Maankäyttö-lehden verkkoversio
Maankäyttö 2/2024
(ilmestyi 4.10.2024)
3 Ari Laitala (Pääkirjoitus) Mistä on hyvät käyttötarkoituksen muutosprosessit tehty? 4 Tuulia Puustinen ja Ranja Hautamäki Kaupunkirakenteen tiivistäminen ei riitä ilmastotoimeksi: Kuuden suurimman kaupungin ilmastotoimet vertailussa 7 Matti T. Vaaja, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, et al. Eväitä huippuopetukseen ja aktiiviseen yrityskumppanuuteen 13 Juha Hyyppä, Hannu Hyyppä, et al. Paikkatietokeskus testasi kehittämiään marjakarttoja Rovaniemellä 16 Pekka Vilska […]
TEKSTI: ARI LAITALA Lehtien palstoilla kauhistellaan aika ajoin rakennusten purkupäätöksiä. On tähän usein aihettakin. Esimerkiksi vain kolmenkymmenen vuoden ikäisen rakennuksen purkupäätös herättää aiheestakin kysymyksiä. Kiinteistöjohtamisen parissa työskenteleville tällaisten ratkaisujen syyt ovat kuitenkin ilmeisiä: kohteen kassavirrat eivät ole enää vaadittavalla tasolla. Pidemmässä juoksussa uudiskohde on taloudellisesti parempi vaihtoehto, vaikka ei se rakentaminen kovin halpaa ole, eikä […]
Kuuden suurimman kaupungin ilmastotoimet vertailussa TEKSTI: TUULIA PUUSINEN JA RANJA HAUTAMÄKI Aalto-yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että tiivistäminen on edelleen ilmastoviisaan kaupunkikehityksen mantra, jota harvoin kyseenalaistetaan eikä sen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia kaupunkivihreälle tuoda juurikaan esille kaupunkien ilmastosuunnitelmissa. Kaupunkivihreän rooli monitavoitteisena ilmastotoimena tiedostetaan kuitenkin yhä tärkeämpänä. Kaupunkien onkin olennaista tunnistaa ilmastopolitiikan mahdollisesti ristiriitaiset tavoitteet sekä tavoitteiden asettamiseen […]
TEKSTI: MATTI T. VAAJA, HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO, ELINA YLIKOSKI, PETRI RÖNNHOLM, SELIINA PÄÄLLYSAHO, JUHANI TALVELA, MIKKO VASTARANTA, JANNE MATILAINEN, JUHO LOHILAHTI, MIKA LINDHOLM, MATIAS INGMAN, LARS MIIKKI, MATTI KURKELA, RAUNO HEIKKILÄ, HARRI KAARTINEN, ANTERO KUKKO, JUHA HYYPPÄ Tutkimus- ja kehitystyö sekä siitä kumpuavat innovaatiot (TKI) ovat yritysten kilpailukyvyn perusta. Tässä artikkelissa pohditaan eri näkökulmia […]
TEKSTI: JUHA HYYPPÄ, HANNU HYYPPÄ, JOSEF TAHER, MARJUT TURTIAINEN, BIRGITTA PARTANEN Keräämme luonnonmarjasadostamme Suomessa vuosittain talteen noin 10 %. Keskeisenä haasteena on hyvien marjapaikkojen tuntemus yhä kaupungistuvassa Suomessa. Harva tietää parhaat omien asuin- ja mökkikuntiensa keräyspaikat. Ne, jotka tietävät, ovat usein aktiivisia poimijoita. Hyvin satoisia paikkoja on vain muutama prosentti pinta-alastamme. Luonnonmarjasatojen poimintaa voisi kehittää […]
TEKSTI: PEKKA VILSKA Unohtuiko Suomen valtion 16 prosentin omistusosuus Tainionkosken vesivoimasta valtion kiinteistöjen hallinnan organisaatiouudistuksissa? Artikkelissa käsitellään Vuoksenvirran Tainionkosken vesi- ja voimalaitosten rakentamista eri aikoina ja koskessa olevan Kruunun kalastus -kiinteistön 153-417-85-0 vesivoiman omistusta, mihin Sakari Hauloksen artikkeli ”Vesivoima suomalaisessa kiinteistöjärjestelmässä” (Maankäyttö 4/2023) sopii hyvin taustaksi. Vesivoima kuuluu siihen kiinteistörekisteriyksikköön, jonka vesialueella putouskorkeus esiintyy. Taustaksi […]
