Maankäyttö-lehden verkkoversio
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Chat-GPT, AI ja mitä näitä nyt on. Digitaalisia tietokantoja on kehitetty ainakin viimeiset 30 vuotta. Mihin asti on päästy? Käytännön pohjoismaisessa yhteistyössä ei välttämättä vielä niin pitkälle, kuin olisi voinut luulla. Äitini menehtyi toukokuussa 2024 pitkällisen sairauden jälkeen. Valvoessani viimeisen viikon hänen vuoteensa vieressä, pidin välillä taukoja jutellen hänen edunvalvojansa kanssa, käyden […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Hallitus on antanut esityksensä Lunastuslainsäädännön uudistuksesta Eduskuntakäsittelyyn. Esityksen mukaan “Lunastuskorvauksen määräämisen perusteita koskevaa sääntelyä muutettaisiin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa siten, että lunastettavasta omaisuudesta tulisi määrätä käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Lunastuskorvaukselle esitetään suoritettavaksi 25 %:n suuruinen korotus. Markkina-arvon määrittäminen voisi perustua nykyistä monipuolisemmin erilaisten arviointimenetelmien […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1905 sisältöä. Maata tilattomalle väestölle: Perheniemen kartanon tiluksista litin pitäjässä valtiolle ostetun alueen osittamista varten asetettu komisioni on ehdottanut koko sanotun alueen, joka kaikkiaan käsittää 504,17 hehtaaria peltoa, 249,03 hehtaaria niittyä, 617,18 hehtaaria viljelyskelpoista metsämaata ja 909.40 hehtaaria varsinaista metsämaata ynnä 230,80 hehtaaria joutomaita, jaettavaksi 46 itsenäisen tilan […]
TEKSTI: KAUKO VIITANEN Kirjoituksen innoittajina ovat Hesarin artikkeli 16.12.2024 ”Kodit menettävät arvoaan eivätkä käy kaupaksi – Asiantuntijat kertovat, miten Suomi voisi ratkoa valtavaa asuntokriisiä” sekä pääkirjoitus 22.12.2024 ”Autiot talot, hylätyt pihat”. Niiden pääsanomana voitaneen pitää jo kauan tunnettua asiaa tyhjistä tai tyhjenevistä asunnoista, jotka eivät käy kaupaksi eikä muutostakaan ole nähtävissä, vaan tarvittaisiin ehkä romutuspalkkioita. […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Nimimerkki Ach.W. kirjoittaa tilojen lohkomisesta ja palstatilan erottamisesta: Yhteiskunnalliset mielipiteet ja niistä johtuva yhteiskunnallinen valtiotoimi pysyivät maassamme viime vuosisadan alkupuoliskolla jotenkin vanhoillisina ja muuttumattomina kaikilla toiminta-aloilla. Maanomistus- ja maanosittamissuhteet eivät suinkaan tehneet tästä mitään poikkeusta. Maanmittausohjesääntö 15. päivältä Toukokuuta 1848 oli suurimmaksi osaksi vain […]
Tämä on varmaankin raflaavin otsikko, mikä maanmittausalaan on liittynyt medioissa. Otsikko oli Ilta-Sanomien etusivulla suurin kirjaimin 1960–1970-lukujen vaihteessa. Maanmittausalan opiskelijat valtasivat maanmittaushallituksen pääkonttorin ja heittipä joku valtaajista paukkupomminkin hissikuiluun. Syy valtaamiseen ja mielenosoitusmarssiin Mannerheimintietä pitkin oli se, että Maanmittaushallituksen johto oli unohtanut hakea ministeriöltä määrärahoja harjoittelijoiden palkkaamiseen sillä seurauksella, että harjoittelijoita ei seuraavana kesänä johdon […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Useat lähihenkilöt ovat innostaneet minuakin kokeilemaan Chat GPT:tä ja AI:tä. Päätinkin sitten testata sitä tämän kolumnin aloitukseksi, koska aiheita oli vaikea jäsentää tämän päivän infopirstaleisessa maailmassa, missä Venäjän omistama laivaston tankkauslaitos huolestuttaa ruotsalaisia – Venäjä on sijoittanut tankkerin muutaman kymmenen kilometrin päähän Gotlannista ja