Maankäyttö-lehden verkkoversio
Maankäyttö 4/2022
(ilmestyi 7.12.2022)
3 Ari Laitala Entistä mobiilimpi, sosiaalisempi ja ajankohtaisempi Maankäyttö TEEMA: KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA JA -JOHTAMINEN • KIINTEISTÖMARKKINAT • KIINTEISTÖARVIOINTI 4 Helka-Marja Kohonen Mikä saaritontissa maksaa? 9 Sampo Hatunen Metsäalueiden hinnoittelun periaatteet murroksessa 12 Sakari Haulos Infrahankkeiden haitalliset ympäristövaikutukset ja niiden korvattavuus 16 Ari Laitala BVC – lentoon lähdössä? 19 Ville Paatsola, Mikko Korpela ja Kalle Konttinen FIG:n […]
TEKSTI: ARI LAITALA Sosiaalinen media – mitä se on? Ympäripyöreästi muotoiltuna se on kaikkia niitä sosiaalisen median palveluja, joissa kuka vaan voi ryhtyä sisällöntuottajaksi ja julkaistakin suhteellisen vapaasti melkein mitä vaan. Hiukan muodollisemmissa määritelmissä korostuvat myös teknologiset erityispiirteet, kuten web 2.0 -teknologiat. Perusajatus on kuitenkin se, että se on viestimistä monelta monelle ja niin, että […]
TEKSTI: HELKA-MARJA KOHONEN Sipoon saariston kiinteistötoimituksia varten tehtiin vuonna 2016 Maanmittauslaitoksessa tutkimus saaritonttien hinnanmuodostuksesta. Tutkimuksen mukaan rantatontin hintaan saaressa vaikuttavat eniten sen sijainti ja saavutettavuus; yksittäisistä kohteen ominaisuuksista tärkeimmäksi nousi rannan laatu, sen soveltuvuus satamaksi. Maanmittauslaitoksessa (MML) kiinteistötoimituksista vastaavat lunastus- ja arviointitiimit tekevät jatkuvasti rakennuspaikkojen hintaselvityksiä. Kiinteistöjen kauppahintarekisterin (KHR) tietoihin perustuvia hintatilastoja laaditaan sekä lähiympäristön […]
TEKSTI: SAMPO HATUNEN Metsäalueiden hinnat ja hintoihin vaikuttavat tekijät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kokeneet suuria muutoksia. Minulla lähipiirissä on useita, jotka ovat jollain tasolla perehtyneet tähän aihepiiriin. Kurssitoverini ja moni muukin maanmittari on mukana suuressa yhteismetsässä osaomistajana, kalakaverini on ostanut Lapista suuria metsäalueita, lähinnä ymmärrän intressin perustuvan luontoarvoihin ja jahtikaverini toimii suuren metsäyhtiön puutavaran […]
TEKSTI: SAKARI HAULOS Isoilla infrahankkeilla kuten tie-, rata- ja energiansiirtohankkeilla on lähikiinteistöjen kannalta haitallisia ympäristövaikutuksia. Lunastuskorvauksia ratkottaessa joudutaan arvioimaan ympäristövaikutusten haitallisuutta ja korvattavuutta sekä korvauskynnyksen ylittyessä korvauksen määrää. Arviointi on usein haasteellista, mutta myös ammatillisesti mielenkiintoista. Tiet ja radat sekä niillä tapahtuva auto- ja junaliikenne aiheuttavat haitallisiksi koettuja ympäristövaikutuksia, joista keskeisimmät ovat tiehen tai rataan […]
TEKSTI: ARI LAITALA Perinteikäs kiinteistöarviointiin keskittyvä Baltic Valuation Conference (BVC) palasi alkuperäiseen konseptiinsa parin välivuoden jälkeen. Useimmat esitykset keskittyivät tälle kertaa lentokenttävaikutusten huomioimiseen kiinteistöarvioinnissa. COVID-pandemian alkamisen myötä joutuivat monet konferenssijärjestäjät tekemään nopeita ratkaisuja: peruako koko konferenssi vaiko lähteä etäjärjestelyihin. Kumpiakin ratkaisuja tehtiin ja nähtiin. Viime vuonna alkoivat myös erilaiset hybriditoteutukset yleistyä. Perusratkaisuna on usein ollut […]
