Maankäyttö 4/2020 – Sisällys ja PDF-lehti

Ari Laitala Digiksi meni – Maankäyttökin Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä & Henrik Haggrén Pitäisikö maailman näyttää erilaiselta rakennetun ympäristön tohtorin silmin? Veturimies Aune Rummukainen Maanmittariopetusta koronan kajossa Katariina Penttilä Kuntasektorin kiinteistökannan energiatehokkuus­- perusteinen salkutus ESCO-palvelujen hyödyntämiseksi Haidar Medallal Oikein ajoitetuilla korjausinvestoinneilla voidaan vaikuttaa kiinteistön arvoon Maaria Nordman Maannousu Suomen rannikoilla Mikael Still Rantaraittilunastus ruotsalaisittain – […]

Pääkirjoitus: Digiksi meni – Maankäyttökin

TEKSTI: ARI LAITALA Monenlaiset sanonnat varmaan sopisivat tähän tilanteeseen. ”Tyyntä myrskyn edellä; Lopulta väistämätön tapahtuu; Juuri kun pääsin sanomasta”. Kirjoitin pääkirjoituksessa 4/2019, kuinka kulunut 2010-luku sujui Maankäyttö-lehden näkökulmasta varsin vakaiden olosuhteiden vallitessa. Muutosta on kuitenkin vähä vähältä tapahtunut, muun muassa Maankäyttö-lehden taustajärjestöjen rakenteissa ja olosuhteissa. Ne heijastuvat lehteen monin tavoin, mutta yhtälö toimii toisinkin. Maankäytölläkin […]

Pitäisikö maailman näyttää erilaiselta rakennetun ympäristön tohtorin silmin?

Tohtorikoulutettavat ratkaisevat yritysten ja organisaatioiden haasteita yhteiskehittämällä. Kuva: MeMo. TEKSTI: MARIKA AHLAVUO, HANNU HYYPPÄ JA HENRIK HAGGRÉN Vielä vuosituhannen vaihteessa tohtoriksi opiskelevat tekivät väitöskirjansa pääsääntöisesti työnsä ohessa. Väitöskirjan aihe saattoi poiketa paljonkin omasta päivätyöstä. Nykyisin suurella osalla tohtorikoulutettavista väitöskirjaopinnot ja koulutus sujuvat osana väitöskirjan aihealueeseen liittyvää työpäivää. Muutos entiseen on merkittävä. Yliopistoilla on paine tuottaa […]

Onko vai eikö ole, siinäpä kysymys

TEKSTI: VETURIMIES Muistakaa lukijat jälleen kerran, että tämä on pakina ja omavaltaisesti sovellettua tietoa, ei mikään tieteellisiin ansioihin pyrkivä oikeustapausseloste. Mutta on tässä paljon faktaakin. Ja jos tässä on jotain väärin, niin se on tahallaan tehty, että saatte juttua kahvitunnille tai kaljalasin ääreen. Vuonna 1831 silloinen maanjako-oikeus lausui, että tietyillä isännillä (ei siellä oikeudessa siihen […]

Opiskelu korona-aikana

TEKSTI: AUNE RUMMUKAINEN Maanmittareiden opetus Metropolian ammattikorkeakoulussa aloitettiin tänä syksynä koronan kajossa. Opiskelunsa aloittaville pidettiin aluksi lähitunteja, mutta muutoin opetus järjestetään etäopetuksena. Ainoastaan erilaiset harjoitukset, joita ei voida syystä tai toisesta toteuttaa etäyhteyksin, pidetään kampuksella. Opiskelijoilla on etänä käytettävissä mittaus- ja paikkatietosovelluksista Microstation ja sen päällä toimiva Stella. Myös avoimen lähdekoodin sovelluksia, kuten QGIS:iä käytetään. […]

Kuntasektorin kiinteistökannan energiatehokkuusperusteinen salkutus ESCO-palvelujen hyödyntämiseksi

TEKSTI: KATARIINA PENTTILÄ Uusiutuva energia ja ­energiatehokkuus ovat läsnä kaikkialla. Kokeiluja ­tehdään kunnissa ja yrityksissä. ­Jokainen ­kolmannen asteen oppilaitos ja ­tutkimusinstituutti on jollain tapaa ­tekemisissä tulevaisuuden energia­ratkaisujen kanssa. Tahtotila on ­yhteinen, mutta toteutuksen esteenä on usein raha. Kustannukset ovat suuria, ja välittömiä toimenpiteitä vaativia kohteita on liikaa, jotta voitaisiin tehdä kestäviä elinkaariajatteluun pohjautuvia ratkaisuja. Muutos […]

