Maankäyttö 2/2023 – Sisällys ja PDF

3 Ari Laitala Viisautta hallitusneuvottelijoille TEEMA: MAANKÄYTTÖ • LUONNONYMPÄRISTÖT • KIINTEISTÖTOIMITUKSET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 4 Karolina Itäinen Kansainvälinen vertailu kiinteistöjärjestelmän kehittämisen apuna 8 Mauri Asmundela Lunastuskorvaukset metsämaalla – väärä vaiko väärin ymmärretty korvaustaso 11 Susanna Kari Luonnontilassa – rakentamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen 14 Jouni Kari Startupina pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoamista 18 Maankäyttö 120 vuotta sitten 19 […]

Pääkirjoitus: Viisautta hallitusneuvottelijoille

TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa hallitustunnustelut ovat käynnissä ja varsinaiset neuvottelut juuri käynnistymässä. Alkamassa on uusi nelivuotinen lainsäädäntöurakka. Kuten tavallista myös maankäyttöön, kiinteistöihin ja liikkumiseen liittyviä asioita tulee pyörimään neuvottelupöydässä. Hallitusneuvotteluja on tuttuun tyyliin alustettu lehdistössä muidenkin kuin puolueiden toimesta. Edunvalvontajärjestöt ja muutkin kynnelle kykenevät ovat esittäneet toiveitaan ja näkemyksiään, ja tietysti aivan konkreettisiakin avauksia. […]

Kansainvälinen vertailu kiinteistöjärjestelmän kehittämisen apuna

TEKSTI: KAROLINA ITÄINEN – PAULIINA KRIGSHOLM – KIRSIKKA RIEKKINEN Kiinteistöjärjestelmän tietojärjestelmät ovat monessa maassa, mukaan lukien Suomessa, tulossa elinkaarensa päähän. Tämä osaltaan synnyttää tarvetta kartoittaa, millaisia ominaisuuksia uudistetulta kiinteistöjärjestelmältä tarvitaan ja mihin suuntaan järjestelmää tulisi kehittää. Luotettava kiinteistöjärjestelmä luo toimivan maanhallinnan pohjan, ja mahdollistaa monien yhteiskunnan toimintojen, kuten maan verotuksen, kiinteistöjen rajojen määrittelyn sekä maankäytön […]

Lunastuskorvaukset metsämaalla – väärä vaiko väärin ymmärretty korvaustaso

TEKSTI: MAURI ASMUNDELA Metsämaiden lunastuskorvaukset erityisesti voimajohtolinjojen ­käyttöoikeuksia lunastettaessa ovat nousseet kovasti julkisuuteen. Taustalla on lisääntynyt lunastusten määrä: tuulivoimaloita rakennetaan ­tällä hetkellä maahamme ­ennätysmäärin. Yleensä ns. tuulivoimapuistot täytyy liittää valtakunnan sähköverkkoon voimajohtolinjalla, jonka rakentamista varten täytyy saada käyttöoikeus pitää johtoa toisen omistamalla maalla. Yleisin tapa hankkia käyttöoikeus on hakea valtioneuvostolta lunastuslupa, jonka perusteella maanomistajalle korvataan […]

Luonnontilassa – rakentamisen vaikutukset luonnonmonimuotoisuuteen

TEKSTI: SUSANNA KARI Luontokadon on arvioitu olevan yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos. Rakennus- ja kiinteistö­­alalla voidaan vaikuttaa paljonkin ­luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Kodin läheisen luonnon monimuotoisuudella on tutkimuksin osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Mitä runsaampi luonto on geneettisesti ja lajivalikoimaltaan, sitä paremmin se myös kestää muutoksia ympärillään ja kykenee tuottamaan ekosysteemipalveluita – myös […]

Startupina pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoamista

TEKSTI: JOUNI KARI Reilu pari vuotta sitten luin Helsingin Sanomista tiedon, joka oli pysäyttävä. ”…parisenkymmentä vuotta sitten ­Suomen lintulajeista uhanalaisia oli noin 15 prosenttia. Nyt lintulajeista uhanalaisia on jo kolmannes.” (HS 10.7.2020). Mikä tässä nyt sitten on ongelma? Uhanalaisten lintulajien määrän kaksinkertaistuminen 20 vuodessa on huolestuttavaa. Liian suuri muutos ja aivan liian nopeasti. Pari vuotta […]

