Maankäyttö 4/2021 – Sisällys ja PDF-lehti

Ari Laitala Pääkirjoitus: Mennyt maailma TEEMA: KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA JA -JOHTAMINEN • KIINTEISTÖMARKKINAT • KIINTEISTÖARVIOINTI Ari Laitala Energiajohtaminen kiinteistömarkkinoilla Maarit Nordmark Kiinteistötoimintojen johtaminen toimeksiantona Tea Lönnroth et al. Tarjonnan tiellä vai tuoja? Maapolitiikan yhteys asuntotarjontaan Sanna Tikkanen Hoivakiinteistömarkkina – vanha, nuori ja vetreä Raisa Harju Auktorisoitujen osaamiselle on ­kysyntää! 20 Jamie Donovan Maanvuokranvuokrasopimukset ja kohtuullisuus asuntomarkkinoilla Heikki […]

Pääkirjoitus: Mennyt maailma

TEKSTI: ARI LAITALA Glasgow’n ilmastokokous tuli ja meni. Etukäteen kokousta oli luonnehdittu ihmiskunnan viimeiseksi merkittäväksi mahdollisuudeksi pysäyttää ilmaston lämpeneminen noin puoleentoista asteeseen. Huolimatta kokouksen suurista saavutuksista – kuten siitä, että fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen tarve todettiin nyt ihan yhteisesti ja kirjallisesti – jäi kokouksen anti lopulta varsin laihaksi. Ne, ketkä arvioivat sitä mitä tällaisissa kokouksissa […]

Energiajohtaminen kiinteistömarkkinoilla

TEKSTI: ARI LAITALA Investoimalla kiinteistöjen ­ älykkäisiin energiaratkaisuihin ­voidaan saavuttaa tuottoja, jotka ylittävät selvästi tavanomaiset ­kiinteistösijoittamisen tuotot. Energia-asioiden hallinta kiinteistösijoittamisen maailmassa oli varsin pitkään suoraviivaista ja helppoa – oikeastaan vähän yhdentekevääkin. Kulloisellakin osamarkkinalla saatavilla olevat energiaratkaisut olivat pitkälti samanlaisia. Ainoa käyttökelpoinen lämmitysratkaisu saattoi olla olla esim. kaukolämpö, jota oli sellaisenaan tarjolla kaikille kutakuinkin samanlaisena ja […]

Kiinteistötoimintojen johtaminen toimeksiantona

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kiinteistötoimintojen johtaminen toimeksiantona on suhteellisen uusi konsulttipalvelu, joka alkoi kehittyä 1990-luvulla ja on nykyisin enemmän tai vähemmän tavallista – markkinasta riippuen. Talotekniikan kehitys, ympäristöhallinta/ESG, kiinteistö­sijoitusten rahastohallintomallit, etätyön yleistyminen, koronakriisi, digipalvelujen yleistyminen ja logistiikkakiinteistöjen tekninen kehitys sekä erilaiset etäosto- ja niihin liittyvät boksipalvelut ovat osaltaan monimutkaistaneet kiinteistötoimintojen johtamisvaateita. Sama pätee sekä kaupalliseen että […]

Tarjonnan tiellä vai tuoja? Maapolitiikan yhteys asuntotarjontaan

TEKSTI: TEA LÖNNROTH, PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN JA HEIDI FALKENBACH Maankäyttöpolitiikan yksi ­suurimmista haasteista on riittävän asuntotuotannon ­mahdollistaminen. Kaavoituksen kautta kunnat ­luovat perusedellytykset ­asuntotuotannon toteutumiselle, kun taas ­maapolitiikan avulla voidaan ­ohjata asuntotuotannon toteutumista ­haluttuun suuntaan. Suomessa kunnilla on liikkumavaraa sen suhteen minkälaisin maapoliittisin keinoin ja käytännöin ne edistävät maankäytöllisiä tavoitteitaan. Maapolitiikkaa harjoittaessaan kunnat voivat yksinkertaistetusti […]

Hoivakiinteistömarkkina – vanha, nuori ja vetreä

TEKSTI: SANNA TIKKANEN Hoivakiinteistöt ­muodostavat oman monimuotoisen ­segmenttinsä Suomen kiinteistö­markkinassa. Hoivamarkkina ­ymmärretään ja tuodaan selvästi esille ­osana ­yhteiskuntakiinteistöjen ­markkinaa, joka on noussut yhdeksi ­merkittävistä ­toimitilasijoitussektoreista. Määritelmällisesti termi ”hoiva” on vaihteleva tahosta riippuen ja sen sisältö muuntelee myös akateemisessa kirjallisuudessa. Määrittelyn hankaluutta selittänee yllä mainitun monimuotoisuutensa lisäksi varmaankin myös se, että markkina on vielä melko nuori […]

Auktorisoitujen osaamiselle on kysyntää!