TEKSTI: MARKUS JUNTTILA Tänä vuonna FIG:n konferenssi pidettiin toukokuussa Ghanan pääkaupungissa Accrassa. FIG:n (International Federation of Surveyors) Working Week -konferenssin yleinen aihepiiri ja viitekehys oli tällä kertaa ”Your World, Our World: Resilient Environment and Sustainable Resource Management for All”. Oma esitykseni Suomen tuulivoimahankkeista ja niihin liittyvästä lunastusmenettelystä “Finnish wind power projects and its legal survey […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Nykyhallitus on siirtämässä verovaroja ideologisin perustein yksityisille tahoille kuntien maanhankintaan liittyen. Sanna Marinin hallitus teki vahvasti ideologiapohjaista politiikkaa. Se ohjasi ideologisin perustein verovaroja koronan varjossa ilman suurempia vastaväitteitä opposition suunnasta. Petteri Orpon hallitus näyttää panevan paremmaksi. Kuntien vapaaehtoinen maan hankinta ollaan siirtämässä lunastustoimituksiin, elleivät kunnat hairahda maksamaan, mitä maanomistaja kulloinkin pyytää. Ja […]
TEKSTI: KIM YRJÄLÄ Kaupunkiin muutetaan opiskelun ja työn perässä. Maaseutu, missä luontoa on enemmän jäljellä, saa jäädä taakse. Orgaaninen vihreys vaihtuu epäorgaaniseen asfaltti-, kivi- ja sementtiympäristöön. Tätä pidetään täysin hyväksyttävänä, johon vain sopeudutaan. Suomi kaupungistuu nopeasti, mikä on globaali trendi, ja yli 70 % suomalaisista asuu Suomen kaupungeissa. Kaupungit kuluttavat yli 80 % energiasta ja […]
TEKSTI: ULLA MYLLYNIEMI Yhä useammassa koulussa opetetaan säännöllisesti ulkona ympäri Suomea. Ulkona opiskellaan opetussuunnitelman mukaisesti monipuolisesti eri oppiaineita. Ulkoluokkatoimintaan sopivat monenlaiset ulkoalueet luonnonympäristöistä rakennettuihin ympäristöihin. Maankäytön ja kaavoituksen kannalta se tarkoittaa sitä, että koulujen lähialueille tulee turvata ulkoluokkatoimintaan sopivia metsiä ja muita luontoalueita. Kautta aikojen on kouluissa opetettu ulkona. Käytännössä ulkona on opiskeltu joko liikuntaa, […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Nimimerkki Ach.W. kirjoittaa tilojen lohkomisesta ja palstatilan erottamisesta: Yhteiskunnalliset mielipiteet ja niistä johtuva yhteiskunnallinen valtiotoimi pysyivät maassamme viime vuosisadan alkupuoliskolla jotenkin vanhoillisina ja muuttumattomina kaikilla toiminta-aloilla. Maanomistus- ja maanosittamissuhteet eivät suinkaan tehneet tästä mitään poikkeusta. Maanmittausohjesääntö 15. päivältä Toukokuuta 1848 oli suurimmaksi osaksi vain […]
TEKSTI: ARI LAITALA Myös generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen oli näkyvästi esillä, mutta tältä osin vastaanotto jäi vielä melko laimeaksi. Itämeren alueen perinteikäs kiinteistöarvioinnin konferenssi (BVC) pidettiin tänä vuonna Liettuan Vilnassa 5.–7.9. Konferenssi on jo vuosia kehittynyt suuntaan, jossa varsinaiseen arviointiin liittyviä esityksiä on vähemmän, huomion kiinnittyessä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Ecological, Social ja Governance -ulottuvuudet ovat näkökulmia, […]
TEKSTI: MIKAEL STILL Maanmittauspäivistä on tullut alan ykköstapahtuma, jossa niin toimitustuotannon, paikkatiedon kuin maankäytön maanmittarit eri työnantajasektorilta tapaavat toisiaan. Maanmittauspäivät pidettiin tänä vuonna kesäkuun alussa Helsingissä. Koko tapahtuma, eli luennot, iltajuhla ja majoittuminen, oli keskitetty hotelli Presidentin tiloihin ydinkeskustassa. Palautteiden perusteella tämä oli onnistunut konsepti, jolla vältyttiin turhista siirtymisistä. Päivien rakenne oli tuttu kahden päivän […]
Tämä on varmaankin raflaavin otsikko, mikä maanmittausalaan on liittynyt medioissa. Otsikko oli Ilta-Sanomien etusivulla suurin kirjaimin 1960–1970-lukujen vaihteessa. Maanmittausalan opiskelijat valtasivat maanmittaushallituksen pääkonttorin ja heittipä joku valtaajista paukkupomminkin hissikuiluun. Syy valtaamiseen ja mielenosoitusmarssiin Mannerheimintietä pitkin oli se, että Maanmittaushallituksen johto oli unohtanut hakea ministeriöltä määrärahoja harjoittelijoiden palkkaamiseen sillä seurauksella, että harjoittelijoita ei seuraavana kesänä johdon […]
