Pääkirjoitus: Virokin 100

ARI LAITALA

Meren erottamat sukulaiset alkavat olla kuin kaksoset, jotka muistuttavat vuosi vuodelta enemmän toisiaan.
Kuten kaikkien tuoreessa muistissa on, täytti lähin sukulaisemme Viro sata vuotta muutama kuukausi sitten, täsmälleen 24.2.2018. Olemme käytännössä siis samanikäisiä. Samankaltaisuuksien lista on tietysti hämmästyttävän pitkä, itsestäänselvyyksiä ovat läheisen kielisukulaisuuden lisäksi mm. saksalaisen Fredrik Paciuksen sävelmän omiminen kansallislauluksi lahden molemmin puolin.

Maankäytön puolesta voin ylpeänä todeta, että Viro on ollut säännönmukaisesti esillä myös Maankäytön palstoilla. Viroon keskittyviä juttuja löytyy lehden avoimesta digitaalisesta arkistosta (www.maankaytto.fi) ainakin numeroista 3/2006, 4/2007, 1/2008 ja 1/2011. Kaiken kruununa on Pekka Lehtosen tuore kaksiosainen analyysi Viron maanmittausalan huimasta kehityskaaresta numeroissa 3/2017 ja 4/2017.

Läheisestä sukulaisuudesta johtuen on syytä muistella lyhyesti muutamia yhteisiä hetkiä matkan varrelta. Urheilusuhteet ovat aina tilaisuuden koittaessa olleet läheiset ja lämpimät. Myös voimasuhteet ovat ajan saatossa vaihdelleet. Historian lehdiltä löytyy mm. koripallon EM- kisat 1939 (Liettuassa), jossa Viro voittaa Suomen pistein 91–1. Mutta eipä siitä sen enempää.

Lue lisää about Pääkirjoitus: Virokin 100

Maanmittarit vuonna 1918

JÜRGEN GRÖNFORS
Kevät vuonna 1918 oli eräs Suomen väkivaltaisimpia ja vaikeimpia aikoja. Miten maanmittarit silloin toimivat?

Vuoden 1918 tapahtumissa maanmittarien käyttäytymistä ohjasi merkittävästi varmastikin se, että maanmittarit olivat virkamiehiä joko valtion tai kuntien palveluksessa. He harjoittivat näin julkista valtaa ja sovelsivat olemassa olevaa lainsäädäntöä.

Historiatietojen mukaan kevät 1918 oli kauheaa aikaa Suomessa. Suomen Maanmittari-Yhdistyksen Aikakauskirja (SMYA) ilmestyi kuitenkin seitsemänä lehtenä ja käsitteli pääosin normaaleja maanmittausalan teemoja. Aikansa tapahtumia heijastivat kuitenkin jo alkuvuodesta jotkin jutut, joissa otettiin kantaa vallitsevaan poliittiseen tilanteeseen. Myöhemmin lehteen kerättiin lääneittäin kertomuksia kokemuksista.

Ensimmäinen juttu aiheella ”Maanmittaustoimi ja nykyaika” ilmestyi SMYA:n toisessa numerossa. Juttu oli päivätty 21.3.1918 ja se oli ilmeisesti lehden toimituksen laatima, koska jutun kirjoittajaa ei ollut mainittu. Jutussa todetaan mm.:

