI: PASI LAURILA 1980-luvulta alkaen on tiedetty perusasiat meneillään olevasta ilmastonmuutoksesta. Elämme luonnon ilmastorytmien tahdittamaa lämpimämpää ilmastovaihetta ja samanaikaisesti tuotamme kasvihuonekaasuja, jotka synnyttävät lisälämpöä ilmakehään. Lämpenemisen ympäristövaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia, joten kasvihuonekaasujen päästöjä pitää rajoittaa nyt. Ilmastonmuutosta tarkasteltaessa ilmastosta puhutaan yhtenä kokonaisuutena, vaikka hyvin tiedetään, että maapallolla on monenlaisia ilmastoja. Wladimir Köppenin 1900-luvun alkupuolella kehittämä […]

Kaupunkituulesta lisävirtaa kiinteistöille

TEKSTI: ARI LAITALA Ainakin rannikkokaupungeissa asuville asia on päivänselvä. Kaupungeissakin tuulee ja toisinaan vähän liiankin kanssa. Mutta voiko tuulta olla jopa niin paljon, että sen valjastaminen pienimuotoiseen sähköntuotantoon olisi kannattavaa? Pienten tuulivoimaloiden (tuulimyllyjen/tuuliturbii­nien/tuuligeneraattoreiden) tarjonta markkinoilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen parin vuoden aikana. Niiden tekniikka on kehittynyt samalla kun hinnat ovat tulleet alaspäin. Ainakin tilapäisesti korkeammalle […]

Eri aikakaudet yhdistyvät ­digitaalisissa kaksosissa

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – HANNU HYYPPÄ Maanmittauksessa perinteisesti käytettyä mittausteknologiaa ja tutkimus­tietoa on viety kulttuurialan ennakkoluulottomille toimijoille. Moni­alaisten paikkatietohankkeiden avulla voidaan kokeilla uusia toimintatapoja ja saada laajempaa ­yleisöä tutulle kulttuuri­tarjonnalle. Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa MeMossa on toteutettu useita kulttuurialan digitaalisiin toteutuksiin liittyviä hankkeita, joista tässä artikkelissa esitellään muutamia poimintoja. Olemme kartoittaneet mm. digitaalisten […]

Maaoikeuden historiaa

TEKSTI: JOUKO SILLANPÄÄ Maaoikeus on kehittynyt reilun kahden ja puolen vuosisadan aikana isojakoasioiden käsittelyä varten perustetusta tilapäisestä sovinto-oikeudesta ­kaikkia kiinteistö­toimituksista aiheutuvia erimielisyyksiä käsitteleväksi erityis­kokoonpanoksi käräjä­oikeudessa. Maaoikeuden syntyhistoria liittyy läheisesti isojakotoiminnan aloittamiseen Suomessa. Isojakojen ja niitä koskevan lainsäädännön valmistelu aloitettiin 1700-luvun puolivälissä. Isojaon tarkoituksena oli niin sanotun sarkajaon aiheuttamiksi koettujen haitallisten seikkojen, kuten vainiopakon, poistaminen ja sarkajaon […]

Konekaluja ja maanjako-oikeus

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uusien mittojen viemisestä kartalle annetaan hyödyllisiä vinkkejä: Mittain ylöspano kartalle harpin ja asteikon avulla on sangen aikaa kuluttavaa ja ikävää työtä. Eipä siis kumma että maamittarit niin meillä kuin muuallakin ovat koettaneet keksiä muita parempia keinoja tätä työtä varten. Tämän aikakauskirjan 1895 vuoden Huhtikuun […]

Rakentamisen ajantasaisten ­toteumamallien mittausteknologiat

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MATTI KURKELA – ARTTU JULIN – HARRI KAARTINEN – MARIKA AHLAVUO – MIIKA KOSTAMO – ANTERO KUKKO – TONI RANTANEN – AIMAD EL ISSAOUI – MATTI VAAJA – JUHA HYYPPÄ Vähitellen pakolliseksi tulevat ajan­tasaiset toteumamallit ja niiden tuotanto pitäisi saada palvelemaan ­mahdollisimman hyvin koko ­rakennuksen elinkaaren ajan ylläpidon ja huollon tarpeita […]

