Lainsäädännön uudistamisesta jokin ajatus

07JOULUKUU

Lainsäädännön uudistamisesta jokin ajatus

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Nykyhallituksella on kunnianhimoiset tavoitteet uudistaa paljonkin kiinteistö- ja ympäristöoikeudellista lainsäädäntöä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin tässä onnistutaan. On lisäksi mahdollista, että uudistuksista osa toteutuu, kuten edellisellä hallituskaudella kävi yksityistielain kanssa, siten, että pääosin uusi lainsäädäntö on kuin vanha laki kuorrutettuna joillakin uusilla termeillä. Tällainen uudistus saattaa myös olla kysymyksessä, kun esim. vuoden […]

07LOKAKUU

Kun maamme keskuksia kehitetään…

Pohjan uusi kunnantalo heinäkuussa 1986. Kuva: Aulis Tenkanen. TEKSTI: AULIS TENKANEN Vuonna 1970 Pohjan kunta järjesti Suomen kansalaisille ja Suomen Arkkitehtiliiton jäsenille ”Pohjan kunnan keskustan aatekilpailun”, joka koski kirkonkylää ja Gumnäsin aluetta. Kilpailun tehtävänannossa kirkonkylän arvioitiin kasvavan tulevaisuudessa voimakkaasti. Asukasmääräksi vuonna 2000 ennustettiin 5 000 henkeä ja keskustapalveluihin tukeutuvien määräksi 8 000–10 000 asukasta. Rakennusten […]

18HELMIKUU

Kommentti

Maankäytön numerossa 4/2018 julkaistusta Matti Holopaisen kirjoituksesta (http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk418/mk418_2100_holopainen.pdf) saa väärän kuvan menneistä tapahtumista… Työskentelin vuoden 2008 marraskuusta lähtien MML:ssa ja olin tuolloin vastuussa mm. Inspiren tukipalvelujen järjestämisestä. Kuntaliiton järjestämässä paikkatietoseminaarissa olin esitellyt Inspire-direktiiviä ja sen kansallista toimeenpanoa. Samassa tilaisuudessa Matti Holopainen Kuntaliitosta ja joku konsultti esittelivät Kuntien kokoavaa tietopalvelua. Esittelyn yhteydessä tuotiin esiin ajatus, että […]

23TOUKOKUU

Kiinteistötalouden maisteriohjelma Aalto-yliopistossa

On hienoa, että kiinteistötalouden koulutus herättää kiinnostusta. Keskustelu on tervetullutta. Hedelmällisen ja rakentavan keskustelun edellytyksenä ovat kuitenkin mielipiteet, jotka pohjaavat tosiseikkoihin. Siksi katsomme tarpeelliseksi oikaista joitakin vääriä tai harhaanjohtavia väitteitä Maankäytön numerossa 2/2018 julkaistussa kirjoituksessa ”Maanmittauksen opetusta ajetaan alas”. Näitä seikkoja on sekä yksittäisissä väittämissä että periaatteellisella tasolla. Kiinteistötalouden koulutusohjelma on käynyt läpi useita uudistuksia […]

08LOKAKUU

Transversaaliskaalasta

Luin asiaa koskevan Jurgen Grönforsin (anteeksi veli hyvä; minun koneessani ei ole saksalaista yytä) jutun juuri tulleesta Maankäytöstä 2/2018. Jos Jurgenin tarkoitus oli sanoa jotain positiivista tuosta kapineesta, yksinkertaisemmin passarista, niin olen eri mieltä. Passarilla ei ollut mitään järkevää virkaa. Jos harpilla ja passarilla otettiin mittoja vanhalta kartalta näennäisen kymmenen sentin tarkkuudella, niin mitenkähän oikein […]

08LOKAKUU

Kaupunkien kehityksessä tulee antaa mahdollisuus myös pienten yritysten sijoittumiselle

Asumispainotteisesta julkisesta keskustelusta unohtuvat usein työpaikat. Oleellista on, miten työpaikat ja palvelut sijoittuvat suhteessa asuntoihin, millaisia liikenne- ja logistiikkavirtoja tarvitaan kasvavien keskustojen asukkaiden työssäkäynnin ja palvelutuotannon varmistamiseen? Pelkästään Uudellamaalla keskimääräisen työmatkan pituus on tällä hetkellä jo 23 kilometriä (Uudenmaan liitto). Voisiko asumista ja työpaikkoja jotenkin sujuvammin lomittaa keskenään? Iso kysymys on myös se, miten kasvavien […]

23TOUKOKUU

Maanmittausalan opetusta ajetaan alas – kuinka osaamisvaje paikataan?

JUHANA HIIRONEN Maanmittausalaa on opetettu kaikilla oppiasteilla Maanmittausalaa on voinut toistaiseksi opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistossa. Opiskelupaikkoja on ollut lisäksi eri puolilla Suomea. Maanmittausalalta valmistuneet työskentelevät kunnissa, valtiolla tai maanmittaukseen tai paikkatietoihin erikoistuneissa yrityksissä. Ammatillisista oppilaitoksista valmistuu kartoittajaksi opiskelemalla kolmivuotisen maanmittausalan perustutkinnon. Kartoittajat voivat esimerkiksi mitata rakennuspaikkoja tai päivittää karttaa. Ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan koulutusohjelmassa opiskellaan […]

23TOUKOKUU

Kestävätkö harmaavalurautaiset viemärit pinnoitettuinakaan parvekeremonttia?

Vuonna 1955 valmistuneessa kerrostalossa vesijohdot ja pohjakerroksen viemärit oli uusittu, mutta viemärit asuinkerroksissa kunnostettu ruotsalaisella epoksipinnoitusmenetelmällä (DAKKI). Menetelmiä oli esitelty mm. VTT:n toimesta. Pitkäaikaisen rasituskokeen perusteella viemäreiden elinkaareksi Ruotsissa arvioitu 15–20 vuotta, ks. http://linjasaneeraus.vtt.fi/hankkeen_aineistoa/PutketPinnoitus_14.04.08.pdf. Kesällä 2017 tehtiin talossa parvekeremontti. Yhtiökokous oli valinnut tehtävään hallituksen ehdottaman yrityksen, mutta tämä teettikin remontin pääosan yhtiökokoukselle tuntemattomalla alihankkijalla. Osuutensa […]