Työväen johto on ilmeisesti pettänyt työväen. Se oli jo pitemmän aikaa menettelyllään suoranaisesti estänyt kaiken tuloksellisen työn eduskunnassa ja julkisessa elämässä. Samalla kun edistysmieliset niin meillä kuin muuallakin koettivat lainsäädännöllisten uudistuksien kautta viedä oloja eteenpäin ja aikaansaada pysyvää edistystä, valmisti meidän sosialistijohtomme vallankumousta ja olojen täydellistä mullistusta. – Sanoiko se tämän edes aikanaan työväelle? – Ei! Se petti sen siinäkin. Koko yhteiskuntamme liitteet ovat natisseet tämän vallankumouksen käsissä. Ja silloin kuin tätä kirjoitetaan, ei asema vielä ole lopullisesti selvitetty. Mutta meidän yhteiskuntamme on selviytyvä asiasta. Se ei voi hajota ja mennä nurin. Se päinvastoin kukistaa myös sen sosialistijohdon harjoittaman sorron, joka sitä on painajaisena painanut. Se kääntää tuon johdon valmistaman vallankumouksen itseään sosialistijohtoa vastaan. Se vie koko meidän yhteiskuntamme vapauteen ja edistykseen. Joku kysynee, mitä kaikella tällä on tekemistä maanmittaustoimen kanssa? On paljon! Sillä on luonnollista, että vasta nyt, kun meidän oloissamme vallinnut sosialistijohdon pakkovalta on saatu kukistetuksi, niissä päästään tarpeellisella voimalla todelliseen luovaan työhön. Ainoastaan kiinnittämällä ensin huomion niihin vapaan toiminnan esteisiin, jotka viime viikkojen suuret tapahtumat ovat poistaneet, voimme saada oikean kuvan sen edistyksen monipuolisuudesta ja ripeydestä, joka meillä on lähiaikoina odotettavissa. Ja niinikään vasta noiden seikkojen tarkastaminen antaa meille oikean kuvan siitä hengestä ja suunnasta, jossa tuo edistys tulee kulkemaan. Sosialistijohdon vallankaappausyrityksen kukistaminen on nimittäin tehnyt täydellisen lopun siitä venäläisestä veljeilystä, johon osa meidän kansaamme ja erityisesti tuo sama sosialistinen johto viime aikoina teki itsensä syypääksi.
– –
Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet meidän suuren agraarireformimme, erityisesti torppariolojen järjestämisen välttämättömyyden entistä selvemmin. Monet niistä, jotka sitä vielä joku aika sitten vastustivat, ovat saaneet kouraantuntuvalla tavalla itse kokea sen tarpeellisuuden. Onkin odotettavissa, että sitä koskeva lainsäädäntö saadaan viipymättä aikaan. Ja silloin alkaa sen toteuttaminen, joka suurelta osaltaan on maanmittarikunnan suoritettava. On odotettavissa, että tämä meidän ”talonpoikain vapauttaminen” saa meillä aikaan entistä suuremman maatalouden sekä muunkin taloudellisen elämän nousun, samoin kuin muiden maiden agraarireformit ovat niissä aikoinaan saaneet aikaan.

Lue lisää about Maanmittarit vuonna 1918

Maanmittauspäivät Paasitornissa 21.–22.3.2018

Maanmittauspäivät järjestettiin  54. kerran Helsingissä ­Paasitornissa. Päivät aloitettiin 21.3., joka on ­samalla maailmanlaajuinen ­maanmittareiden päivä, Global ­Surveyors day. Aloitusajankohta ei ollut sattumaa. MAANMITTAUSPÄIVÄT on ollut eräänlaisella siirtymätaipaleella muutaman vuoden ajan. Sen jälkeen, kun maanmittaustoimistot lakkautettiin, ei ole enää ollut mahdollista järjestää päiviä vanhalla tavalla. Vastuu on päivien järjestelyissä selvästi maanmittaus-alan järjestöillä. Vielä viime vuonna järjestelyistä […]

Lapin mittauspäivät

SANTERI SATTA Lapin ammattikorkeakoulussa järjestettiin torstaina 15. maaliskuuta jokavuotiset Lapin mittauspäivät, jotka ­pidettiin Jokiväylä 11 kampuksen B-siivessä Rovaniemellä. Päivä ­sisälsi ­erilaisia maanmittausalan toimijoiden esityksiä Borealis-­luentosalissa ja ­ständejä kampuksen pääaulassa. MITTAUSPÄIVÄT ovat Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden järjestämä tapahtuma. Opiskelijoilla on ollut apuna tapahtuman järjestelyissä Sami Porsanger, joka toimii maanmittaustekniikan lehtorina ja mittauspäivien vastaavana. Tapahtuman pääjärjeste-lyistä kantoivat päävastuun […]

Maanmittausalan opetusta ajetaan alas – kuinka osaamisvaje paikataan?

