Maankäyttö-lehden verkkoversio
Maankäyttö 3/2023 (ilmestyi 2.10.2023)
3 Ari Laitala Älykaupungin päivitys (pääkirjoitus) TEEMA: ÄLYKKÄÄT KAUPUNKIYMPÄRISTÖT • YHDYSKUNTASUUNNITELU • KAAVOITUS 4 Marika Ahlavuo, Lars Miikki, et al. Älykaupungit vaativat enemmän rakentamisen kiertotalous- ja paikkatieto-osaamista 8 Susanna Kari Biofilia tuo luonnon rakennettuun ympäristöön – ja hyötyy älyteknologiasta 10 Ilkka Aaltio ja Mikko Raikaa Digipurku-hanke kehittää keinoja purkurakennusten materiaalien ja osien kiertoasteen nostamiseen 12 […]
TEKSTI: ARI LAITALA Älykäs kaupunki. Mikä se on? Konseptin kehittäjäksi mainitaan ainakin Arun Mahizhnan (1999), joka alleviivasi erityisesti ICT-teknologian mahdollisuuksia kaupunkitoimintojen kehittämisessä. Tästä lähtien konseptin muotoutuminen näyttääkin keskittyneen pitkälti digitalisaation mahdollisuuksiin niin datan keräämisessä, tiedonsiirrossa kuin analyysissä ja lopulta tietysti sen mahdollisimman älykkäässä hyödyntämisessä. Viime vuosina konsepti näyttää kuitenkin laajentuneen. Älykkyys on paljon muutakin kuin […]
TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – LARS MIIKKI – ANNE-MARIE MÄNTYLÄ – ANNA-STINA TÄHKÄVUORI – MATTI VAAJA – HANNU HYYPPÄ Pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön alan oppilaitosta Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto ja Stadin ammatti- ja aikuisopisto omaavat vahvan yhteisen tahtotilan alan vaikuttavuuden ja yhteistyön edistämiseen. Yhteistoiminta laajenee vähitellen myös kohti kiertotaloutta ja paikkatieto-osaamista. Euroopan rakennerahastot 2021–2027 ovat yhtenä […]
TEKSTI: SUSANNA KARI Biofiilisessa älykaupungissa ihminen, luonto ja teknologia kietoutuvat yhteen. Mitä tiiviimmin rakennamme ja asumme, sitä vahvemmin luonnon välttämättömyys ihmiselle korostuu. Kaupungistuminen sen kuin kiihtyy: on ennustettu, että vuonna 2050 jopa yli 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Samaan aikaan meillä ihmisillä on sisäänrakennettu, tuskin koskaan katoava tarve olla yhteydessä luontoon. Biofiilinen suunnittelu on […]
TEKSTI: ILKKA AALTIO – MIKKO RAIKAA EU:n tavoite on ollut, että vuonna 2020 vähintään 70 p-% rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään uudelleen. Suomi on tällä hetkellä komission asettamasta tavoitetasosta jäljessä ja käytännön toimenpiteitä kiertoasteen nostamiseen tarvitaan. EU:n vihreän siirtymän keskeisimpiä tavoitteita on jätemäärien vähentäminen ja materiaalien kiertoasteen nostaminen. Rakennus- ja purkuala tuottaa eniten jätettä EU:ssa. Sen […]
TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – LARS MIIKKI – ANNA-STINA TÄHKÄVUORI – HANNU HYYPPÄ Oppilaitos- ja tutkimusverkoston tavoitteena on luoda rakennetun ympäristön alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön ekosysteemi, nostaa alan tunnettavuutta, kasvattaa yritysten kilpailukykyä ja lisää vetovoimaa rakentamisen toimialalla. Yhteistyön tarkoituksena on kattaa koko rakennetun ympäristön ja rakentamisen elinkaari, kaavoituksesta, suunnittelusta aina korjaamiseen ja purkamiseen asti. […]
TEKSTI: VILLE LEHTOLA – MARKKU MARKKULA Kaupunkien johtaminen ja myös operatiivinen toiminta ovat uusien haasteiden kohteena. Enää ei riitä se, että suunnitellaan vuosi kerrallaan pientä lisätehokkuutta, resurssien säästöä ja riskien minimointia. Ilmastonmuutos ja muut ratkaisuja odottavat suuret ongelmat peräänkuuluttavat innovatiivisia edelläkävijöitä nousemaan esille. Osana tätä digiaikakaudella paperikartat on korvattu 3D-digimalleilla, jotka mahdollistavat dynaamisemmat prosessit ja […]
