Maankäyttö 2/2021 Sisällys ja PDF-lehti

Ari Laitala Pääkirjoitus: Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi TEEMA: MAANKÄYTTÖ • LUONNONYMPÄRISTÖT • KIINTEISTÖTOIMITUKSET •  LAINSÄÄDÄNTÖ Sara Pitkälä ja Sakari Haulos Uusi yksityistielaki ja tiekunnan ­kokouspäätösten oikaisukeinot Pauliina Krigsholm, Tuulia Puustinen, et al. Maapolitiikan strategiat – teoriaa ja alustavia havaintoja suomalaisista kunnista Eeva Hämeenoja Tavoitteena hiilineutraali Suomi Mikael Still Maanalainen lunastus – Case […]

Pääkirjoitus: Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi

TEKSTI: ARI LAITALA Suo oli autio, keskeltä melkein puuton neva, jonka veden vaivaamasta kamarasta nousi vain jokin kitukasvuinen käkkyrämänty, vahvakaarnainen ja tasalatvainen pieni vanhus. Kuten kaikki tietävät, edellä on suora lainaus Väinö Linnan suurteoksesta Täällä pohjan tähden alla. Romaanin aloitusta pidetään yhtenä suomalaisen kaunokirjallisuuden merkittävimmistä, ehkäpä juuri sinä kaikkein merkittävimpänä. Sitä on luonnehdittu myös ikoniseksi, […]

Uusi yksityistielaki ja tiekunnan ­kokouspäätösten oikaisukeinot

TEKSTI: SARA PITKÄLÄ JA SAKARI HAULOS Uusi yksityistielaki (13.7.2018/560) on tullut voimaan 1.1.2019 ja ollut siis nyt voimassa parisen vuotta. Yksi uuden lain merkittävimpiä uudistuksia koski kuntien tielautakuntien lakkauttamista. Aiemmin tielautakunnille kuuluneet ­tehtävät siirtyivät usealle eri taholle. Lain soveltaminen on asettumassa uomaansa. Osa tehtävistä siirtyi ELY-keskuksille, osa yksityistietoimituk-seen ja osa käräjäoikeuksille. Muutoksen hakeminen tiekuntien kokouspäätöksiin […]

Maapolitiikan strategiat – teoriaa ja alustavia havaintoja suomalaisista kunnista

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH JA ELIAS OIKARINEN Maapolitiikan kautta vaikutetaan yhdyskuntien kehittymiseen eli siihen, mitä rakennetaan ja minne. Maapolitiikka ja sen keinovalikoima voidaan ­hahmottaa interventiona eli julkisen vallan väliintulona, jonka kautta ­kehittämistä ohjataan haluttuun suuntaan. Maapolitiikan keinovalikoiman käytön reunaehdot määrittyvät lainsäädännössä, mutta kunta pystyy silti vaikuttamaan intervention muotoon eli siihen, […]

Tavoitteena hiilineutraali Suomi

TEKSTI: EEVA HÄMEENOJA Suomi on osana Euroopan unionia ­sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästö­vähennyksiä ja vahvistamalla hiilinieluja. Kuluvan vuoden 2021 aikana valmistuu EU:n ilmastolaki 2030 sekä siihen liittyvä säädöspaketti. Myös Suomen ilmastolaki uusitaan niin, että hiilineutraaliustavoite voidaan toteuttaa. Maankäyttösektorin […]

Maanalainen lunastus – Case Länsimetro

TEKSTI: MIKAEL STILL Tämä on maanalaisia ­lunastuksia käsittelevän kolmiosaisen ­juttusarjan viimeinen osa, ­jossa ­kerrotaan Länsimetron ­lunastuksessa sovelletuista korvausperiaatteista Espoon kaupungin ­alueella. Juttusarjan aikaisemmat osat on kirjoitettu Pia Mäkilän ­kanssa ja julkaistu Maankäytön numeroissa 2/2019 ja 3/2019. Länsimetron lunastus perustui maanalaiseen asemakaavaan, joka sai lainvoiman alkuvuonna 2010. Kyse oli siis maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta lunastuksesta. Kaavassa […]