JUHANA HIIRONEN Maanmittausalaa on opetettu kaikilla oppiasteilla Maanmittausalaa on voinut toistaiseksi opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistossa. Opiskelupaikkoja on ollut lisäksi eri puolilla Suomea. Maanmittausalalta valmistuneet työskentelevät kunnissa, valtiolla tai maanmittaukseen tai paikkatietoihin erikoistuneissa yrityksissä. Ammatillisista oppilaitoksista valmistuu kartoittajaksi opiskelemalla kolmivuotisen maanmittausalan perustutkinnon. Kartoittajat voivat esimerkiksi mitata rakennuspaikkoja tai päivittää karttaa. Ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan koulutusohjelmassa opiskellaan […]

Lämpöä maasta – kohtuudella

KARI KAUPPILA Onnistuneella maalämpöpumppuratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kiinteistön elinkaaren aikaisiin energiakustannuksiin ja sitä kautta myös kiinteistön arvoon. Lämpöpumppujen yleistymisellä on merkittävä rooli myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Maalämpöpumppujärjestelmien asentamiseen liittyvä ohjeistus ja lupakäytännöt ovat kuitenkin monenkirjavia ja johtavat pahimmillaan huonosti optimoituihin investointeihin tai jopa kannattavien hankkeiden perumiseen. Lämpöpumppu on laite, jonka avulla voidaan hyödyntää matalassa lämpötilassa […]

Kryptiset kauppahinta-aineistot

SIMO HANNELIUS Maanmittauslaitos on ­kerännyt 1970-luvun lopulta alkaen ­tietoja kiinteistökaupoista. Niitä ­käytetään kauppa-arvomenetelmän ­soveltamiseksi ja menetelmien ­kehittämiseksi. ­Kauppahintojen aineistoja ­kokonaisuutena on käytetty valitettavan vähän tutkimuksissa ja hinta-analyyseissä niihin asetettuihin odotuksiin nähden. Metsätilakauppojen metsävaratiedot on kerätty neljästi koko maasta, ja ­viimeiseksi 2015–2016. ­Artikkelissa ­arvioidaan, mitä on jäänyt käteen ­menetelmien soveltamiseksi. Maapakettilait 1970-luvulla Neljäkymmentä vuotta sitten elettiin […]

SKAY 40-v. synttärit – ja siellä kaikilla oli niin mukavaa!

SAIJA TOIVONEN Vuonna 1978 laukaistaan ensimmäinen GPS-satelliitti, tehdään ensimmäinen ­suomalainen lentokonekaappaus ja ­Kekkonen aloittaa viidennen virkakautensa. Mikrot saavat osakseen uutuudenviehätystä niin keittiössä kuin toimistolla ja työttömien määrä nousee ennätysvauhtia. Tällaiseen ­toimintaympäristöön päätetään perustaa Suomen kiinteistöarviointiyhdistys tehtävänään edistää ammattitaitoista ja hyvää kiinteistöarviointitapaa ja sen tunnettavuutta. 11. huhtikuuta juhlistettiin Suomen kiinteistöarviointiyhdistyksen 40-vuotissyntymäpäiviä juhlaseminaarilla. Juhlapaikkana toimi peruskorjauksesta uljaasti […]

Pari vuosikymmentä digitaalisen kulttuurin kelkassa

MARIKA AHLAVUO & HANNU HYYPPÄ Vuoden 2001 alussa foto­grammetrian ja kauko­kartoituksen laboratorio eli voimakasta ­digimurrosta. Perinteisen maanmittaustutkimuksen rinnalle alkoi kehittyä monialainen tutkimus- ja kehitystoiminta. Tähän ­vaikutti vahvasti se, että prof. Henrik Haggrén teki totutusta kaavasta poikkeavia avauksia. Koulutussuunnittelija Marika Ahlavuon saaminen Dipolista vastaamaan verkostoyhteyksistä ja tiedon ­mallintamisesta sekä tutkija­tohtori Hannu Hyypän rekrytointi ­avaruustekniikan tutkimusryhmästä pohjautui […]

Digitaalisesti lähetetty kolumni

MAARIT NORDMARK Olin muutama päivä sitten ruotsalaisessa kiinteistöalan digitalisaatioseminaarissa. Tilaisuus oli myyty loppuun, ja istuimme ikkunattomassa mustaksimaalatussa salissa kahdeksasta aamulla neljään iltapäivällä kuunnellen erilaisia puheenvuoroja digitalisoinnista. Välillä nautittiin tietysti kahvia ja keskusteltiin muiden osanottajien kanssa. Mitä jäi mieleen? Jo aiemmin olen usein kärvistellyt digitalisaatiosanan kanssa. Sanasta on tullut muoti-ilmiö, jota kukaan ei oikein osaa selittää […]

Siirry työkalupalkkiin