TEKSTI: HARRI IISAKKA Vihreä siirtymä vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta yhteiskunnan tasoilta. Kasvuyritykset ja startupit kykenevät omalta osaltaan kiihdyttämään siirtymää innovatiivisilla ratkaisuillaan, jotka edistävät myös kotitalouksien puhtaan energian käyttöönottoa. Käytännön tasolla ratkaisut voivat olla suhteellisen yksinkertaisia, ja kun ne voidaan monistaa kotitaloudesta toiseen, aletaan puhua merkittävistä ympäristöllisistä hyödyistä koko yhteiskunnan tasolla. Maailma seisoo tällä hetkellä ratkaisevan […]
TEKSTI: KRISTINA KARVONEN Euroopan laajuinen maaperän tilan heikkeneminen, ja siihen puuttuminen, on noussut isosti EU-tason päätöksen tekoon mm. maaperästrategian (2021) ja ehkä jo loppuvuodesta julkaistavan maaperädirektiivin (työnimeltään soil monitoring law) muodossa. Uudella lainsäädännöllä suojellaan ennen kaikkea maaperän ylintä maannoskerrosta. Eli sitä maaperän osaa, josta kasvit saavat ravintonsa, joka ylläpitää omaa ainutlaatuista ekosysteemiään ja joka toimii […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kolumnistinne oli kutsuttu asiantuntijapuhujaksi konferenssiin. Aiheena oli inflaatio ja miksi kiinteistöjen omistajat eivät olleet osanneet ennustaa sen nousua sekä miten voisimme ennustaa sitä paremmin tulevaisuudessa. Helppo nakki, koska kukaan ei ole koskaan oikeassa. Tilaisuuden puheenjohtaja aloitti kysymällä minulta, milloin meidän pitää kuunnella Ruotsin keskuspankkia ja spontaani vastaukseni oli ei koskaan, mikä aiheutti […]
TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Hybridityön vakiintuminen on otettava vakavasti huomioon heti, mutta myös syntyvyys ja maahanmuutto voivat vaikuttaa rakenteisiin nopeasti. Meillä on perinteisesti ollut hyvin dataa saatavilla siitä, missä kansalaiset asuvat ja missä he ovat töissä. Etätyötä tekeviä ihmisiä on ollut aikaisemminkin, mutta nyt pandemian jälkeen vakiintunut hybridityö tulee ymmärtää kokonaisuutena välittömästi myös kaupan ja palveluiden […]
TEKSTI: PASI LAURILA Nykyisin puhutaan paljon turvallisuudesta ja varautumisesta erilaisiin ihmisiä ja yhteiskunnan toimintoja uhkaaviin vaaroihin. Avaruudesta tuleviin uhkiin alettiin varautua 1970-luvulla, kun auringonpurkaukset aiheuttivat sotilaallisia vaikutuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltain ohjuspuolustus laitettiin hälytystilaan vuonna 1967 ja merimiinoja räjähti Vietnamin rannikolla vuonna 1972. Globaalit uhat Vuonna 2019 julkaistu BBC:n uutinen luetteli vuoden neljä suurinta uhkaa ja niiden […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä. Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä: Käsitellään kysymystä lohkomisasiakirjain kartoittamisesta. Asiasta on Keisarillinen Senaatti 22/5 1903 antanut seuraavan huomattavan päätöksen: Sittenkun lääninmaamittari J. kiertokirjeellä 25. päivältä Lokakuuta 1902 oli kehottanut läänissä työskenteleviä maamittareja 25 pennin karttamerkillä varustamaan kaikki hänelle tarkastettavaksi lähetettäviin tiluslohkomistoimituksiin kuuluvat kartat ja asiakirjat […]
Keväällä oli eduskuntavaalit.Yksi uusi kansanedustaja otti haastattelussa agendalleen sen, että voimansiirtoalueiden lunastuksissa on ruvettava noudattamaan ”markkinahintaa”. Siitä yksi tässä asiassa syvällä uiva virkaveli kuohahti, jotta joko taas tämä vanha väärä virsi, ja antoi sysäyksen tähän pakinaan. Mikä on markkinahinta? Arviointiteoreetikot piirtävät kauppahintoja koskevan käppyrän, rajaavat siitä tietyn ylä-alueen ja nimittävät sen korkeimmaksi käyväksi hinnaksi, rajaavat […]