TEKSTI: VILLE PAATSOLA – HANNU KORPELA – KALLE KONTTINEN FIG on kansainvälinen maanmittausalaan keskittyvä organisaatio, jolla on pitkä historia alan edistämisessä. Organisaatio on vähitellen laajentunut Euroopasta maailmanlaajuiseksi organisaatioksi. FIG:n perustivat alkujaan 1878 Pariisissa seitsemän kansallisen yhdistyksen edustajaa: Belgia, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Espanja ja Sveitsi. Samalla järjestö sai nimekseen Fédération Internationale des Géomètres, vaikka onkin […]
TEKSTI: PETRI KANGASSALO – PILVI NUMMI Kaupunkimalleissa viherympäristön mallit ovat jäljessä rakennetun ympäristön malleja. GreenTwins-hankkeen tavoitteena on korjata tämä puute ja tuoda viherympäristö osaksi Tallinnan ja Helsingin kaupunkitietomalleja ja kehittää niitä käyttäviä sovelluksia. Haluaisitko nähdä, miten maisema muuttuu vuosien kuluessa, kun kasvillisuutta lisätään, tai kenties tehdä oman ehdotuksen oman asuinalueesi viherryttämisestä? Pian se on mahdollista […]
TEKSTI: JUHANA RAUTIAINEN Ryhti-hankkeen avulla on historiallinen mahdollisuus ottaa iso harppaus eteenpäin tavassamme hallita, käyttää ja hyödyntää alueidenkäytön ja rakentamisen tietoja. Uusi yhdenmukaisempi toimintatapa on välttämätön, jotta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio voi edetä, ja jotta kunnat ja yritykset voivat kehittää omia palvelujaan. Entistä laadukkaamman tiedon avulla suunnitellaan terveellisiä ja turvallisia elinympäristöjä. Tiedon ja toimintatapojen yhtenäistäminen […]
Näkökulmia avoimiin rakennetun ympäristön aineistoihin, osa 2 TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – JUHA HYYPPÄ – ARTTU JULIN – MATIAS INGMAN – PETRI RÖNNHOLM – MATTI KURKELA – ANTERO KUKKO – MIKA LINDHOLM – JANNE MATILAINEN – TEUVO HEIMONEN – MATTI VAAJA Tämä artikkeli on jatkoa Maankäyttö-lehdessä 3/2022 ilmestyneeseen artikkeliin. Artikkelissa pohditaan eri näkökulmia […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Eduskunnassa on parhaillaan valiokuntavaiheessa kaksi kuntasektorin näkökulmasta keskeistä ja merkittävää säädöstöä, Rakentamislaki ja Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ). Molempia hallituksen esityksiä on arvosteltu voimakkaasti lähes kaikilta suunnilta sekä lopputuloksen että valmistelun menettelytavan osalta. Toimijoita, jotka joutuvat säädökset toteuttamaan, ei ole kuunneltu keskeisissä periaatteellisissakaan kysymyksissä. Arvostelun keskeinen viesti on, että lopputuloksena on käytännön elämässä […]
TEKSTI: MIKAEL STILL – VILLE PAATSOLA Muutaman viikon päästä Suomen Maanmittausinsinöörien liitto ry (MIL) aloittaa 133. toimintavuotensa entistä laajempana yhdistyksenä. Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLI on loppusyksyn liittokokouksissaan päättänyt purkautua ja on suositellut jäseniään liittymään MIL:oon. MIL puolestaan muutti jäsenkriteerinsä jo huhtikuun kevätkokouksen sääntömuutoksella, jotta MAKLI:n nykyiset jäsenet voisivat liittyä jäseniksi. Tätä kirjoittaessa on […]
Ensin pieni avaus. Vanha laki oli nimeltään pakkolunastuslaki. Kun uutta lakia aikanaan säädettiin, sen ajan poliittinen valtavirtaus ei sallinut käyttää pakko-sanaa. Toisinajatteleva professori Veikko O. Hyvönen kävi vastahyökkäykseen ja käytti puolestaan pääsääntöisesti p-sanaa. Tämä lehti ei ota poliittista kantaa, joten Veturimies käyttää vuorotellen molempia. Olipa kerran sellainenkin hanke kuin Natura-2000 -ohjelma, Euroopan unionin määräämä, tietysti. […]