Voimassa olevan Maankäyttö- ja rakennuslain yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin osallistumista ja kaavan toteuttamista koskevien säädösten sujuvoittaminen ja kehittäminen

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Hallitus on valmistelemassa maankäyttöä koskevan ­lainsäädännön uudistamista. Missä tilanteessa kuntien ­maankäytössä ollaan ja miten nykyistä järjestelmää olisi tarpeen kehittää kuntien ja kuntalaisten yhteisestä näkökulmasta? Rakennetun ympäristön suunnittelu- ja toteuttamisvastuu on kunnalla. Kunnan maankäytön ja elinkeinopolitiikan menojen suhteellinen osuus nykykunnan menoista on karkeasti kaksinkertaistunut soteuudistuksen jälkeen. Vähentynyt talouden liikkumavara investointeja tehtäessä korostaa kunnan […]

Lunastuskorvausten %-korotus ja arvonleikkauksen poistaminen hallituksen valmistelussa merkittävät taloudelliset vaikutukset kuntiin, asukkaisiin ja yrityksiin sekä verotukseen – onko vaihtoehtoja?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Miksi kunnat lunastavat maata? Millä perusteella lunastuksen yhteydessä maksettava korvaus määrätään nyt? Miten ja miksi hallitus haluaa muuttaa maksettavia korvauksia? Lainsäädännön valmistelu on käynnissä. Veronmaksajan ja kuntatalouden näkökulmasta valmisteluun ja sen mahdollisiin tuloksiin liittyy erittäin isoja ongelmia ja riskejä. On myös vaihtoehtoja, joilla voidaan turvata oikeudenmukainen ja tasapuolinen lopputulos maanomistajien kesken sekä […]

Voimassa olevien kaavojen vienti rakennetun ­ympäristön tietojärjestelmään etenee – aineisto-ohjeet nyt kuntien käytettävissä

TEKSTI: KAARINA VARTIAINEN – SEIJA LONKA Kuntien käyttöön on valmistunut ohjeistus, joka auttaa voimassa olevien kaavojen kaavatietomallimuotoisen aineiston tuottamisessa. Kaavatiedot tarvitaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti), jossa ne ovat jatkossa saatavilla yhtenäisessä muodossa valtakunnallisesti. Rakentamista ja alueidenkäyttöä ohjaavia kaavatietoja ei ole ollut tähän asti kattavasti saatavilla. Ennen kuin voimassa olevien kaavojen tiedot voidaan viedä uuteen valtakunnalliseen […]

Asuntotuotantotarvetta ennustettaessa tulee tarkastella myös­laadullisia vaatimuksia

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Suomessa on nähty viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellisen merkittäviä muutoksia ­asuntomarkkinoilla niin kysynnässä kuin ­tarjonnassakin: ensin oletettiin, että kaupungistuminen kiihtyy ­entisestään ja ”moni muuttaisi vuokrayksiöihin ydin­keskustoihin”, mutta sitten pandemian myötä ­vakiintunut etätyö on näyttänyt toisenlaisia vireitä. Elämäntyyleissä hybridityöstä lemmikkieläinten määrien kasvuun ­tapahtuu muutoksia, joista meillä ei kaikista ole riittävää tilastoaineisto edes nykytilanteesta. […]

Petsamon rajankäynnin 1921 geodesiasta

TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MAURI VÄISÄNEN – MARTIN VERMEER Tartossa vuonna 1920 ­tehdyn rauhan­sopimuksen ­mukaan Suomi sai ­Petsamon ­alueen, jonka pisin ­pyykkiväli määriteltiin seuraavasti: Valtakunnanraja ­kulkee ­Pummanginvuonon ja ­Oserko­vuonon välisen ­kannaksen keski­välistä (LAT 69o 39,1’; LON 31o47,6’) suorana viivana ­Korvatunturin rajapyykkiin N:o 90. Vasta perustetun Geodeettisen laitoksen johtaja Ilmari Bonsdorff järkeili kireä […]

