Maankäyttö 2/2021 Sisällys ja PDF-lehti

Ari Laitala Pääkirjoitus: Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi TEEMA: Maankäyttö • luonnonympäristöt • kiinteistötoimitukset •  lainsäädäntö Sara Pitkälä ja Sakari Haulos Uusi yksityistielaki ja tiekunnan ­kokouspäätösten oikaisukeinot Pauliina Krigsholm, Tuulia Puustinen, et al. Maapolitiikan strategiat – teoriaa ja alustavia havaintoja suomalaisista kunnista Eeva Hämeenoja Tavoitteena hiilineutraali Suomi Mikael Still Maanalainen lunastus – Case […]

Pääkirjoitus: Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi

TEKSTI: ARI LAITALA Suo oli autio, keskeltä melkein puuton neva, jonka veden vaivaamasta kamarasta nousi vain jokin kitukasvuinen käkkyrämänty, vahvakaarnainen ja tasalatvainen pieni vanhus. Kuten kaikki tietävät, edellä on suora lainaus Väinö Linnan suurteoksesta Täällä pohjan tähden alla. Romaanin aloitusta pidetään yhtenä suomalaisen kaunokirjallisuuden merkittävimmistä, ehkäpä juuri sinä kaikkein merkittävimpänä. Sitä on luonnehdittu myös ikoniseksi, […]

Uusi yksityistielaki ja tiekunnan ­kokouspäätösten oikaisukeinot

TEKSTI: SARA PITKÄLÄ JA SAKARI HAULOS Uusi yksityistielaki (13.7.2018/560) on tullut voimaan 1.1.2019 ja ollut siis nyt voimassa parisen vuotta. Yksi uuden lain merkittävimpiä uudistuksia koski kuntien tielautakuntien lakkauttamista. Aiemmin tielautakunnille kuuluneet ­tehtävät siirtyivät usealle eri taholle. Lain soveltaminen on asettumassa uomaansa. Osa tehtävistä siirtyi ELY-keskuksille, osa yksityistietoimituk-seen ja osa käräjäoikeuksille. Muutoksen hakeminen tiekuntien kokouspäätöksiin […]

Maapolitiikan strategiat – teoriaa ja alustavia havaintoja suomalaisista kunnista

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH JA ELIAS OIKARINEN Maapolitiikan kautta vaikutetaan yhdyskuntien kehittymiseen eli siihen, mitä rakennetaan ja minne. Maapolitiikka ja sen keinovalikoima voidaan ­hahmottaa interventiona eli julkisen vallan väliintulona, jonka kautta ­kehittämistä ohjataan haluttuun suuntaan. Maapolitiikan keinovalikoiman käytön reunaehdot määrittyvät lainsäädännössä, mutta kunta pystyy silti vaikuttamaan intervention muotoon eli siihen, […]

Tavoitteena hiilineutraali Suomi

TEKSTI: EEVA HÄMEENOJA Suomi on osana Euroopan unionia ­sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästö­vähennyksiä ja vahvistamalla hiilinieluja. Kuluvan vuoden 2021 aikana valmistuu EU:n ilmastolaki 2030 sekä siihen liittyvä säädöspaketti. Myös Suomen ilmastolaki uusitaan niin, että hiilineutraaliustavoite voidaan toteuttaa. Maankäyttösektorin […]

Maanalainen lunastus – Case Länsimetro

TEKSTI: MIKAEL STILL Tämä on maanalaisia ­lunastuksia käsittelevän kolmiosaisen ­juttusarjan viimeinen osa, ­jossa ­kerrotaan Länsimetron ­lunastuksessa sovelletuista korvausperiaatteista Espoon kaupungin ­alueella. Juttusarjan aikaisemmat osat on kirjoitettu Pia Mäkilän ­kanssa ja julkaistu Maankäytön numeroissa 2/2019 ja 3/2019. Länsimetron lunastus perustui maanalaiseen asemakaavaan, joka sai lainvoiman alkuvuonna 2010. Kyse oli siis maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta lunastuksesta. Kaavassa […]

Maankäyttö on nollasummapeliä

TEKSTI: ARI LAITALA Maailman väkiluku kasvaa joka päivä noin 150 000 hengellä. Näin on tänään, huomenna ja kymmeniä tuhansia päiviä tästä eteenpäin. Onko ­ilmastonmuutoksen ­pysäyttäminen edes mahdollista väestöräjähdyksen varjossa? Maankäytössä ­tapahtuneet globaalit ratkaisut ovat keskeinen osa ongelmaa mutta samalla myös osa ratkaisua. Kahdeksan miljardin ihmisen raja maapallolla rikkoutunee vuonna 2023. Väestön voimakas kasvu tuo eteen […]

Alueiden ympäristösertifiointi tukee kaavoitusta

TEKSTI: SUSANNA KARI Ympäristösertifiointi tarjoaa tehokkaan työkalun kestävän kehityksen huomioimiseksi aluekehityksessä. Väkiluku maailmassa kasvaa, kaupungit laajenevat. Rakennetun ympäristön leviämistä luonnonmaisemaan on pyritty hillitsemään esimerkiksi täydennysrakentamisella, mutta ihminen jättänyt asuinympäristönsä kädenjälkeä myös suoraan rakentamiseen sopivien paikkojen ulkopuolelle. Pohjia on täytetty, kosteaa kuivattu. Aiemmin suoja-alueiksi määriteltyjä palasia napattu käyttöön. Samaan aikaan huoli toimintamme ympäristökuormituksesta ja hiilijalanjäljestä on […]

Lohkotilan osuus yhteisiin maihin ja kirjallisuutta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uudenmaan läänin maamittarien iltamassa 21. viime Maaliskuuta keskusteltiin siitä, että onko tiluslohkomisen kautta syntyneillä lohkotiloilla osaa yhteisiin maihin. Alustaja, varamaamittari N. Järnefelt, katsoi luonnolliseksi, että lohkotilaa, joka kaikissa muissa suhteissa, kuten verojen vähenemisessä ja lisäämisessä, on samain lakien alainen kuin muut manttaaliin pannut tilat […]

Liikkuva laserkeilaus kaupunkien maankäytön ja infrastruktuurin kartoituksessa

TEKSTI: ANTERO KUKKO, HARRI KAARTINEN, HANNU HYYPPÄ JA Liikkuva laserkeilaus tuottaa yksityiskohtaista ­kolmiulotteista paikkatietoa ­kaupunkiympäristöstä moniin tarkoituksiin ­ihmisen toiminnan ja ympäristön ­vuorovaikutuksen ­hallitsemiseksi, kehittämiseksi ja ­dokumentoimiseksi. Kaupunkien rakennuskannan, maanpeitteen ja maaston piirteiden sekä kasvillisuuden kartoitus ja ­dokumentointi ovat ­merkittäviä liikkuvan laserkeilauksen ­sovelluksia ­kaupunkiympäristöissä. Kerätty aineisto helpottaa ­kaupunkitilan ja maankäytön hallintaa ja suunnittelua. Liikkuvalla laserkeilauksella voidaan […]

Siirry työkalupalkkiin