Oikein ajoitetuilla korjausinvestoinneilla voidaan vaikuttaa kiinteistön arvoon

TEKSTI: HAIDAR MEDALLAL Ulkomaiset sijoittajat näkevät Suomen kiinteistömarkkinan entistä houkuttelevampana kiinteistöjen arvostustasojen noustessa Yhdysvalloissa ja Euroopan keskeisillä markkinoilla korkeiksi. Tähän houkuttelevuuteen on vaikuttanut osaltaan myös Suomen lainsäädäntö ja säännökset sekä liiketoimintaympäristön vakaus. Kiinteistökauppojen lisääntyessä ja transaktioiden suuruuden noustessa tulee entistä ajankohtaisemmaksi rakennusten suunnitelmallinen ylläpito. Viime aikoina on noussut vahvasti esille myös tilantarve ja tilan merkitys. […]

Maannousu Suomen rannikoilla

TEKSTI: MAARIA NORDMAN Maannousu on mielenkiintoinen ilmiö, jonka vaikutus alavalla Pohjanmaan rannikolla näkyy jo ihmisiän aikana. Paikka, missä isovanhempi pääsi lapsena suoraan uimaan, saattaa lapsenlapselle olla kymmenien metrien päässä vedestä. Maannousun määrä Suomen alueella vaihtelee. Nopeinta maannousu on Merenkurkun alueella, 8–9 mm vuodessa, hitainta puolestaan Lapissa ja itärajalla, 2–3 mm vuodessa. Maannousukin on suhteellista Se, […]

Rantaraittilunastus ruotsalaisittain – Ruotsissa(kaan) tontin kaikki neliöt eivät ole samanarvoisia

TEKSTI: MIKAEL STILL Ruotsin Maankäyttö-lehteä ­vastaavassa Samhällsbyggaren-julkaisussa oli ­numerossa 1/2020 mielenkiintoinen juttu eräästä oikeustapauksesta. Tapaus koski pääosin korvauksen ­määrää, kun ­rantarakennuspaikasta lunastettiin koko ranta ­yleiseksi ­alueeksi kunnan omistukseen. ­ Tapaus vastaa siis Suomessakin ­tyypillistä ”rantaraittilunastusta”. Ruotsissa kaavaan perustuvat lunastukset tehdään Maanmit­tauslaitoksen (Lantmäteriet) toimesta kiinteistönjärjestelytoimituksessa (fastighetsreglering). Toimituksessa alueet liitetään kunnan ennestään omistamaan yleiseen alueeseen. Korvauksen määräämisessä […]

Maankäyttöpolitiikalla kestävää kaupunkikehitystä

TEKSTI: TUULIA PUUSTINEN, PAULIINA KRIGSHOLM, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH JA ELIAS OIKARINEN Tämä artikkeli käynnistää moniosaisen juttusarjan, jossa tullaan esittelemään ­seuraavan puolentoista vuoden ajan Smartland.fi-tutkimushankkeen tuloksia kuntien maankäyttö­politiikan keinoista ja vaikutuksista kestävän kaupunkikehityksen näkökulmasta. ­Juttusarjassa Aalto-yliopiston tutkijat esittelevät uusimpia tutkimustuloksia painottuen erityisesti maankäyttöpolitiikan vaikutuksiin asuntomarkkinoilla, sekä maapolitiikan ­nykytilaan Suomessa. Smartland.fi: Kestävää kaupungistumista mahdollistamassa Väestön keskittyminen […]

MMH:n topografit historiaan

TEKSTI: PENTTI KALLIO ”Historiallinen kokous Seinäjoella: Maanmittaushallituksen topografit ry päätti purkaa yhdistyksensä”, twiittasi Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen 29.8. vierailtuaan yhdistyksen järjestämässä topografien tapaamistilaisuudessa, viimeisillä XX:nella Reunanvertauspäivillä. ”Kiitos ja kumarrus Suomen peruskartan tehneille topografeille. Kartoituksen perinnetietoa yhdistys taltioi itse ja tuki muidenkin tekemää taltiointia ansiokkaasti”, oli pääjohtaja jatkanut twiittaustaan. Historiallinen topografien tilaisuus todella olikin. Maanmit­tauslaitoksen henkilöstöjärjestöistä, […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Ruotsin maanmittarit