TEKSTI: JYRI ARTJOKI Tässä kaksiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan maanmittausalan oppikirjojen historiaa, erityisesti niiden alkuaikoina. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan oppikirjojen kehitystä noin 1900-luvun puolivälistä noin vuoteen 2020 saakka. Johdanto Maanmittausalan oppikirjat ovat olennainen osa maanmittausalaa ja sen kehitystä Suomessa. Oppikirjat ovat kaiken kaikkiaan aliarvostettu kirjallisuuden laji, vaikka sen on tyypillisin tapa, jolla aikaisempien sukupolvien tiedot ja keksinnöt […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Olen koettanut tulkita hallitusohjelman linjauksia ja muotoiluja kuntien maankäytön ja koko teknisen sektorin näkökulmasta. Aloitetaan tässä kolumnissa näkökulmasta ”kuntien vastuut ja resurssit” hallitusohjelmassa. ”Valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita.” Muutama eduskunta taaksepäin, ministeriöiltä kyseltiin, mistä kuntien tehtävistä voitaisiin […]
TEKSTI: MARKKU MARKKULA Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annettu laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta. Lisäksi uusi rakentamislaki saadaan vuoden 2025, jolloin vuoden 2000 maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Kaavoituksen sääntelyn uudistaminen siirtyi uudelle hallitukselle ja valmistelu jatkuu ympäristöministeriössä. Rakentamislain yhteydessä saadaan pääosin teknisluoteisia muutoksia muiden ohella kiinteistönmuodostamislakiin, kiinteistörekisterilakiin, maantielakiin, ratalakiin, lunastuslakiin ja yksityistielakiin. Luonnonsuojelulain […]
Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungille kulttuuriympäristöohjelman vuosille 2023–2028. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa kulttuuriympäristöjen merkityksellisyyttä, korostaa niiden vaalimisen ja hoidon tärkeyttä sekä kannustaa kaupunkilaisia ja vierailijoita niiden käyttöön. Helsingissä ensimmäistä kertaa laadittu kulttuuriympäristöohjelma on tehty yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kulttuuriympäristöohjelman lähtökohtana on monimuotoisen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Helsingin […]
Kiinteistöliiton selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna voimakkaasti. Vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,9 % vuodesta 2022. Kaukolämmön ja rakennuksen kiinteistöverokustannus nousi keskimäärin 9,4 %, jätehuollon 5,9 % ja vesikustannus 4,2 %. Keskimääräinen tontin kiinteistövero kohosi 0,2 % ja kiinteistösähkön vertailukustannus puolestaan laski 24 %. Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Helsingissä, Järvenpäässä […]
Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö asettavat työryhmän arvioimaan asuntorakentamisen suhdannetilannetta sekä sen vaikutusta kokonaistaloudelliseen kehitykseen. Työryhmän tavoitteena on myös arvioida tilanteen mahdollisesti vaatimia toimenpiteitä. Työryhmä käsittelee myös asuntorakentamisen toteutunutta kehitystä sekä näkymiä ja muun rakentamisen tilaa kotimaassa sekä muualla. Aiempina vuosina vauhdikkaana pysyneen asuntorakentamisen arvioidaan supistuvan tuntuvasti kuluvana ja ensi vuonna. Työryhmä koostuu valtiovarainministeriön sekä ympäristöministeriön edustajista.