TEKSTI: RAISA HARJU Ensimmäiset kiinteistöarvioinnin auktorisoinnit on myönnetty 20 vuotta sitten! Mikä on muuttunut, mihin suuntaan tarve käyttää auktorisoitua arvioijaa on kehittynyt ja mitä seuraavaksi on luvassa? Tarve luotettavaan kiinteistöarviointiin heräsi 1980-luvun loppupuolella ja vuona 1995 perustettiin Kiinteistöarvioinnin Auktorisointiyhdistys KA ry vastaamaan tähän tarpeeseen. Alusta alkaen eräänä auktorisointitoiminnan päätavoitteena nähtiin pyrkimys kiinteistöarvioinnin laadun parantamiseen. Laatua […]

Maanvuokranvuokrasopimukset ja kohtuullisuus asuntomarkkinoilla

TEKSTI: JAMIE DONOVAN Kohtuullisuutta arvioitaessa oikeustieteellinen pohdinta, ja miksei filosofinen keskustelukin, on paikallaan. Ensiksi tontinvuokran määräytymistä on kuitenkin hyvä tarkastella pragmaattisesti, riskien ja tuoton määräytymisen kautta. Kohtuullisuutta ei välttämättä määritä yksittäinen ehto, vaan kohtuuttomuus muodostuu summana useista tekijöistä, jotka erikseen tarkasteltaessa vaikuttavat varsin kohtuullisilta. Mikäli riskit ovat vain sopimusosapuolen yhdellä osapuolella, tulisi osapuolen saada korvausta […]

Rakentamattomien kiinteistöjen hintojen kehitys

Riittääkö asemakaavoituksen nopeus turvaamaan tonttitarjontaa? TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Rakentamattomien ­kiinteistöjen inflaatiokorjatut reaalihinnat ovat yleisesti ottaen kasvaneet ­viimeisen 30 vuoden aikana ­samaan suuntaan. Asemakaavoitettujen pientalo- sekä teollisuus- ja ­varastotonttien ­reaalihintojen nousu on ­kuitenkin ollut huomattavan nopeaa. ­Uskotaanko markkinoillakin, että näiden tarjonta ei enää kasva, kun nousevat hinnat on hyväksytty – ja voiko tämä tarpeettomasti ja ­sisäsyntyisesti […]

Ensimmäiset Tenojoen kalakorvaus­kysymykset saivat ­ratkaisunsa maaoikeudessa

TEKSTI: SAKARI HAULOS Maanmittausinsinöörin johdolla tehtävä lunastustoimitus on vakiintunut Suomessa ­menettelyksi ratkaista erilaisia ­maankäytöllisiä ja ympäristöllisiä korvauskysymyksiä. Yksi erikoisimmista tällaisista korvauskysymyksestä liittyy Tenojoen eräiden kalastusrajoitusten aiheuttamien menetysten korvaamiseen. Ensimmäinen tämänlaatuinen lunastustoimitus koski Utsjoen kunnan Vetsikon kylän patokalastusoikeuksia. Maaoikeus ratkaisi toimitusta koskeneet valitukset 5.11.2021 antamallaan tuomiolla. Tenojoki on Pohjois-Euroopan merkittävin luonnontilainen lohijoki Tenojoen pääuoma ja sen […]

Tieteen tila ja taso -raportti nostaa esille maankäyttöalan huippuja

TEKSTI: JUHA HYYPPÄ, HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO, EIJA HONKAVAARA, MATTI VAAJA, MATTI KURKELA, ANTERO KUKKO JA HARRI KAARTINEN Suomen Akatemian johtamana laadittu tuore Tieteen tila ja taso -raportti on julkaistu. Siinä käytetään top 10 -indeksiä kuvaamaan eniten viittauksia saaneiden tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta kaikista julkaisuista. Esimerkiksi nelivuotiskaudella 2005–2008 julkaisujen keräämien viittauksien Suomen top 10 -indeksi […]

Keittokirjallinen reseptejä tutkimus-, ­kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avoimuuteen ja oppimiseen

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO, HANNU HYYPPÄ, MATTI KURKELA JA JUHA HYYPPÄ Aalto-yliopisto oli 11 ammattikorkea­koulun kanssa mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotisessa (2018–2021) hankkeessa, jossa avoimuutta kehitettiin eteenpäin teemalla ”Avoin TKI, oppiminen ja ekosysteemi”. TKI-ekosysteemi on jatkuvassa murroksessa Uudenlainen avoin ja kestävä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta yhdistettynä oppimiseen (O) hyödyntää mahdollisimman avoimia toimintamalleja. TKIO vaatii suomalaiselta ekosysteemiltä […]