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Aikakauskirjan päätoimittaja Otto Savander raportoi Ruotsin maanmittareiden yleisestä kokouksesta: ”Vaikka maanmittauslaitoksen kehitys meillä, maamme tultua Ruotsista erotetuksi, onkin käynyt omaa suuntaansa, niin on meillä tätä alaa koskevalla lainsäädännöllä vielä niin paljon yhtäläisyyttä ruotsalaisen lainsäädännön kanssa, että lienee opettavaa tehdä selkoa tärkeimmistä niistä kysymyksistä mitkä […]

Onko julkishallinnon yhteistoiminta aitoa yhteistyötä vaiko vallankäyttöä oman edun nimissä?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Aiemmassa kolumnissani peräänkuulutin yhteistyötä kaikilla tasoilla erityisesti pandemian olosuhteissa ja sen jälkeenkin. Ajankohtainen valmistelu valtionhallinnossa kuitenkin aiheuttaa huolia kunnissa. Nyt tarvittaisiin valtionhallinnon toimijoiden yksipuolisen vallankäytön asemasta julkishallinnossa aitoa yhteistyötä, jossa kunnioitetaan myös kuntien itsemääräämisoikeutta ja oikeutta omaisuuteensa. Myös ministeriöiden keskinäinen yhteistyökyky on kyseenalaista ja sen maksumiehenä kunnat. Onko perusteltua rakentaa päällekkäisiä ministeriöiden […]

Maanparannusta – tai ainakin kehitystä

TEKSTI: MAARIT NORDMARK ”Marraskuu…. Eilen torin laitaan kasvoi mandariinipuu…” Miljoonasateen laulu ”Laukauksia Viulukotelossa” -levyltä tulee mieleen ikkunasta ulos katsoessa. Näin koronakriisin aikana, melkein kotieristyksessä, voi todella laulaa mukana etenkin säkeessä ”päivät niin kuin varisparvi raahautuu…” Tästä voi edelleen miettiä eteenpäin; arki – milloin tulet takaisin, ja todeta että luultavasti aikaisintaan syksyllä 2021, rokotuksien edettyä kattamaan […]

Pekka V. Virtanen – Huutavan ääni eräässä maassa

TEKSTI: PEKKA LEHTONEN Maankäyttö julkaisee Pekka V. Virtasen muistoksi Pekka Lehtosen vuonna 2004 tekemän haastattelun. Pekka V. Virtasen ytimekkäät ajatukset ja epäpoliittiset, yhteistä etua ajavat mielipiteensä maapolitiikasta ovat tuoneet laajan arvostuksen ja tukeneet maapolitiikan arkityötä tekeviä. Pekka V. Virtanen muistetaan usean vuosikymmenen ajalta paitsi Teknillisen korkeakoulun kiinteistöopin professorina ja sen jälkeen Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskuksen (YTK) johtajana […]

Joustavat toimitilat tarinalla kuorrutettuna

TEKSTI: SUSANNA KARI Ovatko erilaiset yhteiskäyttötilat ­vastaus työnteon muuttuviin tapoihin ja ­tyhjeneviin toimitiloihin? Esittelemme tässä artikkelissa kaksi kiinnostavaa ­esimerkkiä tilapalvelukonsepteista, joissa yhteisö ja sen luoma kulttuuri kohtaavat yksilölliset tilatarpeet. Maria 01: Pohjoismaiden johtava kasvuyrityskampus laajenee Marian sairaala-alue sijaitsee Helsingissä kolmen erilaisen kaupunginosan juotoskohdassa. Alue toimii nivelenä Ruoholahden tietointensiivisen maailman, Punavuoressa viihtyvien luovien alojen sekä ydinkeskustan […]

Kymmenestuhannesosa

TEKSTI: ARI LAITALA Jos ilmakehästä otetaan keskimääräinen 10 000 molekyylin otos, on joukossa noin 4 kpl CO2-molekyyliä. Nykyinen tilanne olisi vielä juuri ja juuri hallittavissa järjellisin kustannuksin ja ilman peruuttamattomia muutoksia luonto- ja rakennetussa ympäristössä. Ilmakehän CO2-pitoisuus näyttää kuitenkin jatkavan kasvuaan – koronastakin huolimatta. Jarrutus näyttää siis menevän pitkäksi, joten on aika ryhtyä kysymään, millä […]

