2/2022 – Maankäyttö DIGI

09TOUKOKUU

Maankäyttö 2/2022 – Sisällys ja PDF-lehti

Ari Laitala Pääkirjoitus: Maan himo TEEMA: MAANKÄYTTÖ • LUONNONYMPÄRISTÖT • KIINTEISTÖTOIMITUKSET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Kari Silfverberg Kyetäänkö ilmastokatastrofi torjumaan? Hiilensidonta ja metsien merkitys Terhi Yli-Pirilä Maankäyttö ja rakentaminen on yksi suurimmista luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä Juho Nikander Lunastustoimitus täyden palvelun ratkaisuna katualueiden maanhankinnassa Heikki Kaikkonen Miten käy kiinteistöinsinöörin? Heikki Lahtinen Verkkokaupan vaikutuksia maankäyttöön Pyry Kettunen ja […]

09TOUKOKUU

Kyetäänkö ilmastokatastrofi torjumaan? Hiilensidonta ja metsien merkitys

TEKSTI: KARI SILFVERBERG Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkanut nopeaa kasvuaan huolimatta jo yli 30 vuotta kestäneestä globaalin ilmastopolitiikan sopimusprosessista ihmisyhteisöjen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Tammikuussa 2022 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli keskimäärin 418 miljoonasosaa (ppm), kun se oli esiteollisella kaudella 280 miljoonasosaa. Johtavien ilmastotutkijoiden arvion mukaan hallitsemattomaksi riistäytyvän ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää sekä nopeaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä että tehokasta ilmakehän hiilidioksidin […]

09TOUKOKUU

Maankäyttö ja rakentaminen on yksi suurimmista luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä

TEKSTI: TERHI YLI-PIRILÄ Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ollut valtamedioissakin esillä jo hyvän aikaa. Erilaiset elinympäristöt ja eliölajit häviävät sitä vauhtia, että on perusteltua väittää ihmisen toiminnan aiheuttavan kuudennen globaalin sukupuuttoaallon. Voitaisiinko asialle tehdä jotain? Ensimmäiset viisi sukupuuttoaaltoa tapahtuivat Maapallon historiassa suurien luonnonolosuhteiden mullistusten, kuten dinosaurukset tappaneen asteroidin törmäyksen seurauksena. Nyt ylivoimaisesti suurin luontohäviön aiheuttaja on […]

09TOUKOKUU

Lunastustoimitus täyden palvelun ratkaisuna katualueiden maanhankinnassa

TEKSTI: JUHO NIKANDER Asemakaavan mukaisen katualueen hankkiminen kunnalle muodostuu neljästä osasta: omistusoikeuden siirtäminen, haltuunotto, kiinteistönmuodostus ja korvauskysymykset. Em. asiat voidaan käsitellä useilla erilaisilla menettelyillä ja erilaisissa aikajärjestyksissä. Maanmittauslaitoksen lunastustoimitus on ainut foorumi, jossa kaikki osa-alueet tulevat hoidettua kerralla kuntoon. Valtioneuvosto päätti maaliskuussa, että maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ei viedä eduskuntaan koko siinä laajuudessa, millaiseksi se […]

09TOUKOKUU

Miten käy kiinteistöinsinöörin?

TEKSTI: HEIKKI KAIKKONEN Kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ) annetun lain (453/2002) mukaisesti KTJ:n perustamisesta, hallinnosta, ylläpitämisestä, tietopalvelusta ja järjestelmän kehittämisestä huolehtii Maanmittauslaitos (MML). Kiinteistötoimitusten ja muiden viranomaispäätösten osalta merkittäviä ylläpitokumppaneita on 71 kiinteistörekisterinpitäjänä toimivaa kuntaa (2022) sekä eräät muut viranomaistahot. Kunnat tuottavat vuosittain kiinteistörekisterin rekisteritapahtumista n. 14–16 % ja MML n. 84–86 %. Kiinteistörekisterin ylläpitoon kuuluu keskeisenä henkilönä […]

09TOUKOKUU

Verkkokaupan vaikutuksia maankäyttöön

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Verkkokauppa muuttaa nopeasti tapaamme hankkia ja kuluttaa. Samalla toimitusketjurakenteet ovat muuttumassa kohti kiertotaloutta. Kun kuluttajien käyttäytyminen markkinoilla aina hybridityön yleistymiseen asti ja yritysten palvelumallit etenevät nyt nopeasti, mitä vaikutuksia näillä on maankäytön suunnitteluun? Varasto- ja käsittelytilaa tarvittaneen lisää, mutta mihin ja millaista – ja mihin jäljelle jäävien kaupan palveluiden tulisi sijoittua? Verkkokauppa […]