Maanmittausta ja kartoitusta 390 vuoden aikana Suomessa

TEKSTI: ULLA MIKKANEN Kartta on kertonut yli 390 vuoden ajan sijainnin ­lisäksi yhteiskunnasta. Kartta on ­ollut ­poliittisen vallan ­väline ja ­taide­teos, viestin ­välittäjä sekä tieteen ja kehityksen ­julkilausuma. Kartan avulla ­liikutaan ­paikasta ­toiseen ja ­havainnoidaan ­ympäristöä. ­Kaikkea tätä voi kokea karttanäyttelyssä – tervetuloa matkalle mukaan! Viime vuonna valmistui Maanmittauslaitoksen yli-insinööri Antti Jakobssonin kuratoima karttanäyttely kansainvälisen, […]

Väärin sammutettu, väärin sammutettu!

Virkaveljet kielsivät kirjoittamasta tästä asiasta, joten Veturimies kirjoittaa. Tieyksiköistä nimittäin. Moni mökin mummo (”mummo” rimmaa tässä paremmin kuin mökin pappa tai mökin henkilö), joka kulki kylillä niin harvoin, ettei hän juuri mitään tiemaksua maksanut. Se ei ollut oikein eikä kohtuullista, sillä tie on arvokas etuus hänellekin. Helsingin herrat tätä miettivät ja keksivät ratkaisuksi sen, että […]

Viekö tekoäly sinunkin työpaikkasi – vaiko sinunkaan työpaikkaasi?

TEKSTI: ARI LAITALA Päivittäisessä uutisvirrassa tekoäly on jälleen viemässä jonkun uuden ammatti­ryhmän työpaikat. Tekoäly näyttäisi haastavan nimenomaan ­korkeammin ­koulutetun työvoiman asemaa. Ehkä tästä on jo merkkejäkin, kun akateemisesti koulutettujen työttömyysaste on selvässä nousussa? Googlen tilaama ja Implement Consulting Groupin toteuttama selvitys tekoälyn taloudellisista mahdollisuuksista Suomessa julkaistiin englanninkielisenä raporttina maalis-huhtikuun vaihteessa. Joko nyt saataisiin hiukan varmempaa […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Hallinnollista sääntelyä Maanmittauslaitoksesta on uudistettu. Maksuasetukset ja työjärjestys ovat saaneet ajantasaistuksia. Huoneistotietojärjestelmän (HTJ) luominen ja ylläpito vievät resursseja ja tuovat kustannuksia. Varainsiirtoverolakiin ja kiinteistöverolakiin on tehty tarkistuksia, samoin tietosuojalakiin. Oikeusministeriön alaisuuteen ollaan perustamassa 2025 alkaen Oikeuspalveluvirasto ja Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virasto. Peruskorko, viitekorko ja viivästyskorko on vahvistettu 30.6.2024 saakka. Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Euroopan maiden rajat ylittävät paikkatietoaineistot yhdistyvät

Location Europe -alusta tuo yhteen Euroopan maiden ilmasto-, tilasto- ja paikkatietoja. Suomi on ollut mukana kehittämässä tätä kansainvälisesti merkittävää hanketta, joka mahdollistaa eri maiden aineistojen yhdistämisen ja tiedon paremman saatavuuden. Location Europe -alustalla tietoja voi tarkastella yhtenäisessä karttanäkymässä tai niitä voi käyttää rajapinnan kautta. Alusta sisältää tietoja esimerkiksi rakennusten ominaisuuksista ja ilmaston keskimääräisistä lämpötiloista tällä hetkellä […]

Euroopan parlamentti hyväksyi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin – ei energiakorjausvelvoitetta asuinrakennuksille