Satelliittidatalla voidaan ehkäistä ihmisen aiheuttamaa luonnon kulumista

Helsingin ja Tallinnan edustalla sijaitsevilla saarilla on tutkittu ihmisen vaikutusta luonnon hyvinvointiin ja samalla kehitetty uusia digitaalisia työkaluja matkailun tueksi. Helsingin Vallisaareen asennettiin kymmenen sähköomavaraista tukiasemaa, joiden tehtävänä oli havaita matkapuhelinten bluetooth-signaaleja. Niiden avulla seurattiin vierailijoiden saaressa kulkemia reittejä. Vallisaaresta kerätty bluetooth-tieto havainnollisti, että kävijät kulkivat merkittyjä polkuja ja noudattivat tiemerkintöjä alueella liikkuessaan. Havaintoja voidaan […]

Koronatilanne haastanut kerrostaloyhtiöiden korjausten suunnittelua

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri paljastaa, että koronapandemia on vaikeuttanut korjaushankkeiden päätöksentekoa ja suunnittelua etenkin kerrostaloyhtiöissä. Korjausrakentamisbarometrin vastaajista melkein joka toisella on kuluvana vuonna korjaushankkeen jokin vaihe menossa taloyhtiössään. Kerrostaloissa korjataan tulosten mukaan tänä vuonna yleisimmin julkisivuja, vesi- ja viemärijärjestelmiä, sekä julkisivuja ja vesikattoa. Seuraavan viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteitä arvioidaan toteutettavan kolmasosaan barometrin vastaajien yhtiöistä. Sähköautojen latauspisteiden […]

Seuraavan sukupolven hyperspektrikameroita avaruuden kartoitukseen

Suomalaisessa Smart-HSI-avaruushankkeessa kehitetään teknologiaa, jonka tarkoitus on merkittävästi vähentää avaruusoperaatioiden kustannuksia. Hankkeessa kehitetään satelliitteihin laitettavia älykkäitä kameroita ja kaukokartoitusdatan tehokkaampaa käsittelyä. Uutta teknologiaa voidaan hyödyntää kaupallisissa ja tieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksen tulosten avulla pyritään edistämään uusia tieteellisiä läpimurtoja Maan ja avaruuden kaukokartoituksessa. Tulokset mahdollistavat tällä hetkellä vielä saavuttamattomat havainnot, joilla on ennennäkemätön alueellinen ja ajallinen kattavuus. […]

Perämeren rantaniittyjen hoitohanke palkittu Suomen parhaana maisemahankkeena

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) Perämeren rantaniittyjen hoitohanke on palkittu Suomen parhaana maisemahankkeena 2020. Avoimet rantaniityt ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja perinteiselle maisemalle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus käynnisti Perämeren rantaniittyjen kunnostuksen vuonna 1995, jolloin arvokkaita rantaniittyjä oli alueella jäljellä enää vain parisataa hehtaaria. Alueita on onnistuttu kunnostamaan ja palauttamaan laidunnuksen piiriin yhteensä 4 000 hehtaaria. Erityisesti […]

Uudet säätietoaineistot tukevat rakennusten suunnittelua

Juuri päättyneessä Ilmatieteen laitoksen tutkimushankkeessa on tuotettu säähavaintoihin pohjautuvia tietoaineistoja tukemaan kestävää rakentamista. Aineistoja voidaan käyttää laskelmien pohjana arvioitaessa esimerkiksi rakennusten energiantarvetta ja rakennusfysikaalista toimintaa nykyisessä ja tulevassa ilmastossa. Rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeen laskentaa varten tuotettu niin kutsuttu testivuosiaineisto pyrkii kuvamaan mahdollisimman keskimääräisiä sääolosuhteita Suomen neljällä eri energialaskennan ilmastovyöhykkeellä. Vyöhykkeitä edustamaan valittiin tutkimuksessa Vantaa (vyöhyke […]