Kirjallisuutta ja keksintöjä

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Uusi merkittävä kirja ilmestyy på svenska: Om eganderätten till Finlands vatten. Julkaisemalla yllämainitun teoksen on professori J. N. Lang täyttänyt tuntuvan aukon lainopillisessa ja kameraalisessa kirjallisuudessamme. Ensimmäisessä osassa eli johdannossa tehdään selkoa veden taloudellisesta merkityksestä; eri vesioikeusjärjestelmistä, jotka esiintyvät Euroopan sivistysmaiden lainsäädännössä, ja joista suureen osaan roomalainen vesioikeus, periaatteillaan valtion omistusoikeudesta kaikkiin […]

Datanlukutaitoa metsästämässä

TEKSTI: ARI LAITALA Mitä datanlukutaito on ja voisiko sen osaamisesta olla jotain hyötyä ­kiinteistöalallakin? Aktiivinen ja osaava kansalaisuus tietoyhteiskunnassa vaatii monenlaista lukutaitoa. Kaiken perusta tietysti edelleen on, että peruskoulun päättävät nuoret osaisivat kaikki hyvin lukea ja hiukan laskeakin. Koko ajan merkitystään tuntuu kasvattavan myös medialukutaito, jonka tärkeyttä ei voi mitenkään väheksyä. Kehittyvän tietoyhteiskunnan yksi oleellinen […]

Keisarin uudet vaatteet

Syntyi tässä päivänä muutamana keskustelua siitä, mitkä ovat ihmiskunnan tärkeimpiä keksintöjä. Se on syvällinen, jopa filosofinen asia pohdittavaksi. Onko tuli keksintö? Kumpi on tärkeämpi keksintö, metsästysjousi vai matkapuhelin? Mitä hyötyä meille on tietää, että maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin? Tästä saisi ihan oman pakinansa, mutta se ei kuulu tähän lehteen. Mutta se kuuluu, mitkä ovat […]

Kuljetusjärjestelmän vastuullisuus ja maankäyttö

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Kuljetusjärjestelmän vastuullisuutta tarkastellaan liian suppeasti. Päivittyvä EU-sääntely pitää sisällään riskejä Suomen kannalta, joita olisi syytä tarkastella myös maankäytön näkökulmista. Suomessa on yritetty viimeisen 10 vuoden ajan edistää elinkeinoelämän tavarakuljetusten kilpailukykyä nk. High Capacity Transport (HCT) -ajoneuvoilla, jotka tunnetaan puhekielessä myös ”jättirekkoina”. Useimmissa muissa maissa kansainvälisesti ajoneuvojen maksimipaino on 44 tonnin tasolla ja […]

Koppikonttorin uusi tuleminen?

TEKSTI: ARI LAITALA Keskustelevan tekoälyn esiinmarssi haastaa monin tavoin perinteisen tietotyön tekemisen tapoja ja keinoja. Kuten aina, työn tekemisen tavat ja muodot ovat sidoksissa tarvittaviin tila- ja ­paikkaratkaisuihin. Tietotyön työläimpiä vaiheita useimmiten on tiedon – kuten uuden tekstin – syöttäminen tietokoneelle. Vakioratkaisu – ja oikeastaan ainoa ratkaisu – tähän on ollut jo vuosikymmenien ajan näppäimistön […]

Kohti maan massakeskipistettä

TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MAURI VÄISÄNEN Maan muodon ja mittojen määrittäminen on geodesian perustehtävä. Tähän liittyviä tutkimuksia ovat motivoineet tiedonjano, tieteellinen kilpailu sekä talouden ja tekniikan kehittämisen tarpeet. Aikojen kuluessa määritysten tarkkuus on parantunut. Nykyisten geodeettisten järjestelmien pohjana on jopa millimetrin tarkkaa tietoa. Maakeskisestä maailmankuvasta on siirrytty aurinkokeskiseen maailmankuvaan, mutta satelliittiajan geodeettiset […]

