3/2022 – Maankäyttö DIGI

03LOKAKUU

Maankäyttö 3/2022 – Sisällys ja PDF

Ari Laitala Pääkirjoitus: Pitääkö taloyhtiönkin olla vastuullinen? TEEMA: ÄLYKKÄÄT KAUPUNKIYMPÄRISTÖT • YHDYSKUNTASUUNNITTELU • KAAVOITUS Ari Laitala Hiilineutraali taloyhtiö Jamie Donovan Pääkaupunkiseudun hiilinieluselvitys Pauliina Krigsholm, Tuulia Puustinen, et al.: Maapolitiikan tavoitteenasetanta: Mistä siinä on kyse ja miten sitä voitaisiin kehittää kunnissa? Susanna Kari ja Ari Saarelainen Tekoäly on suunnittelijan tuki Heikki Lahtinen Miten kaupunkien suunnittelussa toimittaisiin, […]

03LOKAKUU

Pääkirjoitus: Pitääkö taloyhtiönkin olla vastuullinen?

TEKSTI: ARI LAITALA Haluavatko ne 2,7 miljoonaa suomalaista, jotka asunto-osakeyhtiöissä asuvat, asua myös vastuullisesti. Vastuullisuus – erityisten yritysten vastuullisuus – on valtavirtaistunut. Tämä ei ole ihme, sillä laajalti vallitsevan ymmärryksen mukaan vain vastuullisesti toimivat yritykset ja organisaatiot ovat pitkällä tähtäimellä elinkelpoisia. Kukapa haluaisikaan ostaa mitään yritykseltä, joka pilaa ilmastoa tai käyttää esim. lapsityövoimaa alihankintaketjussaan. Mutta […]

03LOKAKUU

Hiilineutraali taloyhtiö

TEKSTI: ARI LAITALA Digitaalisilla 3D-kaupunkimalleilla on ominaisuuksia ja tietosisältöjä, jotka voivat tukea monella tapaa käytännönläheistä rakennetun ympäristön vähähiilisyystyötä – myös taloyhtiöiden massiivisessa kiinteistökannassa. Viime kuukausien uutistulvassa laajimman näkyvyyden on vallannut energiaan liittyvä uutisointi, vaikka muustakaan uutisaineistosta ei ole ollut pulaa. Sähkösopimuksista, hinta-arvailuista ja erilaisista selviytymiskeinoista on vähitellen päästy myös taustoittavampaan uutisointiin, kuten markkinamekanismien analysointiin ja […]

03LOKAKUU

Avoimella datalla tarkkuutta hiilinieluihin – Pääkaupunkiseudun hiilinieluselvitys

TEKSTI: JAMIE DONOVAN Kesän aikana uutisiin asti kiiri hälyttävä tieto maankäyttösektorin hiilinielujen hupenemisesta. Puhutaan jo hiilinielujen romahduksesta. Hiilinielujen eteen on kuitenkin tehty kovasti työtä. Yksi näistä hankkeista on pääkaupunkiseudun hiilinieluselvitys. Toiveena on, että julkaisemalla selvityksen tulokset avoimena datana myös yksityiset toimijat saadaan sitoutettua hiilinielutalkoisiin. Viime aikoihin asti Suomen kasvavat metsät ovat varastoineet muun muassa turvepelloista […]

03LOKAKUU

Maapolitiikan tavoitteenasetanta – Mistä siinä on kyse ja miten sitä voitaisiin kehittää kunnissa?

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM – TUULIA PUUSTINEN – TEA LÖNNROTH – HEIDI FALKENBACH Jotta kuntien maankäytön valinnoista ja priorisoinnista voitaisiin käydä nykyistä laajempaa ja avoimempaa julkista keskustelua, tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, mitä politiikalla halutaan saavuttaa. Kuntien maankäyttöön kohdistuu kasvava joukko erilaisia, joskus keskenään ristiriidassakin olevia paineita, vaatimuksia ja odotuksia. On paineita esimerkiksi asumisen hinnan laskemiseksi ja […]

03LOKAKUU

Tekoäly on suunnittelijan tuki

TEKSTI: SUSANNA KARI – ARI SAARELAINEN Tekoälyn – tai tukiälyn – avulla voidaan visuaalisesti vertailla lukuisia vaihtoehtoisia suunnitelmia sekä parantaa suunnittelun läpinäkyvyyttä. Mekaanisen työn poistoa, apua päätöksentekoon ja mielikuvituksen vapauttamista. Asiakas. Raoul Lindberg on kiinnostunut siitä, mitä tekoäly mahdollistaa kaupunkisuunnittelussa. Kun tekoäly kerää dataa ja tekee analyysejä manuaalista työtä tehokkaammin, ihmiset voivat keskittyä luovuutta vaativiin […]

03LOKAKUU

Miten kaupunkien suunnittelussa toimittaisiin, jos (asumis)tukien vaikutus otettaisiin huomioon?