Kiinteistövero jää ennalleen suuressa osassa kuntia

Juuri päättyneessä Ilmatieteen laitoksen tutkimushankkeessa on tuotettu säähavaintoihin pohjautuvia tietoaineistoja tukemaan kestävää rakentamista. Aineistoja voidaan käyttää laskelmien pohjana arvioitaessa esimerkiksi rakennusten energiantarvetta ja rakennusfysikaalista toimintaa nykyisessä ja tulevassa ilmastossa. Rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeen laskentaa varten tuotettu niin kutsuttu testivuosiaineisto pyrkii kuvamaan mahdollisimman keskimääräisiä sääolosuhteita Suomen neljällä eri energialaskennan ilmastovyöhykkeellä. Vyöhykkeitä edustamaan valittiin tutkimuksessa Vantaa (vyöhyke […]

Saimaannorppasaaristoja esitetään Unescon maailmanperintöluetteloon

Suomi suunnittelee Saimaan norppasaaristojen esittämistä uudeksi luonnonperintökohteeksi Unescon maailmanperinnön aieluetteloon. Kohde sijaitsee Suomen suurimmalla järvellä Saimaalla ja se koostuisi pääosin valtion suojelemista Natura 2000 -alueista. Unescon maailmanperintösopimuksen tarkoituksena on säilyttää maapallon arvokkain luonto- ja kulttuuriperintö. Kohteen hyväksyminen maailmanperintöluetteloon edellyttää, että kohde on yleismaailmallisesti erityisen arvokas. Arvon säilyminen tulee myös turvata. Ministeriöt pyrkivät toimittamaan uusilla kohteilla […]

Uudella tekniikalla tutkitaan maapallon pintaa

Kansainvälinen tutkijatiimi on kehittänyt uuden entistä tarkemman tavan mitata maastopintojen kykyä heijastaa auringonvaloa. Mallilla voidaan tulkita maan pinnan ominaisuuksien muutoksia ja niiden vaikutusta esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Tuoretta mallia voidaan soveltaa myös muun muassa avaruusromuun liittyvään tutkimukseen. Tutkimuksen myötä syntynyt tekniikka soveltuu erityisesti jyvämäisten pintojen tutkimiseen. Tällaisia pintoja ovat esimerkiksi hiekka ja lumi, joista molemmat peittävät merkittävän […]

Kaarlelan uusjako mukana laajassa historiikissa

Kaarlelan uusjako on yksi Suomen laajimmista uusjaoista. Aiheelle on varattu oma osionsa ruotsiksi ilmestyneessä teoksessa Karleby sockens historia IV 1939–1976, joka on Kaarlelan pitäjän historiasta kertovan teossarjan neljäs ja samalla viimeinen osa. Teos käsittää Kaarlelan pitäjän viimeiset neljäkymmentä vuotta ennen kuin se yhdistettiin Kokkolan kaupunkiin vuonna 1977. Maanjaon lisäksi teoksessa käsitellään muun muassa sota-aikaa, kunnallistoimintaa […]

Tulevaisuudessa taloyhtiöissä huoneisto­kohtaiset etäluettavat vesimittarit

Osakkaiden taloyhtiölle maksamat vesimaksut määräytyvät uuden lakimuutoksen myötä vastaisuudessa asennettavien huoneistokohtaisten vesimittareiden perusteella. Eduskunta hyväksyi EU:n energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvan lain 3.11.2020. Asuntokohtaiset vesimittarit tulivat pakollisiksi uudiskohteissa jo vuonna 2011 ja putkiremonttien yhteydessä vuonna 2013. Muutokset koskevat niitä taloyhtiöitä, joissa lain voimaantulon jälkeen haetaan rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle. Näihin kohteisiin on jatkossa asennettava kylmän ja lämpimän […]

Pekka V. Virtanen 1929–2020 – Yhdyskuntasuunnittelun ja maapolitiikan vaikuttaja

Professori Pekka Veikko Virtanen syntyi Lappeenrannassa 1929. Hän kuoli Espoossa 15.8.2020. Viipurista koulunkäynti eteni Imatran yhteiskouluun. Virtanen valmistui Teknillisestä korkeakoulusta (TKK) diplomi-insinööriksi 1951, tohtoriksi 1975. Hän kirjoitti alansa kysymyksistä niin ammattilehtiin kuin mielipidesivuille. Hänen julkaisuistaan on otettu myös uusintapainoksia ja niitä on käytetty oppimateriaaleina. Virtanen työskenteli 1953–1955 puolustusvoimien topografikunnassa. Sen jälkeen hän toimi kiinteistöinsinöörinä ja […]

Siirry työkalupalkkiin