09TOUKOKUU

Kiinteistökarttaa kuntoon Pyykkijahti-joukolla

TEKSTI: PYRY KETTUNEN JA MIKKO RÖNNEBERG Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterikartan tarkentamista joukkoistamisen voimin selvitetään koko kansan Pyykkijahti-älypuhelinpelillä. Pelin avulla tutkitaan älypuhelinpaikannuksen tarkkuutta sekä joukkoistamisen ja pelillistämisen toimivuutta maastotiedon keräämisessä. Älypuhelinpaikannus riittää ainakin aiemmin heikosti paikannettujen rajamerkkien sijaintitarkkuuden parantamiseen. Pelaajia innostaa osallistumaan luonnossa liikkumisen lisäksi erityisesti hyvän tekemisen ja osallistumisen ilo. Maanmittauslaitos on jo useissa projekteissaan selvittänyt joukkoistamisen […]

09TOUKOKUU

Talonnumeron yhdistäminen, osittaminen ja iltamat

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kirjelmä siitä, voiko osittamisissa yhdistää eri talonnumerojen osia yhdeksi tilaksi: Ylihallituksen kirje komissiomaanmittari N.N:lle: Sittenkun lääninmaamittari L tarkastaessaan karttaa ja asiakirjoja, jotka kuuluvat Teidän käsittelemiin numeroilla 5629 ja 5629a merkittyihin halkomistoimituksiin 173/480 osalla perintörusthollia N:o 8 ja 179/576 osalla aukmenttitilaa N:o 9 M:n pitäjän […]

09TOUKOKUU

Maapolitiikan rooli ja mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa

TEKSTI: TUULIA PUUSTINEN – HEIDI FALKENBACH – ARI EKROOS – SEPPO JUNNILA – PAULIINA KRIGSHOLM – TEA LÖNNROTH Ilmastonmuutoksen huomioiva maapolitiikka edellyttää systeemiajattelua ja koko maankäyttöpoliittisen prosessin huomioimista – strategisista linjauksista lähtien. Pariisin ilmastosopimus sekä valtiotason ja kuntien omat, kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet edellyttävät nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös maankäytön sektorilta (esim. Ekroos et […]

09TOUKOKUU

Valmistautuminen seuraavaan hallitusohjelmaan

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Voidaanko nykyisiä lainsäädännön valmistelun perustavanlaatuisia rakenteellisia virheitä korjata? Kunnat, maakunnat ja yrityssektori ja myös hallitus tyrmäsivät Ympäristöministeriön esityksen Maankäyttö- ja rakennuslain korvaamisesta Kaavoitus- ja rakentamislailla. Hyvä näin, mutta valtavasti rahaa ja kuntien niukkoja henkilöresursseja on tuhlattu tyhjän takia. Lakiesitys tuomittiin toiminallisesti ja taloudellisesti toimimattomaksi käytännön elämässä. Voidaanko puhua vain lainsäädännön laadun ongelmista […]

09TOUKOKUU

Maanmittarikillan vuosijuhla – maakansan ykkösjuhla

TEKSTI: ARI LAITALA Maanmittarikilta pääsi – monen muun toimijan tavoin – pitämään viimeinkin vuosijuhlaansa perinteisin menoin. Kevätpäiväntasausta vietettiin 18.3.2022, järjestyksessään jo 121. kerran. Opiskelijoiden juhlaan oli tuttuun tapaan saatu myös ripaus seniorikattausta. Vuonna 2020 juhlat jouduttiin hätäperuuttamaan aivan viime metreillä. Viime vuonna juhlittiin tietokonevälitteisesti, mutta nyt oli viimein mahdollista vuosijuhlan viettoon perinteisen kaavan mukaan. Poissa […]

09TOUKOKUU

Taksasta toisenkin kerran

Veturimiehen entinen alemman geodesian assistentti – myöhemmin toki paljon muutakin – Antti Kuparinen kirjoitti tämän lehden edellisessä numerossa taksajärjestelmästä opiksi uudemmalle sukupolvelle. Kirjoitus oli ihan ookoo, jos vähän taksaan päin kallellaan, niin sallituissa rajoissa. Kysymys onkin niin merkittävästä, nyt jo unohtuvasta maanmittauksen historiasta, että kyllä se tarkastelunsa ansaitsee. Maanmittarien taksapalkkaus on peilattava aikaan, jolloin valtiolla […]

09TOUKOKUU

Π:n päivänä herran vuonna 2022

TEKSTI: ARI LAITALA Tänä vuonna piihin liittyvät ajatuksemme ovat ukrainalaisten matemaatikkojen luona. Piin päivänä 3/14 esille nousevat erityisesti Chudnovskyn matemaatikkoveljekset David ja Gregory, jotka ovat tunnettuja mm. piin desimaaleja laskevasta algoritmistaan. Chudnovskyn veljekset David (s. 1947 Kievissä) ja Gregory (s. 1952 Kievissä) kiinnostuivat jo varhain matematiikasta. Heidän isänsä toimi teknillisten tieteiden professorina ja toi kerran […]

09TOUKOKUU

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Kiinteistönmuodostamislakia muutettiin vuoden 2022 alusta siten, että eräisiin kiinteistötoimituksiin tehtiin mahdolliseksi kirjallinen menettely ilman toimituskokousta. Toimituksen vieminen kiinteistörekisteriin ennen toimituksen lopettamista on muiden ohella tilusjärjestelyissä ja halkomisissa jo nyt lakiin perustuvaa. Vastaavasti asianosaisten suostumuksella toimitus saadaan aina merkitä kiinteistörekisteriin odottamatta valitusajan kulumista umpeen. Etäläsnäolo toimituskokouksissa on tehty 1.1.2022 pysyvästi sallituksi toimitusinsinöörin harkitessa […]