Kuntayhteistyö on ajankohtaisempaa kuin koskaan

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Soten jälkeen kunnat keskittyvät ra­kennettuun ympäristöön, elinvoimaan ja sivistykseen. Sote-rahoitusvastuun siirtyminen valtiolle selkiyttää yksittäisen kunnan vastuualuetta. Verkostoitunut, digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaa kuntien laajentuvan yhteistyön. Pandemia tuo uusia mahdollisuuksia tehdä työtä erilasissa ympäristöissä. Osaammeko hyödyntää muuttuneen toimintaympäristön mahdollisuudet ja vahvistaa erilaisten kuntien kykyä tarjota asukkaille toimivat palvelut kohtuullisella veroasteella? Mitä kunnissa pitäisi tehdä, että digitalisaation […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Kiinteistönmuodostamislain muutos on tulossa voimaan vuoden 2022 alusta EV 121/2021 vp. KML:n lisäksi on muutettu kaivoslakia, yksityistielakia, kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia, ratalakia, kiinteistörekisterilakia ja kiinteistötoimitusmaksusta annettua lakia. Muutoksen tavoitteena on joustavoittaa toimitusmenettelyä asianomaisten oikeusturvaa vaarantamatta sekä parantaa asiakaspalvelua ja vähentää toimituksista sekä kiinteistönmuodostamisviranomaisille […]

Preussin maanmittarit ja pulpetti

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Toimitussihteeri Hagan on kaivanut tietoja ”Zeitschrift für Vermessungswesen” -lehdestä Preussin yksityisistä maanmittareista mm. seuraavasti: Paitsi vakinaisia valtion viroissa olevia sekä kaupunkien ja kuntien palkkaamia maamittareja on useissa Saksan valtioissa, niinpä Preussissakin, suuri joukko maamittareja, jotka elävät kokonaan yksityistöistä saamillaan ansioilla. Noin 30 vuotta sitten […]

Karttamiestä aina tarvitaan

TEKSTI: VETURIMIES Vaikka kiinteistötoimitukset perustuvat melkein aina karttaan, niin isomman kartan tekeminen oli vanhan ajan maanmittareiden pakkopullaa. Kyllähän sen toimituksen tekisi, kun olisi tarkastajalle kelpaava kartta, eikä sen kelvollisuudesta ollut aina niin väliä. Kun ei karttaa ollut, käytettiin kaikenlaisia kikkakakkosia, enimmäkseen huonoja sellaisia. Veturimies on käyttänyt toistuvasti termiä pysähtyneisyyden aika, joka päättyi joskus 70–80-luvulla, mutta […]

Kansallisten kaupunki­puistojen tavoitteena ­tunnettuuden lisääminen

Kansalliset kaupunkipuistot ovat asettaneet kunnianhimoiseksi tavoitteekseen olla yhtä tunnettuja kuin kansallispuistot. Tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisten kaupunkipuistojen verkosto on nyt laatinut ensimmäistä kertaa toimintakertomuksen tehdyistä toimista ja taustoista sekä toimintasuunnitelman puistojen kehittämistyöstä. Jotta asetettuun tavoitteiseen päästään tulee kaupunkipuistojen toimijoiden eli asukkaiden, päättäjien, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kaupunkien asiantuntijoiden tiivistää yhteistyötään. Kansallisten kaupunkipuistojen tarkoituksena on edistää kestäviä arvoja, hiilineutraaliuden […]

Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininta Tampereen kaupungille

Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tampereen kaupungille. Tuomariston erityiskiitos kohdistui siihen, miten Tampere on onnistunut sitouttamaan ja rohkaisemaan rakennusalan toimijoita siirtymään puukerrostalorakentamiseen. Vuosina 2021–22 kaupunkiin rakennetaan puusta noin tuhat uutta kerrostalokotia. Vuonna 2020 rakennusluvan saaneista asuinkerrostaloista 14 prosenttia oli puurunkoisia ja Tampereen tavoite on kasvattaa osuutta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. […]

Kunmingin ­kokouksesta ­suunta luontokadon ­pysäyttämiseksi

Lokakuussa 2021 Kiinan Kunmingen isännöimissä ja osittain virtuaalisesti järjestetyissä YK:n luontoneuvotteluissa allekirjoitettiin merkittävä julistus, jonka tavoitteena on saada luonto elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Julistuksen hyväksyivät kaikki 196 YK:n biodiversiteettisopimuksessa mukana olevaa maata ja EU. Yhdysvallat ei ole sopimuksen osapuoli. Kunmingin julistuksessa todetaan, että luontokato uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa ja hyvinvointia, yhteiskuntiamme ja kulttuureitamme. Luontokato merkitsee […]