Ennennäkemättömiä hetkiä maanmittauksen historiassa

TEKSTI: ARI LAITALA Kuvia generoivat tekoälyt avaavat mahdollisuuden päästää mielikuvitus valloilleen. On kiinnostavaa leikitellä ajatuksella, miltä maapallon historian käännekohdat – tässä tapauksessa maanmittauksen historian – ovat saattaneet näyttää. Tämän jutun kuvat on luotu Midjourney-ohjelmistolla, joka generoi kuvia tekoälypohjaisilla tekniikoilla tekstisyötteen perusteella. Kuvien luomisen lähtökohtana ei ole ollut tarkoituksena – eikä mahdollisuutenakaan – mahdollisimman tarkka historiallisen […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Ennen vaaleja päättyneillä valtiopäivillä hyväksyttiin viime vaiheessa rakentamislaki ja laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ). Automaattisesta päätöksenteosta annettu yleislainsäädäntö muiden ohella hallintolain, maakaaren ja tietohallintolain muutoksilla saadaan voimaan 1.5.2023. Kesäkuun alussa tulevat voimaan luonnonsuojelulain uudistamisen ohella lisäksi kaivoslain muutos ja HTJ-lain muutos. Sanottua lakia huoneistotietojärjestelmästä ja asunto-osakeyhtiölakia on muutettu helmikuussa. Ns. lobbaukseen liittyvä […]

Valmistellut verotusarvot pitää julkaista

TEKSTI: SAIJA TOIVONEN – JYRKI HALOMO Maanmittauslaitoksessa ja Tilastokeskuksessa tehty kiinteistöverotuksen uudistamiseen liittyvä laaja ja perusteellinen selvitys on jäämässä pimentoon. Tästä syystä Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry esittää, että kiinteistöverotuksen uudistushankkeen yksityiskohtaiset tulokset julkaistaan sekä maa-alueiden että rakennusten osalta. Maanmittauslaitoksessa maa-alueiden osalta ja Tilastokeskuksessa rakennusten osalta valmisteltu kiinteistöverotuksen uudistamishanke ei edennyt julkaisemiseen asti meneillään olleen hallituskauden aikana. […]

Millainen on kuntien maankäyttöä koskeva osuus tulevassa hallitusohjelmassa?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Mitkä ovat tulevan hallituksen tavoitteet koskien kuntien toimintaedellytyksiä? Tullaanko kunnille säätämään uusia velvoitteita ja jos niin sitoudutaanko ne rahoittamaan ilman että kuntien nostaa veroprosenttia? Kuntien suunnasta on jo kuulunut viestejä veronkorotusten välttämättömyydestä, jos yritetään nykyisiäkään lakisääteisiä velvoitteita hoitaa. Tämän ajan kuntien keskeiset vastuut ovat sivistys ja opetus, maankäyttö sekä työllisyyspalvelut. Jokaisen kunnan […]

Luennolla, viimeisellä

TEKSTI: ARI LAITALA Professori Kauko Viitanen emeritus piti jäähyväisluentonsa Otaniemessä. Tilaisuuteen 3. maaliskuuta 2023 oli saapunut suuri joukko, ehkä parisensataa, kuulijaa Viitasen uran varrelta. Silmämääräisesti arvioiden koolla näytti olevan ainutlaatuinen kattaus suomalaisia kiinteistöalan osaajia. Tilaisuus tuntuikin tarjoavan varsinaisen tarkoituksensa ohella tilaisuuden monelle iloiselle jälleennäkemiselle. Luentonsa aluksi Viitanen kertasi uransa varhaisimpia vaiheita ja päätymistään TKK:lle. Tätä […]

Selvitys: Tuulivoiman positiiviset ilmastovaikutukset moninkertaisesti negatiivisia suuremmat

Etha Windin tuoreen selvityksen mukaan tuulivoiman päästövähennysvaikutus on 50 kertaa suurempi kuin sen ilmastonegatiiviset vaikutukset. Negatiivisia vaikutuksia on mm. metsän raivaaminen tuulivoiman käyttöön. On arvioitu, että 100 terawattitunnin (TWh) tuulivoimatuotannon tarvitsema maapinta-ala olisi noin 0,15 % Suomen metsäpinta-alasta. Viime vuonna tuulivoimatuotanto oli Suomessa 11,5 TWh. Tuulivoiman määrä kasvaa tasaisesti ja arvioiden mukaan yli kolmannes Suomen […]