09TOUKOKUU

Pieniä ja suuria rajanvetoja

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Maanmittarit tietävät, jos ketkä, miten tärkeää on rajojen vetäminen eri maanomistajien välille. Muinainen opiskelutoverini oppi aikoinaan ensimmäiseksi kesätyössä toimitsijana, että auto pitää parkittaa valmiiksi keula kulkusuuntaan. Jos mittaustoimituksessa tulee erimielisyyksiä, on maanmittarin parasta pystyä lähtemään paikalta mahdollisimman sutjakasti. Äitini syntyi aikanaan evakkomatkalla ja myös isoisäni maaläntti jäi suuressa 40-luvun rajanjaossa naapurin puolelle. […]

09TOUKOKUU

IPCC: Nykyiset toimet eivät riitä rajoittamaan lämpenemistä 1,5 asteeseen

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) julkaisi huhtikuussa 2022 kolmannen osan kuudennesta arviointiraportistaan. Raportti korostaa, että maapallon ilmaston tila heikkenee nopeasti, mutta ratkaisujakin on jo olemassa. IPCC:n tuoreimmassa raportissa todetaan, että päästövähennystoimia on kiihdytettävä jo seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi voitaisiin saavuttaa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa kaikilla sektoreilla. Nykyisen […]

09TOUKOKUU

Helmi-ohjelmasta yhteensä 3,5 miljoonaa euroa tukea luonnon monimuotoisuutta vahvistaviin töihin

Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja järjestöille 3,5 miljoonaa euroa tukea elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen. Kyseessä on järjestyksessään toinen Helmi-ohjelman avustushakukierros kunnille ja ensimmäinen, joka suunnattiin myös järjestöille. Tukea myönnettiin yhteensä 60 hankkeelle. Hankkeiden on määrä toteutua vuoden 2023 loppuun mennessä. Avustuksen kohteena on mm. soiden ennallistamista, pienvesien, rantaluonnon, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostusta sekä perinnebiotooppien […]

09TOUKOKUU

Ympäristöministeriöltä avustusta ikääntyneiden asumisen kehittämishankkeille

Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma myönsi tänä vuonna avustusta yhteensä lähes miljoona euroa 18 eri hankkeelle. Avustettavilla hankkeilla tuetaan kuntien ja hyvinvointialueiden varautumista ikääntyneiden asumisen tarpeisiin, edistetään asuntokannan korjaamista, luodaan erilaisia asumisratkaisuja sekä kehitetään asuinalueita ikäystävällisemmiksi. Ympäristöministeriön johdolla toteutettavan Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman (2020–2022) tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asumisoloja erilaisin keinoin ja vastata ikäihmisten muuttuviin asumisen tarpeisiin. […]

09TOUKOKUU

Paavo Marttila 1941-2022

TEKSTI: MIA KORO-KANERVA – ANTTI ARJANNE Kiinteistöneuvos Paavo Marttila syntyi 26.1.1941 Kymissä. Kukaan tuskin arvasi tuolloin, että pienestä pojasta kasvaisi verkostoitunut, kielinero kosmopoliitti ja humaani ja samalla analyyttinen insinööri, joka ei koskaan tehnyt itsestään numeroa. Paavon olisi voinut pudottaa mihin maailmankolkkaan vain, lähes mihin tahansa tilanteeseen ja hän olisi välittömästi saanut ystäviä tai kutsun illallispöytään […]

09TOUKOKUU

Johannes Tiilikainen 1928-2022

TEKSTI: TAPIO TIILIKAINEN – PETJA SANKARI-TIILIKAINEN Maanmittaustekniikan diplomi-insinööri, maaoikeusinsinööri Johannes ”Jussi” Tiilikainen nukkui pois vuoden 2022 ensimmäisenä päivänä. Jussi ehti pitkän elämänsä aikana elää kahdella eri 20-luvulla eri vuosituhansina. Jussi syntyi Kuusjärven Tiilikkalan savusaunaan. Perhe muutti pian Savon puolelle Juojärven Jäätsaaren. Sieltä ajalle epätyypillisesti Jussi pääsi opintielle oppikouluun Kuopioon, laivalla, kuinkas muutenkaan. Sota-ajan melskeet ja […]

09TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Maan himo

TEKSTI: ARI LAITALA Valtava tragedia – Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan – on tätä kirjoitettaessa kestänyt kaksi kuukautta. Länsimaisesta näkökulmasta on koko ajan vaikeampaa ymmärtää sodan aloittamisen ja jatkamisenkin motiiveja. Meillä on kuitenkin sisäsyntyinen tarve ymmärtää tapahtumia. Se on syväkoodattu geeneihimme. Luonnonvalinta on suosinut niitä, joilla on ollut kyky havainnoida ympäristön tapahtumia, ymmärtää syy- ja seuraussuhteita ja […]