Maankäyttö on nollasummapeliä

TEKSTI: ARI LAITALA Maailman väkiluku kasvaa joka päivä noin 150 000 hengellä. Näin on tänään, huomenna ja kymmeniä tuhansia päiviä tästä eteenpäin. Onko ­ilmastonmuutoksen ­pysäyttäminen edes mahdollista väestöräjähdyksen varjossa? Maankäytössä ­tapahtuneet globaalit ratkaisut ovat keskeinen osa ongelmaa mutta samalla myös osa ratkaisua. Kahdeksan miljardin ihmisen raja maapallolla rikkoutunee vuonna 2023. Väestön voimakas kasvu tuo eteen […]

Alueiden ympäristösertifiointi tukee kaavoitusta

TEKSTI: SUSANNA KARI Ympäristösertifiointi tarjoaa tehokkaan työkalun kestävän kehityksen huomioimiseksi aluekehityksessä. Väkiluku maailmassa kasvaa, kaupungit laajenevat. Rakennetun ympäristön leviämistä luonnonmaisemaan on pyritty hillitsemään esimerkiksi täydennysrakentamisella, mutta ihminen jättänyt asuinympäristönsä kädenjälkeä myös suoraan rakentamiseen sopivien paikkojen ulkopuolelle. Pohjia on täytetty, kosteaa kuivattu. Aiemmin suoja-alueiksi määriteltyjä palasia napattu käyttöön. Samaan aikaan huoli toimintamme ympäristökuormituksesta ja hiilijalanjäljestä on […]

Lohkotilan osuus yhteisiin maihin ja kirjallisuutta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uudenmaan läänin maamittarien iltamassa 21. viime Maaliskuuta keskusteltiin siitä, että onko tiluslohkomisen kautta syntyneillä lohkotiloilla osaa yhteisiin maihin. Alustaja, varamaamittari N. Järnefelt, katsoi luonnolliseksi, että lohkotilaa, joka kaikissa muissa suhteissa, kuten verojen vähenemisessä ja lisäämisessä, on samain lakien alainen kuin muut manttaaliin pannut tilat […]

Liikkuva laserkeilaus kaupunkien maankäytön ja infrastruktuurin kartoituksessa

TEKSTI: ANTERO KUKKO, HARRI KAARTINEN, HANNU HYYPPÄ JA Liikkuva laserkeilaus tuottaa yksityiskohtaista ­kolmiulotteista paikkatietoa ­kaupunkiympäristöstä moniin tarkoituksiin ­ihmisen toiminnan ja ympäristön ­vuorovaikutuksen ­hallitsemiseksi, kehittämiseksi ja ­dokumentoimiseksi. Kaupunkien rakennuskannan, maanpeitteen ja maaston piirteiden sekä kasvillisuuden kartoitus ja ­dokumentointi ovat ­merkittäviä liikkuvan laserkeilauksen ­sovelluksia ­kaupunkiympäristöissä. Kerätty aineisto helpottaa ­kaupunkitilan ja maankäytön hallintaa ja suunnittelua. Liikkuvalla laserkeilauksella voidaan […]

Olipa kerran … tunturiseikkailu

TEKSTI: VETURIMIES Moni lukija tietänee maanmittariveljemme Tuomo Peltolan ja hänen Liisansa (ent. Veijalainen) seikkailurikkaasta vaelluksesta Haltille. Se vaellus jäi kesken ja johti Tuomon ensin hypotermiasta elvytykseen Tromssan sairaalaan ja sitten puolen vuoden hoito-, tervehtymis- ja kuntoutusjaksolle. Kuinka tällaista saattoi sattua huippusuunnistajille? Perussyynä oli ilmeisesti se, ettei ravinto imeytynyt Tuomon elimistöön, eikä niissä oloissa ilman ravintola […]

Vakinaistuva etätyö muuttaa pysyvästi yhteiskuntaa – ekologisemman asumisen mahdollisuudet?