Maa- ja metsätalousministeriön Peltorakenteen kehittämisohjelman myötä käynnistettiin pilottihanke, jolla selvitettiin, voidaanko vapaaehtoisten peltotilusvaihtojen määrää kasvattaa tekemällä maanomistajille ehdotuksia heille mahdollisista tilusvaihdoista. Tavoitteena oli löytää uusia keinoja Suomen tilusrakenteen parantamiseksi. Tilusvaihto-pilotti toteutettiin samanaikaisesti Pohjois-Savossa ja Satakunnassa. Pohjois-Savon alueelta tarkasteltiin Kiuruveden, Siilinjärven ja entisen Maaningan kunnan alueita. Satakunnassa tarkasteluun sisältyivät Säkylän ja Huittisen kunnat. Pilotissa tunnistettiin Maanmittauslaitoksen […]
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt jäätikkölaaksossa Kanadassa, miten arktinen ympäristö muuttuu ilmaston lämpenemisen, tulvimisen, ikiroudan sulamisen ja muiden ilmiöiden vaikutuksesta vertaamalla 60 vuoden takaisia ilmakuvia laserkeilaimella saatavaan dataan. Ryhmällä oli käytössään Suomessa kehitetty ja ympäri maailmaa hyödynnetty kannettava laserkeilain, jonka tuottamalla tiedolla voi tehdä tutkittavasta ympäristöstä tarkan kartan ja 3D-mallin. Kaksikanavaisella laserkeilaimella voi analysoida myös pinnan […]
Maapallolla on ylitetty jo kuusi ihmisten elinolosuhteiden kannalta keskeistä planetaarista rajaa, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta. Makean veden planetaaristen rajojen todettiin nyt ensimmäistä kertaa ylittyneen. Syyskuun 2023 puolessa välissä julkaistu kansainvälinen tutkimus päivittää yhdeksän eri planetaarisen rajan kehystä ja selvittää niiden ylittämisestä johtuvaa riskiä maapallon olosuhteille ja ihmisille. Tutkimustulosten mukaan ihmisen toiminta vaikuttaa yhä enenevässä määrin useisiin […]
Suomen Hyötytuuli Oy valmistelee Tahkoluodon merituulipuistoon laajennusta, jonka 40 vähintään 15 megawatin voimalaa sijoitetaan syvempään veteen kuin Suomessa koskaan aikaisemmin. Yritys on käynnistänyt merituulivoimaloiden perustusten kilpailutuksen, jonka perusteella valittavien teknologioiden toimivuus varmistetaan ensimmäisten voimaloiden rakentamisella vuoden 2025 aikana. Meriperustusten konseptivalinnassa on käynnistetty esisuunnittelu kolmella erilaisella perustuskonseptilla. Perustuskonsepteja yhdistää se, että ne ovat painovoimaisesti meren pohjassa […]
Terästeollisuus on yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen aiheuttajista maailmassa. Euroopassa tämä teollisuudenala tuottaa noin 10 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. Hiilijalanjäljen ja muiden ympäristöhaittojen pienentämiseksi osa terästeollisuuden tarvitsemasta raaka-aineesta voidaan korvata kaupunkikaivosten tuottamalla kiertometallilla, mikä keventää merkittävästi teollisuudenalan ympäristöjalanjälkeä. Kaupunkikaivostoiminnassa yhteiskunnan tarvitsemat metallit louhitaan ja jalostetaan raaka-aineeksi elinkaarensa lopun saavuttaneista kaupunkirakenteista, koneista, laitteista ja esineistä – käytännössä siis romuista […]
Kiinteistöneuvos, diplomi-insinööri Markku Teräsmaa kuoli Kangasalla 19.4.2023 täytettyään juuri 90 vuotta. Markku syntyi pappisperheeseen Pihtiputaalla 8.4.1933. Pihtiputaalta Teräsmaat muuttivat entiseen kotipaikkaansa Poriin, kun Markun koulu alkoi. Hän pääsi ylioppilaaksi Porin Lyseosta v. 1953. Markku viihtyi metsässä ja harrasti suunnistusta nuoresta pitäen. Hän olisi halunnut metsänhoitajaksi, mutta lähti kuitenkin opiskelemaan maanmittausta Teknilliseen korkeakouluun, kun luuli siten […]
Keskellä kauneinta suvea saapui suruviesti: maanmittausneuvos, DI Seppo Sulku on menehtynyt kesämökillään Ähtärissä 25.7.2023 sairauskohtaukseen 73 vuoden iässä. Seppo Hermanni Sulku syntyi Ähtärissä 26.4.1950 ja kirjoitti ylioppilaaksi Ähtärin lukiosta vuonna 1970. Diplomi-insinööriksi hän valmistui Teknillisen korkeakoulun maanmittaustekniikan opintosuunnalta vuonna 1976. Sisaruksia Sepolla oli vain yksi, 54 vuotta sitten Kanadaan muuttanut isoveli Esko. Lue koko muistokirjoitus […]
Olympiatason urheilija ja osallistuja Maanmittausinsinööri Aimo ”Aippara” Vartiainen teki elämänuransa Lapissa, ensin huippu-urheilijana ja sitten virkamiehenä. Rovaniemelle komennetut saksalaisjoukot, joista suurin osa oli itävaltalaisia alppijääkäreitä, olivat raivanneet Ounasvaaralle kisakelpoisen rinteen, missä Aimo Vartiainen pääsi pujotteluoppiin. Menestyttyään katsastuksissa hän tuli Pentti Alosen kanssa ensimmäisinä suomalaisina alppilajien edustajina valituiksi olympiakisoihin. St Moritzissa 1948 he osallistuivat pujotteluun, alppiyhdistettyyn […]