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Artikkelissa pohditaan vähän pidemmällä aikaperspektiivillä ja hieman kansainvälisestikin vertaillen erityisesti asumistuen vaikutusta pienten asuntojen kysyntään, ja keskustellaan siitä, tulisiko yhteis- ja yhdyskuntia suunnitella objektiivisemmin ja kestävämmin kansalaisten haluamaan suuntaan? Ainakin tavalliselle kuluttajalle on viime vuosikymmeninä näyttäytynyt liki luonnonlakeina mm. vähentyvä syntyvyys, pienempi kotitalouksien yksikkökoko, pienten (vuokra)asuntojen tuotanto ja kaupunkien tiivistyminen (vuokra)kerrostaloihin keskusta-alueille. […]

03LOKAKUU

Tulevaisuuden teknologia sen todistaa: Kirkonrakentaminen uudistui 1800-luvulla

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – HANNU HYYPPÄ – RISTO KÄNSÄLÄ Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin (MeMo) tutkijat ovat mitanneet ja mallintaneet kuluvana vuonna Seinäjoella sijaitsevaa Ylistaron kirkkoa. Mittaukset liittyvät tekeillä olevaan dokumenttielokuvaan Näin rakennettiin Ylistaron kirkko. Dokumentissa tullaan hyödyntämään taustamateriaalina mm. valokuvia, valittuja dokumentteja ja seurakunnan arkistoa sekä 3D-mittauksista käsiteltyä 3D-aineistoa. Dokumenttielokuvan julkaisuajankohta ajoittunee kirkon […]

03LOKAKUU

Rakennetun ympäristön avoimet aineistot: Pitäisikö aineistoja avata?

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – JUHA HYYPPÄ – MATIAS INGMAN – ARTTU JULIN – PETRI RÖNNHOLM – MATTI KURKELA – ANTERO KUKKO – MATTI VAAJA Avoimeen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (Avoin TKI) on Suomessa panostettu näkyvästi kymmenisen vuotta. Syntynyttä tietoa ja aineistoa halutaan yhteiskunnan käyttöön yhä enemmän. Artikkelissa pohditaan näkökulmia rakennetusta ympäristöstä tuotettujen […]

03LOKAKUU

Maanmittauspäivät 2020, eiku 2021, eiku 2022

TEKSTI: MIKAEL STILL Parin vuoden pandemiatauon jälkeen Maanmittauspäivät päästiin järjestämään kesällä 2022. Aika paljon epävarmuutta oli ilmassa mutta hyvinhän siinä loppujen lopuksi kävi. Järjestelytoimikunta oli varautunut hieman pienempään kävijämäärään kuin normaalisti. Minimitavoite oli 250 osallistujaa ja lopputulos 290 kävijää. Aikaisempina vuosina kävijöitä on ollut noin 400 joten toimikunnan arvio osui oikeaan. Palautteen perusteella päivät olivat […]

03LOKAKUU

Ympäristöministeriön RYTJ-lainsäädäntövalmistelu tulee keskeyttää

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Ympäristöministeriö valmistelee RYTJ (Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä) -lainsäädäntöä, jolla se tunkeutuu kuntien lakisääteisiin tehtäviin ja siirtää kuntien arvokkaan tieto-omaisuuden valtion liikelaitoksen määräysvaltaan korvauksetta – virheinvestointi kuntien ja kuntalaisten maksettavaksi – vastoin eurooppalaisessa ja kansallisessa lainsäädännössä kunnille annettuja itsehallinnollisia oikeuksia. Ympäristöministeriön valmistelu kasvattaa yhteiskunnan kyberturvallisuusriskejä sekä avoimen datan aiheuttamia riskejä. Kuntaliitto: Ympäristöministeriön RYTJ- lakihankevalmistelu […]

03LOKAKUU

LEX-Tuntematon, osa 2

Juristipiireissä ja myös maanmittaripiireissä on joissain tapauksissa nimetty laki jonkun henkilön tai muun nimen mukaan. Esimerkkinä meidän alalta on mm. LEX-Pihlajamäki, mikä liittyi yhteismetsäosuuksien lunastuksiin tai LEX-Höytiäinen, joka puolestaan liittyi korkeimman oikeuden kummalliseen tulkintaan osuuksista yhteisiin vesialueisiin ja myös maa-alueisiin. Pakinan alku saattaa tuntua jostain hyvämuistisesta lukijasta tutulta ja syystä, koska olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, […]