TEKSTI: ARI LAITALA Kaksiosainen artikkelin jälkimmäinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin Maankäytön numerossa 2/2022. Avainsanana standardinmukaisuus Kuten edellä on jo ilmennyt, voidaan esimerkiksi taloyhtiön käytönaikaista hiilijalanjälkeä laskea hiukan eri tavoin. Arenen laskuri ei ole ainoa vaihtoehto ja varsinkin kiinteistöpalvelujen tarjolla on moniakin erilaisia päästökertoimia. Myös se, mitä esimerkiksi laskentaan otetaan lopulta mukaan, on osin avoin kysymys. […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Presisioni-levyplanimetrin teoria. Kun tasapintaisen kuvion rajana on viiva, jota ei tavallisilla yhtälöillä voida esitellä, käytetään sellaisen kuvion pinta-alaa määrättäessä mekaanillisia koneita, kuten esim. planimetriä. Jakamalla kuvio diagrammeihin, voidaan sen pinta-alan arvoa lähetä. Tässä aikakauskirjassa on ollut puhe Coradin presisioni-levyplamimetristä. Kun arv. Kirjoittaja on jättänyt […]
TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Maankäytön tehokkuutta ja yhdyskuntarakenteen tiiviyttä pitää tutkia tarkemmin eri näkökulmista päätöksenteon tueksi. Taustalla olevat ilmiöt ovat monisyisempiä ja tiivistäminen nähdään usein suppeasti vain väitettyjen positiivisten hyötyjen kautta. Makrotason tarkasteluissa on vaikea nähdä suoria perusteita tälle – tai ainakaan sille, että tiivistäminen olisi yksinomaan järkevää tehdä pistemäisillä korkeilla (vuokra)kerrostaloilla. Yksistään ottamalla huomioon Maankäyttö-lehden […]
TEKSTI: MARKKU MARKKULA Sitten Maankäytön nron 3/2022 jälkeen merkittäviä uusia lakeja ei ole saatu. Hallituskauden päättyessä kuitenkin eduskunnassa on vireillä useita lainmuutoshankkeita, joiden valmistumisesta kuitenkaan ennen kevään eduskuntavaaleja ei voida olla varmoja. Mielenkiintoisia ovat etenkin RYTJ-laki, luonnonsuojelulaki ja HTJ-lakien muutokset. Ympäristölliseen lainsäädäntöön usein liittyy haaste varsinaista toimintaa sääntelevien pykälien päällekkäisyydestä suojelulainsäädäntöön. Ohessa onkin nostettu esiin […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kolumnistinne heräsi nuorison keskimääräistä vakavampaan hiilidioksidipaniikkiin äskettäin. Yleensä positiivinen diplomi-insinööreiksi opiskeleva kotinuoriso – kaksi kappaletta vähän yli kaksikymppisiä – seisoi yhtäkkiä kolumnistin edessä synkkyyteen vajonneena. COP27 on käynnissä Egyptissä ja The Economist ilmoittaa kannessaan 1,5 %:n tavoitteen olevan täysin epärealistinen. Nuorison yksimielinen mielipide on, että ”mitään ei tehdä ilmaston hyväksi”. Suomalaiseksi katsoen […]
Kari Silfverberg ja työryhmä (2022). Ilmastometsät – Metsät planeetan pelastajina Globaalin ilmastonmuutoksen kiihtyminen on synnyttänyt tarpeen voimistaa toimia ilmakehän liiallisen hiilidioksidin sitomiseksi ja varastoimiseksi. Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut jo tasolle 418 miljonasosaa (ppm). Hallitsemattoman Ilmastokatastrofin torjuminen edellyttää hiilidioksidipitoisuuden vähentämistä 1970-luvun tasolle 350 ppm. David Sim: Pehmeä kaupunki. Hyvän kaupunkielämän perusteet Arkkitehti David Sim nostaa […]
Yli-insinööri Väinö Meuronen kuoli Helsingissä 2. elokuuta 2022. Hän oli syntynyt 2. joulukuuta 1935 Lappeella. Väinö Meuronen kirjoitti ylioppilaaksi Lappeenrannan lyseosta 1955. Koska häntä maatalon poikana kiinnosti maanmittausinsinöörin ura, hän pyrki opiskelemaan Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolle, jolta valmistui diplomi-insinööriksi 1961 ja tekniikan lisensiaatiksi 1972. Lisäksi hän suoritti Helsingin yliopistossa alemman oikeustutkinnon 1966. Lue koko muistokirjoitus ja […]
Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät ajalta 1.1.–30.9.2022. Kauppamäärät ovat laskenee selvästi niin rakennetuissa kuin rakentamattomissa tonteissa sekä metsä- ja peltokaupoissa. Epävarmuus markkinoilla sekä kotitalouksien heikentynyt luottamus omaan talouteen heijastuvat kiinteistökauppojen lukumääriin. Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan tänä vuonna lokakuun alkuun mennessä oli tehty 48 300 kiinteistökauppaa, mikä on 16 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana […]
Suomen kiinteistömarkkina kohtaa tällä hetkellä haasteita, jotka liittyvät erityisesti talouskasvun hidastumiseen ja korkeampiin rahoituskustannuksiin. Newsecin markkinakatsauksen mukaan vuoden 2022 ensimmäinen vuosipuolisto oli vielä vauhdikas: 4,3 miljardin euron kaupankäyntivolyymi on historian vahvin ensimmäinen puolivuosi. Kolmannen vuosineljänneksen aikana vauhti on puolestaan kokonaisuudessaan hieman normaalia hitaampaa, volyymin ollessa 1,4 miljardia euroa. Kolmannen vuosineljänneksen kaupankäyntivolyymi jää noin 6 % […]
Maailmanlaajuisen ympäristövaikutusten laskemiseen ja raportointiin erikoistuneen järjestön CDP:n vuosittaiselle A-listalle on nostettu jälleen suomalaiskaupunkeja. Listalle nousivat tänä vuonna Oulu, Tampere, Lahti, Vantaa ja Turku. Listalle nostetut kaupungit osoittavat ilmastojohtajuutta ja toteuttavat raportoimansa datan mukaan kaksi kertaa enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteitä kuin listan ulkopuoliset kaupungit. Listalla on vuonna 2022 yhteensä 123 kaupunkia. Vain 12 prosenttia […]
Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK ry palkitsi Maiseman tekijät -kirjan Vuoden maisema-arkkitehtuuritekona Maisema-arkkitehtuuripäivässä lokakuussa 2022. Jyrki Sinkkilän, Aapo Pihkalan ja Emilia Weckmanin teos on ensimmäinen maisema-arkkitehtien työtä esittelevä kirja Suomessa. Kirja nostaa esille suomalaisten maisema-arkkitehtien monipuolista ammattikuvaa ja asiantuntemusta sekä alan laajaa tehtäväkenttää. Tuomariston mukaan teos lisää ansiokkaasti ymmärrystä maisema-arkkitehtuurista, kasvattaa alan kiinnostavuutta sekä kutsuu syventymään siihen, […]
Useampi kuin joka kolmas uusi henkilöauto kulkee jo uusilla käyttövoimilla. Myös sähköautoja ja ladattavia hybridejä palveleva julkinen latausinfrastruktuuri on jo varsin kattava koko maassa, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin laatimasta liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin nykytilaa tarkastelevasta muistiosta. Muistio on tehty liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta kansallisen jakeluinfratyön tueksi. Suomessa jo lähes 1 800 julkista latausasemaa ja […]
Vuoden työympäristöteko -kilpailussa etsittiin jälleen parhaita työympäristöjä yrityskulttuurin, uusien työvälineiden, fyysisen työympäristön, vastuullisuuden sekä suurten työympäristötekojen kategorioissa. Kaikissa kilpailuun osallistuneissa teoissa työympäristömuutosta lähdettiin tekemään työntekijäkokemus ja työntekijöiden hyvinvointi edellä. Jo neljännen kerran järjestetty vuosittainen työympäristötekokilpailu keräsi tänä vuonna huimat 24 osallistujaa. Voittajiksi valittiin tekoja, joita yhdistävät työhyvinvointi ja työntekijöiden kohtaaminen. Kilpailussa oli tänä vuonna viisi […]