Rahoitusta haettavissa Pohjois-Suomen entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on avannut hankehaun JTF-rahastosta (Just Transition Fund, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyville hankkeille. Rahoituksella pyritään ehkäisemään energiaturpeen käytön vähentymisestä aiheutuvia haittoja, ja osa rahoituksesta suunnataan entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäytön edistämiseen. Jatkuva hankehaku on käynnissä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa 15.12.2023 asti. Rahoitusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja […]

Forssassa tutkitaan esteettömyyttä mobiilipelin avulla

Forssalaiset pääsevät kartoittamaan kotikaupunkinsa esteettömyyttä maailmanlaajuisestikin katsottuna uudenlaisella tavalla, mobiilipelin avulla. Kyseessä on Forssan kaupungin pilottiprojekti, jossa kuntalaiset osallistuvat kaupungin kävelykatujen esteettömyyskartoitukseen. Pilotti toimii puhelimelle ladattavan mobiilipelin avulla. Tavoitteena on tuottaa kaupungille tietoa esteettömyyden nykytilasta ja kehityskohteista. Kaupungin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun esteettömyyttä kartoitetaan mobiilipelillä tapahtuvan joukkoistamisen keinoin.

Forenom ennustaa neljää trendiä liikematkustamiseen 2023

Koronapandemia aiheutti muutoksen matkustajien tarpeisiin. Tämä näkyy myös liikematkoissa, kun työmatkoja on korvattu digitaalisilla tapaamisilla. Monet yritykset pyrkivät edelleen vähentämään työmatkoja säästääkseen rahaa ja ympäristöä, fyysisen yhteyden merkitys yhteishengen rakentamiselle ei ole kadonnut. Forenomin mukaan näyttää siltä, että kun oleskelun pituus kasvaa, raja matkustamisen ja asumisen välillä hämärtyy. Samalla kodinomaisten, pidempään asumiseen tarkoitettujen palveluiden tarve […]

LUT-yliopisto kehittää ratkaisua hulevesien puhdistukseen rakennus- ja purkujätteistä

Ravinteita, mikromuoveja ja muita haitta-aineita huuhtoutuu hulevesien mukana vesistöihin. LUT kehittää hulevesien puhdistukseen uutta suodatinratkaisua rakennus- ja purkujätteistä kolmivuotisessa hankkeessa. Hulevedet eli sade- ja sulamisvedet sisältävät mm. ravinteita, raskasmetalleja, kiintoainesta, öljyä ja mikromuoveja aikaisemmin arvioitua enemmän. Hulevedet johdetaan kaduilta usein hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne päätyvät käsittelemättöminä vesistöihin. Vesistöissä aineet voivat olla haitallisia vesieliöstölle kuten […]

Raportti: Esteettömyys avaa rakennetun ympäristön kaikkien käyttöön

Ympäristöministeriö asetti vuoden 2022 lopulla työryhmän muodostamaan tilannekuvan rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Nyt työ on koottu raporttiin, joka sisältää ehdotuksia toimenpiteiksi ja esimerkiksi lainsäädännön kehittämiseksi. Esteettömyys vaikuttaa suoraan ihmisten yhdenvertaisuuteen rakennetussa ympäristössä. Esteettömyyden ylläpitäminen ja parantaminen vaativat jatkuvaa huomiota käytössä ja kunnossapidossa sekä korjaus- ja muutostöissä. Velvoittavat määräykset koskevat käytännössä uudisrakentamista ja rakennusluvanvaraisia korjaus- ja muutoshankkeita. […]

Nuoret istuttavat Taimiteossa yli 185 000 puun taimea kesällä 2023

Nuorisojärjestö 4H ja Taimiteko-kumppanit työllistävät kesäkuussa 2023 alle 18-vuotiaita nuoria kesätöihin ympäri Suomea. Samalla Suomeen syntyy 93 hehtaaria uutta metsää. Nuoret istuttavat yli 185 000 kuusen ja männyn taimea 14 paikkakunnalla ympäri Suomea. Istutetuista puun taimista syntyy noin 93 hehtaaria uutta metsää. Istutukset tehdään pääosin turvetuotannosta poistuneille maa-alueille. Istutuskohteet ovat tänä vuonna Sonkajärvellä, Kärsämäellä, Pieksämäellä, […]

Siirry työkalupalkkiin