03LOKAKUU

Biokaasun tuotannon merkitys kansallisen huoltovarmuuden ja vihreän siirtymän edistämisessä

TEKSTI: MARJA REKONEN Biokaasun tuotanto ja käyttö energian tuotannossa ja liikennesektorilla parantavat Suomen huoltovarmuutta samalla, kun ne tukevat kotimaista ruoantuotantoa ja edistävät irtautumista fossiilisista polttoaineista. Kun koronakriisi puhkesi vuonna 2019, alkoi aktiivinen keskustelu kansallisen omavaraisuuden merkityksestä sekä ruoan- että energiantuotannon osalta. Kun koronatilanne viimein alkoi hellittää ja esimerkiksi tavarantoimitusten pahin viivästyminen alkoi olla ohitse, Euroopassa […]

03LOKAKUU

Jakoja ja tehokkuus

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis sisältää osia eri talonnumeroista, nyt voimassa olevan maanosittamisasetuksen mukaan jakaa? Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti vahvistetun jaon kautta kahdesta tai useammasta yhdistetystä maakirjatalosta muodostettu ja joka siis […]

03LOKAKUU

Kaarileikkaus modernilla algebralla

TEKSTI: MAURI VÄISÄNEN Matematiikassa erityisesti kommutatiivisen algebran kehitys antaa uusia mahdollisuuksia lähestyä maanmittauksen ongelmia. Ohjelmistoihin tulleet työkalut helpottavat laskentaa oleellisesti ja ennen kaikkea vanhoihinkin ongelmiin saadaan uusi ratkaisutapa. Tässä kirjoituksessa käsitellään kaarileikkausta, mutta algebrallisia laskentamenetelmiä voidaan käyttää vaativimpiinkin geometrisiin ongelmiin. Motivaatio tähän kirjoitukseen tuli siitä, että näitä algebrallisia menetelmiä voi käyttää yhtä hyvin niin kaksiulotteisen […]

03LOKAKUU

Museotoimikunta naftaliiniin

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Eipä ehtinyt kulua pitkää aikaa siitä kun kirjoitin museotoimikunnasta Maankäytön numerossa 1/2020, kun tilanne muuttui melko radikaalisti. Suomeen vyöryi pandemia, jota kutsutaan koronaksi, ja se sulki monia työpaikkoja melkein kuin seinään. Niin kävi myös Tekniikan museossa 10.3.2020. Museotoimikunnan aktiviteetti oli rajoittunut museossa tehtävään talkootyöhön, joka siis loppui. Parin vuoden kuluttua keväällä 2022 […]

03LOKAKUU

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Ilmastolaki on säädetty 1.7.2022. Lunastuslakiin on tulossa vähäisiä muutoksia. Valtion virkamieslakin on saatu edellistä merkittävämpiä muutoksia. Kiinteistöverotusuudistus tai kaavoituslaki eivät etene tällä hallituskaudella. Rakentamislaki ja RYTJ -laki puolestaan ovat edenneet eduskuntaan. MRL:n nimike on muuttumassa alueidenkäyttölaiksi. Maanmittauslaitos on saanut tarkistetun työjärjestyksen (486/2022) heinäkuun alusta 2022. Viimeksi mainitussa on muun ohella määrätty hankinta-asioiden […]

03LOKAKUU

Kirja eräästä ihmiskohtalosta

TEKSTI: PEKKA LEHTONEN Markku Pohja on perusteellisesti paneutunut entisen kotikaupunkinsa Mäntän eräisiin historiallisiin taustoihin. Hän on toiminut aikanaan Mäntän kaupungingeodeettina. Vuonna 2015 hän julkaisi kirjan Mäntän paikat ja paikannimet. Siitä oli haastattelu Maankäytössä 4/2015. Vuonna 2021 häneltä ilmestyi Mäntän torpat, siitä oli esittely Maankäytössä 3/2021. Uusimpana Markulta on ilmestynyt tänä vuonna 36-sivuinen kirja Frans Henrik […]

03LOKAKUU

Juhani Kakkuri 12.9.1933–6.8.2022

TEKSTI: MARKKU POUTANEN – JARKKO KOSKINEN Emeritusprofessori, Geodeettisen laitoksen entinen ylijohtaja Juhani Kakkuri kuoli Helsingissä 6.8.2022. Hän oli 88-vuotias, syntynyt Kurikassa 12.9.1933. Helsinkiin Kakkuri saapui jo lukioikäisenä, sillä Kurikassa ei tuolloin ollut lukiota. Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa geofysiikan ja fysiikan parissa. Jo lukioaikana hän oli ollut kesätöissä Geodeettisessa laitoksessa kenttätyöretkikuntien kirjurina. Siitä alkoi elämänmittainen ura […]