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Etätyön jäädessä jossain määrin normaaliksi tekemisen malliksi ­osalle työntekijöitä, sillä saattaa olla merkittäviä ­vaikutuksia tulevaisuuden yhdyskuntarakenteisiin ja asumiseen. Moni suomalainen unelmoi omakotitalosta ja nyt sen toteutuminen näyttää uudella tapaa mahdolliselta. Pieni puinen rakentaminen voi olla myös ekologista ja näistä tuotteista voi syntyä uutta tuotetta myös vientiin. Kannattaisiko pientalotontteja tarjota enemmän vastaamaan tähän […]

Infraa

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Sekä Ruotsissa että Suomessa suunnitellaan suuria infrastruktuuriprojekteja ja keskustellaan siitä, miten niihin pitäisi allokoida resursseja. Sidosryhmiä on monta ja jokainen yksittäinen rahoittajataho haluaa omat etunsa priorisoiduiksi. Kuka priorisoi niitä ihmisiä, yksittäisiä palvelujentarvitsijoita, joilla ei ole huipputason edustajia ja lobbareita? Kuka edustaa tämän lisäksi kokonaisuutta – koko maakuntaa ja aluetta? Tukholman alueella käytiin […]

Onko Suomessa siirrytty demokratiasta yksittäisen ministeriön harvainvaltaan?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Pitäisikö heti hallitusohjelman valmistuttua ja hallituksen astuttua valtaan tai viimeistään lainsäädäntöhankkeiden käynnistyessä ottaa ne säännönmukaisesti perustuslakivaliokunnan käsittelyyn siten, että linjattaisiin reunaehdot lainsäädännön valmistelulle ainakin kuntien ja kansalaisten oikeuksien kunnioittamiseksi koko valmisteluprosessin ajan ministeriön valmistelussa? Nykyisellään kaikki ministeriöt eivät näytä tätä kansalaiselle itsestään selvältä tuntuvaa periaatetta kunnioittavan. On hyviäkin esimerkkejä mallikkaasta, ministeriön eri osapuolien […]

Kiinteistöjen kauppahintarekisteri – laatua ja kehitystarpeita

TEKSTI: SAIMA JUURIKKALA Maanmittauslaitos ylläpitää ­kiinteistöjen kauppahintarekisteriä, ­johon ­tallen­netaan tiedot kiinteistö­luovutuksista. ­Rekisterin tietosisällön laatua sekä kehitys­kohteita kartoitettiin loppuvuodesta 2020 diplomityö­projektissa. Tutkimuksessa ilmeni, että rekisterin tietosisältö on ­pääosin laadukasta, mutta myös kehityskohteita löytyi. Kiinteistöjen kauppahintarekisteri (KHR) on valtakunnallinen ja kattava rekisteri, johon tallennetaan tiedot kaikista kiinteistönluovutuksista. Kiinteistönluovutuksista valtaosa on kauppoja, mutta kauppojen lisäksi luovutuksia ovat esimerkiksi […]

Π:n päivä – entistäkin hillitympänä

TEKSTI: ARI LAITALA Onko mitään ­tylsempää kuin ­ tutkia loputonta ­sattumanvaraisten lukujen ­jonoa? No, ehkäpä ­perehtyä kyseisen tutkimuksen ­kirjalliseen selostukseen. Maankäyttö-lehti huomioi tänäkin vuonna kolmannen kuukauden neljännentoista päivän. Π:n päivän perinteisiin kuuluu mm. pyöreän ruuan/annoksen syömistä. Varmoja valintoja ovat esimerkiksi piirakat (pie/πe) ja pizzat (pizza/πzza). Toinen takuuvarma ohjelmanumero on π:n likiarvon laskenta, usein mitä yllättävimmillä […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Maanmittauslaitokselle on annettu uusi työjärjestys (154/2021), joka tuli voimaan 1.3.2021. Johtamisen käsikirjan kanssa työjärjestys on tärkeä dokumentti Maanmittauslaitoksen johtamisessa. Covid-19 -pandemia on toisaalta merkinnyt väliaikaisen lainsäädännön antamista esimerkiksi kiinteistötoimitusmenettelystä ja toisaalta se on merkinnyt keväällä 2021 usean lainsäädännön käsittelyn viivästymistä eduskuntavaiheessa. Esimerkiksi kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta annettu hallituksen esitys HE 26/2021 valtiopäiville ei maaliskuun […]

MAL-sopimukset laajenevat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille

Valtio sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut ovat saaneet maankäytön, asumisen ja liikkumisen (MAL) sopimusten neuvottelut päätökseen. Laajenemisen myötä MAL-sopimusten piiri saavuttaa 55 % Suomen asukkaista. Sopimukset tulevat voimaan, kun seudut ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne. Uudet MAL-sopimukset laaditaan vuosille 2021–2031. Sopimusten tarkoituksena on vahvistaa kaupunkiseudun kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä yhteistyötä. Toimenpiteet […]