Maailman suurin merituulipuisto Ahvenanmaan meri­alueille

LUT-yliopiston tuoreen selvityksen mukaan Ahvenanmaan maakunnan alueelle olisi mahdollista rakentaa jopa maailman suurin merituulipuisto. Toistaiseksi suurin valmisteilla oleva tuulipuisto Dogger Bank tuottaa vuosittain 18 terawattituntia sähköä, kun Ahvenanmaan tuulivoimapotentiaali on vuosittain jopa 31 terawattituntia. Ahvenanmaalta on jo kaavoitettu merituulivoimaa varten noin 1 000 neliökilometrin alue. Maakuntahallituksen tilaaman tiekartan avulla haluttiin selvittää, kuinka tuulivoiman hyödyt voitaisiin […]

Suomen mahdollisesti ­suurin purkavan täydennys­rakentamisen hanke ­käynnistymässä Helsingissä

Kahden asunto-osakeyhtiön aloitteesta syntynyt täydennysrakentamisen hanke Itä-Helsingin on siirtymässä toteutusvaiheeseen. 1960-luvulla rakennettujen peruskorjausikäisten asuintalojen tilalle rakennetaan moderni asuinkortteli Mellunmäen metroaseman läheisyyteen. Seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa puretaan ja tilalle rakennetaan uusia omistus-, osaomistus- ja vuokra-asuntoja sekä liiketiloja. Tontille nousee 16 modernia asuintaloa, jotka muodostavat neljä uutta pienkorttelia. Taloissa on pääasiassa 6–8 kerrosta ja niille on suunniteltu rauhalliset […]

Lainsäädännön uudistamisesta jokin ajatus

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Nykyhallituksella on kunnianhimoiset tavoitteet uudistaa paljonkin kiinteistö- ja ympäristöoikeudellista lainsäädäntöä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin tässä onnistutaan. On lisäksi mahdollista, että uudistuksista osa toteutuu, kuten edellisellä hallituskaudella kävi yksityistielain kanssa, siten, että pääosin uusi lainsäädäntö on kuin vanha laki kuorrutettuna joillakin uusilla termeillä. Tällainen uudistus saattaa myös olla kysymyksessä, kun esim. vuoden […]

Tuomo Sakari Peltola 1945–2021 – Huippusuunnistaja ja Lapin ystävä

Yli-insinööri, huippusuunnistaja Tuomo Sakari Peltola nukkui pois kotivuoteellaan Liedossa 18. elokuuta 2021. Hän oli 75-vuotias, syntynyt Liedossa 24. elokuuta 1945. Tuomo Peltola tunnetaan maanmittarikunnan ja suunnistajien keskuudessa laajalti, olihan hän kansallisen suunnistajajoukkomme kärkeä ja näkyvä hahmo kaavoitusalan konsulttina. Tuomo kävi kansakoulun kotipitäjässä, mutta oppikouluun oli mentävä Turun Suomalaiseen Yhteiskouluun. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon 1964 Tuomo aloitti samana […]

Jukka Hakala 1953–2021

Diplomi-insinööri Jukka Hakala kuoli sairauskohtaukseen 4.8.2021. Hän oli 67-vuotias, syntynyt 11. syyskuuta vuonna 1953 Riihi­mäellä. Jukka Hakala suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1972 Tikkakosken yhteiskoulussa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta mittaus- ja kartoitustekniikan opintolinjalta vuonna 1978. Valmistumisen jälkeen Hakala toimi korkeakoululla fotogrammetrian assistenttina professori Einari Kilpelän alaisuudessa. Vuonna 1980 hän siirtyi Puolustusvoimien Topografikunnan palvelukseen toimistopäälliköksi. Hakalan […]

Jorma Rantala 1934–2021

Topografi Jorma Rantala kuoli 27.10.2021 sairauskohtaukseen Seinäjoen keskussairaalassa. Hän oli syntynyt Alajärvellä 29.8.1934 yhdeksänlapsiseen perheeseen. Perheen elämä Luoma-Ahon kylässä oli niukkaa etenkin, kun perheen isä kuoli jo nuorena välirauhan aikana. Toimeentulo jäi leskiäidin niukkojen ansioiden varaan. Jorma huolehti nuorimmista sisaristaan. Vanhimmat lähtivät maailmalle ja veljet sotaan. Kansakoulun ja armeijan jälkeen Jorma suoritti yksivuotisen maamieskoulun kurssin. […]

Siirry työkalupalkkiin