03LOKAKUU

NASA kiinnostunut kartoittamaan Kuuta suomalaisella innovaatiolla

Yhdysvaltain avaruushallinto NASA haluaa selvittää, voisiko astronautin selkään kiinnitettävä reppukeilain kartoittaa ympäristöä reaaliajassa ja tehdä siitä samalla 3D-mallin. NASAn testaaman keilaimen taustalla on vuosien yhteistyö NASAn ja Paikkatietokeskus FGI:n asiantuntijoiden välillä. Vuonna 2011 tutkimusprofessorit Antero Kukko ja Harri Kaartinen kehittivät ensimmäisen laserkeilausrepun ja yhteistyö Paikkatietokeskuksen ja NASAn välillä alkoi 2014. Kannettavalla reppukeilaimella tutkijat harjoittelevat Kuun tutkimista […]

03LOKAKUU

Kuntien parhaita kiertotaloustekoja palkittiin

Tampereen kaupunki, Lounais-Suomen jätehuolto, Lahden kaupunki, Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy ja Riihimäen kaupunki on palkittu kiertotaloutta vauhdittavista toimenpiteistään ”Kuntien parhaat kiertotalousteot” -kilpailussa. Kilpailun tarkoituksena oli kannustaa kuntia tekoihin, joilla voidaan edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Kilpailun järjestivät yhdessä Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Sitra. Kilpailun raati valitsi 20 finalistin joukosta voittajaksi Tampereen […]

03LOKAKUU

Suomi jälleen toisella sijalla kansainvälisessä vertailussa digitalisaation hyödyntämisessä

Suomi sijoittui kolmatta vuotta peräkkäin toiselle sijalle Digibarometrin kansainvälisessä vertailussa. Viime vuoden tavoin ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja tällä kertaa kolmanneksi nousi Norja. Digibarometrissa mitataan digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä ja tehdään vertailua maiden välillä. Mittaus toteutetaan kolmella tasolla (edellytykset, käyttö, vaikutukset) ja kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset, julkinen sektori). Suomi menestyi parhaiten julkisen sektorin vertailussa ja heikointa puolestaan […]

03LOKAKUU

Talouden taantuma painanee asuntomarkkinoita ensi vuonna

OP Ryhmän asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntomarkkinoiden huippu on ohitettu, kysyntä laantunut ja hintakehitys kääntynyt heikommaksi. Katsaus ennustaa asuntojen hintojen laskevan ensi vuonna keskimäärin 1-3 prosenttia korkojen nousun ja talouskasvun hiipumisen myötä. Korkeana pysyttelevän inflaation nähdään laskevan asuntojen reaalihintoja selkeästi niin tänä kuin ensi vuonnakin. Katsauksen mukaan asuntokauppaa käydään yhä kohtalaisesti, mutta aktiviteetti on laskenut vuoden alkupuoliskolla […]

03LOKAKUU

Maisemapäivä kutsuu kokemaan maisemaa lokakuussa

Kansainvälistä Maisemapäivää vietetään torstaina 20.10.2022 Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen vuosipäivänä. Maisemapäivän tavoitteena on kannustaa osallistumaan maisemien tarkasteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Maisemapäivään kuuluu kampanjoita, kilpailuita ja ohjattuja maisemakävelyjä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia tutustua maisemiin uusista näkökulmista. Halutessaan kuka tahansa voi järjestää Maisemapäivän yhteyteen soveltuvaa ohjelmaa. Ympäristöministeriö kannustaa organisaatioita ja yhteisöjä miettimään, miten ne voisivat nyt ja tulevina […]

03LOKAKUU

Joensuun kaupungintalosta tulossa museo

Joensuun kaupungin suunnitelmat muuttaa nykyinen kaupungintalo museoksi etenee. Aiemmin Museovirasto nosti esiin monia hankkeen ongelmakohtia, joihin on on löydetty ratkaisut tarkennetuissa suunnitelmissa. Joensuun kaupungintalo on valmistunut vuonna 1914 ja rakennuksessa on nykyisellään kaupungin hallinnon lisäksi kaupunginteatteri sekä kaksi ravintolaa. Rakennus on yksi arkkitehti Eliel Saarisen merkittävimmistä töistä ja se on suojeltu. Kaupungintalolle tehtävä remontti maksaa […]