Luonnon tilaa selvitetty Lappeenrannassa

Lappeenrannan kaupunki haluaa jatkossa säilyttää luonnon mahdollisimman monimuotoisena. Kaupungin viime vuonna tekemästä asukaskyselystä käy ilmi, että lähiluonto kuten luontopolut ja Saimaan rakentamattomat rannat koetaan tärkeiksi. Kyselyä hyödynnettiin osana tuoretta luonnon monimuotoisuusselvitystä. Laajan selvityksen on tarkoitus ohjata jatkossa kaikkea kaupungin toimintaa kaavoituksesta palvelujen ostamiseen. Lappeenrannan luonnon nykytilan selvittämiseksi kaupungin ympäristösuunnittelija Anna Vuori tarkasteli erilaisia luontotyyppejä, joita […]

Suunnitelmat tuhansista uusista asunnoista Helsinkiin kaatuivat

Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut Hernesaaren asemakaavan. Syynä päätökselle oli muun muassa pelko liikennesumpun syntymisestä alueelle. Kaupunki aikoo todennäköisesti hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hernesaareen on suunniteltu esimerkiksi rakentamista 7 600 asukkaalle ja 3 000 uudelle työpaikalle. Mukaan halutaan myös risteily- ja venesatamat sekä lumen vastaanottopaikka. Helsingin hallinto-oikeuteen tehtiin kaavasta kaksi valitusta, joissa käsiteltiin muun muassa Hernesaaren […]

Luken hanhipeltokokeilu käynnistyy Pohjois-Karjalassa

Luonnonvarakeskus Luke käynnistää kaksivuotisen Hanhipelto-hankkeen, jonka tarkoituksena on tutkia hanhille osoitettujen peltojen toimivuutta ja erilaisia karkoitusmenetelmiä. Testipellot perustetaan kesäkaudella 2021 Pohjois-Karjalaan, jossa hanhet aiheuttavat etenkin kevätmuuton yhteydessä mittavia vahinkoja maatalou­delle. Perustettavia peltokokonaisuuksia on neljä ja ne muodosuvat kuuden eri viljelijän pelloista. Kaikkiaan yli kaksikymmentä viljelijää oli kiinnostunut kokeilusta. Hanhipelloilla valkoposkihanhet saavat rauhassa ruokailla, mutta niitä […]

Asiakastiedon palvelut hyödyntävät uutta dataa ja rajapintoja

Asuntokaupan, kiinteistönvälityksen ja isännöinnin digitalisoituminen sekä erilaisten rajapintojen avautuminen ovat mahdollisuus kehittää uusia alaa tehostavia palveluja ja parantaa vanhoja. Asiakastiedon mukaan digitaalisten palveluiden kysyntä on kasvussa ja tietopalveluiden kehityksen painopisteet liittyvät erityisesti huoneistoihin ja taloyhtiöihin. Yksi tärkeä alan digitalisoitumista eteenpäin vievä voima on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä huoneistotietojärjestelmä. Se on esimerkiksi helpottanut osakehuoneistomuotoisiin asuntoihin liittyvien tietojen liikkumista. […]

Osallistu Tuusulan rakkauden kartan laadintaan

Tuusulan kunta kerää 5.5.–27.6.2021 välillä yleisön vinkkejä sydäntä liikahduttavista paikoista alueella. Vinkkien kerääminen on osa huhtikuussa käynnistynyttä Tuusulan Rakkauden taidetta -teemavuotta. Hankkeen tarkoituksena on tehdä koko Tuusulaa tunnetuksi ja tuoda lämpöä koronan leimaamaan aikaan. Rakkauden kartta julkaistaan kesällä 2021. Oman kokemuksensa sydäntä lähinnä olevasta paikasta voi kertoa verkkosivuilla rakkaudentaidetta.fi/rakkaudenkartta. Osallistuneiden kesken arvotaan paikallinen piknik-kori.