TEKSTI: MARKKU MARKKULA Automaattisesta päätöksenteosta saatiin kansallinen laki 1.5.2023. HE 24/2024 valtiopäiville sisältää HTJ-lain ja maakaaren muutokset automaattisen päätöksenteon ja sen jatkamisen mahdollistamiseksi myös syksyn 2024 jälkeen. 1.1.1978 voimaan tulleen lunastuslain (603/1977) korvaussäännösten uudistaminen on tällä hetkellä lausuntoyhdistelmän laatimisvaiheessa oikeusministeriössä. Kiinteistöverouudistuksen jatkosta ei ole aikataulua tiedossa. Kiinteistönmuodostamislain ja hallitusohjelmassakin olevan yhteisaluelain uudistamista valmisteltaneen vuoden 2025 […]
Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään koko syyskuun ajan ja Maisemapäivää 20. lokakuuta. Vuosittain järjestettävät tapahtumat juhlistavat arjen ympäristöjä ja tuovat näkyviin sitä, miten ympäristön viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta hoidetaan eri paikkakunnilla. Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuonna 2024 teemalla Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot. Euroopan neuvoston maisemayleissopimus kannustaa kaikkia osallistumaan maisemien tarkasteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Euroopan neuvoston ja Euroopan […]
Mittavasta rahoituksesta huolimatta vesistöjen ja merialueiden hyvää tilaa ei ole rehevöitymisen osalta saavutettu. Myöskään maatalouden ravinnekuormitus ei ole merkittävästi vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on selvittänyt, onko valtionhallinto luonut vesien- ja merenhoidon suunnittelulla hyvät edellytykset maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiselle ja ovatko olennaiset rahoitusohjelmat olleet siltä osin tuloksellisia. Esimerkiksi olennaiset maatalouden ympäristökorvaustoimenpiteet eivät ole […]
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten seurantakatsaukset vuosilta 2020–2023 ovat valmistuneet. Valtaosa kaavoituksen, asuntotuotannon ja liikenteen toimista toteutui sopimuskaudella sovitusti, vaikka kaudelle osui esimerkiksi koronaviruspandemia. Valtio solmi MAL-sopimukset Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kanssa vuonna 2020 ja Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seutujen kanssa vuonna 2021. Sopimuksissa valtio ja kaupunkiseudut määrittelivät yhteiset tavoitteet yhdyskuntarakenteen kehittämiselle, […]
Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt perustaa yhteistyössä Kansallisoopperan ja -baletin kanssa Oopperatalon alueelle mikrometsän. Lisäksi Oopperatalon nurmialueita niitytetään. Tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuutta. Mikrometsä on japanilaisen botanistin Akira Miyawakin (1928–2021) kehittämä metodi. Siinä pienelle alueelle, tyypillisesti keskelle rakennettua ympäristöä, istutetaan pienoiskokoinen metsä, jossa kasvaa metsän lajistoa puista sammaliin. Oopperatalon tontille nyt istutettava mikrometsä on tiettävästi ensimmäisiä laatuaan Suomessa. […]
Helsinki Architecture & Design Highlights -kartta kokoaa kartalle sata paikallista arkkitehtuuri- ja muotoilukohdetta Helsingissä. Arkkitehtuurin tiedostuskeskus Archinfon ja Finnish Design Infon toteuttama kartta kertoo pääkaupungin rakennetun ympäristön tarinaa läpi vuosikymmenten ja taustoittaa eri aikakausien tavoitteita ja tyylejä. Helsingin kaupunki on tukenut kartan toteutusta. Karttaa tullaa jakamaan mm. Helsingin matkailijainfossa sekä museoissa ja hotelleissa.
Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta ovat tehneet valtakuntien väliseen rajankäyntiin liittyviä maastotöitä Suomen ja Norjan välisellä rajalla. Maastotyökesän huipennus koettiin 17.8. Haltilla Suomen korkeimmalla kohdalla (1 324 m merenpinnasta), kun haljennut rajapyykin sydänkivi vaihdettiin uuteen. Kivi kesti Haltin karuja oloja yli 70 vuotta ja tavoite on, että uusittu kivi kestää vähintään saman verran. Kesän 2024 maastotöihin kuului […]
Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen (HSY) tonttivarantokatsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla on jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta useiden kymmenien tuhansien asuntojen rakentamista varten. Jo vuonna 2022 rakennusoikeutta oli jäljellä ennätyksellisen paljon, mutta kerrostalovaranto kasvoi jälleen uuteen ennätykseen vuonna 2023. Tonttivaranto kuvaa sitä, kuinka paljon voimassa olevissa asemakaavoissa on vielä jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Nyt julkaistun tonttivarantokatsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla oli asumiseen tarkoitettua asemakaavavarantoa […]
Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy testaavat Helsingissä uutta pyöräparkki-innovaatiota, jonka tavoitteena on tarjota pyöräilijöiden omaisuudelle entistä turvallisempi säilytysvaihtoehto. Pyöräparkissa käyttäjä voi jättää pyöränsä lisäksi parkkiin esimerkiksi kypärän ja repun, sillä kullakin pyörällä on oma, lukittava tilansa. Paikka varataan etukäteen. Ratkaisun on kehittänyt norjalainen startup-yritys Bikeloop. Pyöräparkki sijaitsee nykytaidemuseo Kiasman edessä, […]
Kaakkois-Suomessa kokeillaan, miten kiviteollisuuden sivutuotteena syntyvää mursketta voitaisiin hyödyntää sorateiden eri kerroksissa. Kiviteollisuudessa varsinaisen malmin tai käyttökiven louhimisessa syntyy runsaasti tarpeetonta sivukiveä. Väylävirasto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus kokeilevat parhaillaan, voisiko sivukiveä käyttää sorateiden rakennusmateriaalina. Pilottihanke koostuu tällä hetkellä kolmesta noin 250 metrin osuudesta maantiellä 14748. Kyseinen koetieosuus on kärsinyt roudasta ja kelirikosta, ja rakennetta pyritään parantamaan […]
Tilastokeskuksen mukaan vuokralla asuvia asuntokuntia oli vuoden 2023 lopussa 1,02 miljoonaa. Osuus oli 36 % kaikista asuntokunnista ja verrattuna vuoteen 2010 se on 6 prosenttiyksikköä enemmän. Omistusasunnoissa asui 1,74 miljoonaa asuntokuntaa, mikä oli 61 % kaikista asuntokunnista.
Isämme maanmittausjohtaja Matti Kantanen (75 v.) pääsi 7.5.2024 ikuiseen kesään ja taivaallisille tenniskentille sairastettuaan kaksi viimeistä vuotta. Sairaus vei verbaaliselta, liikunnalliselta ja sydämelliseltä herrasmieheltä puhekyvyn ja lopulta urheilunkin. Se oli vaikeaa, mutta urhoollisesti isä sen kesti. Pääsimme sairauden aikana vielä järjestämään isän kanssa hyviä hetkiä rakastamansa urheilulajin ja tärkeiden ihmisten parissa. Matti sai viettää viimeiset […]
TEKSTI: SAMPO HATUNEN – KARI KARVONEN – 1968 KURSSILAISIA JA LUOKKATOVEREITA Matti Kantasen kurssitovereina saimme kuulla, että hän menehtyi 7.5.2024. Hän valmistui diplomi-insinööriksi 1973 ja aloitti työuransa Maanmittauslaitoksessa harjoittelijana 1971. Sen jälkeen hän toimi maanmittausinsinöörinä Orivedellä, Ylivieskassa ja Iisalmessa ja hänet nimitettiin vuonna 1989 lääninmaanmittausinsinööriksi Kymen läänin maanmittauskonttoriin, josta myöhemmin tuli Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto ja hän […]
TEKSTI: PEKKA NORMO En koskaan ajatellut, että joskus kirjoittaisin muistosanoja ystävälleni Matille. Hyvän ystävän poismenoa ei osaa ajatella ennen kuin se tapahtuu. Matti kuoli vakavaan sairauteen maaliskuussa 2024 sairastettuaan runsaat puoli vuotta 71 vuoden ikäisenä. Lohtua meille häntä muistaville tuo se, että Matti sai liian lyhyeksi jääneestä elämästään huolimatta elää hyvän ja oman näköisensä elämän. […]
TEKSTI: JANNE PYRRÖ – KARI RANTALAINEN – HARRI MEHTO Asiakaspalvelupäällikkö, arkistonhoitaja ja maanmittausteknikko Vesa Pyrrö kuoli Jyväskylässä 15.1.2024 nopeasti voimat vieneeseen sairauteen. Hän oli syntynyt 27.6.1943 Oulussa ja eli nuoruutensa Oulussa, valmistui maanmittausteknikoksi Rovaniemen teknillisestä oppilaitoksesta 1967, teki tiemittauksia jo harjoittelijana Oulun läänissä ja Pohjois-Suomessa, ja toimi maanmittarina Oulussa. Vuonna 1975 hän siirtyi Jyväskylään Keski-Suomen […]