Euroopan parlamentti hyväksyi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivityksen maaliskuussa 2024. Päivityksen myötä rakennuksille asetetut energiatehokkuuden vaatimustasot kasvavat. Yksittäisiin asuinrakennuksiin ei ole kuitenkaan tulossa tiettyyn päivämääriin sidottuja korjausvelvoitteita. Neuvoston varsinaisen hyväksynnän ja direktiivitekstin julkaisemisen jälkeen jäsenmailla on 24 kuukautta aikaa ottaa osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio esitteli näkemyksensä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseksi ensimmäisen kerran joulukuussa 2021. Direktiivin tavoitteena on parantaa […]

Tutkimus tuottaa tietoa asunnottomuuden poistamisen tueksi

Y-Säätiö ja Turun yliopisto ovat käynnistäneet RADAR-tutkimushankkeen, jossa rekisteritietoja hyödyntämällä selvitetään asunnottomuutta kokevien ihmisten palveluiden käyttöä sekä polkuja asunnottomuuteen ja siitä pois. Tutkimuksessa kartoitetaan myös Asunto ensin -mallin kustannusvaikutuksia, eli miten oman asunnon ja tarvittavan tuen tarjoaminen vaikuttaa asunnottomuudesta aiheutuviin kustannuksiin yhteiskunnalle. Asunnottomuus on monimutkainen ilmiö ja asunnottomuuden riski riippuu monista eri tekijöistä. Tekijät ovat […]

Kaupungit ohjaavat rakentamista kiertotalouteen monipuolisin keinoin

Helsinki, Tampere ja Oulu ovat vasta kiertotaloussiirtymänsä alkuvaiheessa, mutta ne ovat jo päättäneet monipuolisista politiikkatoimista kiertotaloussiirtymän edistämiseksi. Näin arvioidaan Helsingin kaupungin tuoreessa tutkimusartikkelissa. Helsingin kaupungin julkaisemassa uudessa “Kaupunkien ohjauskeinot rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi Helsingissä, Oulussa ja Tampereella” -tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisilla toimenpiteillä rakentamista ja purkamistoimintaa pyritään siirtämään kohti kiertotaloutta ja parempaa materiaalitehokkuutta. Kiertotalouden edistäminen rakentamisalalla on tärkeää, […]

Energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu käyntiin 

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tullaan linjaamaan toimista ilmastotavoitteiden edistämiseksi ja puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi. Suunnitelmien on määrä valmistua vuoden kuluttua. Uuden energia- ja ilmastostrategian keskiössä on puhtaan energian ratkaisujen edistäminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Strategia tehdään kerran vaalikaudessa ja se sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Laatimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Valmistelun […]

Antti Saarikoski (1962–2023)

TEKSTI: AARO MIKKOLA – JARI REINI – JUHA TUOMAALA Tietopalveluiden johtaja Antti Saarikoski kuoli Keravalla 29. marraskuuta 2023 äkilliseen sai­rauskohtaukseen. Hän oli 61-vuotias, syntynyt Helsingissä 20. helmikuuta 1962. Elämäntyönsä Maanmittauslaitoksella tehnyt Saarikoski oli esimerkki intohimosta ja omistautumisesta. Hän vietti 35 vuotta saman työnantajan palveluksessa, mikä kertoo paitsi sitoutumisesta myös uskollisuudesta. Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Tauno Talvio – Kiinteistö­muodostuksen vahva asiantuntija (1929–2024)

TEKSTI: MIKA TALVIO – MARKUS TALVIO – JÜRGEN GRÖNFORS Maanmittausneuvos, DI Tauno Talvio kuoli lyhyen sairauden murtamana Helsingissä 26.1.2024. Hän oli 94-vuotias, syntynyt Raumalla 24. toukokuuta 1929. Talvio valmistui ylioppilaaksi vuonna Rauman lyseosta 1950, minkä jälkeen hän suoritti asevelvollisuuden. Sotilasarvoltaan Talvio oli yliluutnantti. Varusmiespalvelun jälkeen oli opintojen vuoro Teknillisen korkeakoulun Maanmittausosastolla vuonna 1951. Kesälomien aikana […]

Siirry työkalupalkkiin