Äänikenttä laajentaa Espoon karakallion taidealuetta

Espoon Karakallion taidealueelle syntyy ensimmäinen äänitaideteos, kun alueelle muodostuu äänikenttä. Kenttä tuo amukanaan täysin uutta sisältöä äänitaiteen muodossa ja syventää olemassa olevia teoksia. Sen tavoitteena on vahvistaa Karakallion asemaa julkista taidetta tarjoavana alueena. Tulevaisuudessa äänikenttä mahdollistaa esimerkiksi äänen tutkimisen taiteen työkaluna teosta laajemminkin. Äänikentän ohella alueen taidesisältö syvenee muutenkin, kun vuonna 2020 aloitettu Sanateos laajenee. […]

Imatralla kartoitetaan liito-oravien elinalueita

Eri puolilla Imatraa selvitetään parhaillaan liito-oravan elinalueita ja pesäpuita. Tarkasteluja tehdään alueille, joille on tulossa asemakaavahankkeita. Liito-oravaselvityksiä tehdään yhteensä yhdeksällä eri alueella toukokuun puoliväliin saakka. Liito-orava on paikkauskollinen eläin se elää koko ikänsä alueella, johon se on syntymävuotensa syksynä asettunut. Liito-orava kättää usein jopa samaa pesäpaikkaakin vuodesta toiseen. Liito-oravien elinalueita paikallistetaan esimerkiksi niiden jätösten avulla.

Sipoonkorvessa laittomien tulipaikkojen purkutalkoot

Sipoonkorven kansallispuistossa järjestettiin laittomien tulipaikkojen purkutalkoot 8.5.2021. WWF:n ja Metsähallituksen järjestämissä talkoissa purettiin yhteensä noin 170 tulipaikkaa. Laittomat tulipaikat kuluttavat luontoympäristöä ja siksi ne on tärkeä poistaa. Kansallispuistojen lisääntyneet kävijämäärät näkyvät myös laittomien tulipaikkojen määrässä. Viime syksynä vastaavanlaisissa talkoissa Nuuksiossa purettiin 350 laitonta tulipaikkaa. Laiton tulipaikka on esimerkiksi väärään paikkaan kasattu nuotiorinki tai maahan palaneet […]

Kehitteillä uusi valtakunnallinen osoitetietojärjestelmä

Suomeen kehitetään uutta valtakunnallista osoitetiedot yhteen kokoavaa osoitetietojärjestelmää. Tavoitteena on tarjota yhtenäinen järjestelmä, josta tiedot saadaan laadukkaina ja ajantasaisina. Laadukkaat osoitetiedot ovat oleellinen osa toimivaa yhteiskuntaa, sen palveluita ja toimintaa yleensä. Ne esimerkiksi tehostavat navigointia, mahdollistavat logistiikkaketjujen toimimisen ja nopeuttavat avun saantia hätätilanteessa. On tärkeää kuunnella tiedon käyttäjiä iinä, millaisia tarpeita heillä on tiedolle ja […]

Kotkassa remontoidaan vanhasta merivartioasemasta vuokra-asuntoja – asemakaavaa muutetaan

Kotkassa suunnitelmat entisen merivartioaseman muuntamisesta vuokra-asumisen käyttöön ovat liikahtaneet eteenpäin, kun kaupunkirakennelautakunta päätti käynnistää alueen asemakaavan muuttamisen. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty puistoalueeksi. Kaavaa pyritään muuttamaan niin, että sekä asuminen että liiketoimita mahdollistuvat alueella. Lisäksi kaavamuutoksessa tarkastellaan rakennusoikeuden lisäämistä. Kotkan kaupunkisuunnittelun mukaan päivitys tukee hyvin Meriniemen ja Sapokan alueen kehittämistavoitteita. Merivartioasema sijaitsee Kotkansaarella Katariinan […]

Simo Mäkelä 1935–2021

Entinen maanmittausjohtaja Simo Harri Mäkelä kuoli 26.3.2021. Hän oli syntynyt 15.9.1935 Alajärvellä maatalon poikana. Isän ollessa rintamalla joutui Simo jo pikkupoikana tottumaan työntekoon, kun maatalon työt jäivät osin hänen ja isoveljen harteille. Keskikoulun jälkeen hänellä oli yhtenä vaihtoehtona kotitilan pidon jatkaminen. Parin harkintavuoden jälkeen hän kuitenkin jatkoi opintiellä ja kirjoitti ylioppilaaksi Kauhavan yhteiskoulusta vuonna 1956. […]

Siirry työkalupalkkiin