mahdollinen öljykatastrofi on päivittäin uutisissa. Samaan aikaan Ukraina […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uusien mittojen viemisestä kartalle annetaan hyödyllisiä vinkkejä: Mittain ylöspano kartalle harpin ja asteikon avulla on sangen aikaa kuluttavaa ja ikävää työtä. Eipä siis kumma että maamittarit niin meillä kuin muuallakin ovat koettaneet keksiä muita parempia keinoja tätä työtä varten. Tämän aikakauskirjan 1895 vuoden Huhtikuun […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Hallitus on valmistelemassa maankäyttöä koskevan lainsäädännön uudistamista. Missä tilanteessa kuntien maankäytössä ollaan ja miten nykyistä järjestelmää olisi tarpeen kehittää kuntien ja kuntalaisten yhteisestä näkökulmasta? Rakennetun ympäristön suunnittelu- ja toteuttamisvastuu on kunnalla. Kunnan maankäytön ja elinkeinopolitiikan menojen suhteellinen osuus nykykunnan menoista on karkeasti kaksinkertaistunut soteuudistuksen jälkeen. Vähentynyt talouden liikkumavara investointeja tehtäessä korostaa kunnan […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Miksi kunnat lunastavat maata? Millä perusteella lunastuksen yhteydessä maksettava korvaus määrätään nyt? Miten ja miksi hallitus haluaa muuttaa maksettavia korvauksia? Lainsäädännön valmistelu on käynnissä. Veronmaksajan ja kuntatalouden näkökulmasta valmisteluun ja sen mahdollisiin tuloksiin liittyy erittäin isoja ongelmia ja riskejä. On myös vaihtoehtoja, joilla voidaan turvata oikeudenmukainen ja tasapuolinen lopputulos maanomistajien kesken sekä […]
Virkaveljet kielsivät kirjoittamasta tästä asiasta, joten Veturimies kirjoittaa. Tieyksiköistä nimittäin. Moni mökin mummo (”mummo” rimmaa tässä paremmin kuin mökin pappa tai mökin henkilö), joka kulki kylillä niin harvoin, ettei hän juuri mitään tiemaksua maksanut. Se ei ollut oikein eikä kohtuullista, sillä tie on arvokas etuus hänellekin. Helsingin herrat tätä miettivät ja keksivät ratkaisuksi sen, että […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Olen koettanut tulkita hallitusohjelman linjauksia ja muotoiluja kuntien maankäytön ja koko teknisen sektorin näkökulmasta. Aloitetaan tässä kolumnissa näkökulmasta ”kuntien vastuut ja resurssit” hallitusohjelmassa. ”Valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita.” Muutama eduskunta taaksepäin, ministeriöiltä kyseltiin, mistä kuntien tehtävistä voitaisiin […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Maaliskuun kolumni käsitteli nuorison ympäristöahdistusta. Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden lehden, Osqledaren, viimeisin numero antaa osviittaa siitä, mihin tärkeysjärjestykseen 20–30-vuotiaiden sukupolvi laittaa asiat. Oman muistikuvani mukaan oli ympäristötietoisuus marginaalista opiskelijoiden keskuudessa 30 vuotta sitten. Viimeisimmän numeron ensimmäinen artikkeli käsittelee ekoahdistusta ja antaa konkreettisia neuvoja siitä, miten ekoahdistuksen voi kääntää ekoaktiviteetiksi. Vastaava artikkeli […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1903 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kolmiomittaukset Lapissa 1903 Kun Suomen yleiskarttaa viime vuosisadan 40-luvulla alettiin laatimaan, oli sitä varten, paitsi tähtitieteellisten ja kolmiomitannollisten pisteiden määräämistä, myöskin koko pohjois-Suomi kartoitettava. Nämät siis lähinnä yleiskarttaa varten aiotut mittaukset tehtiin mittakaavassa 1: 100,000, paitsi Inarin ja Utsjoen pitäjiä, mitkä kartoitettiin mittakaavassa 1: […]
Viimeisin otsikkoon löyhästi liittyvä juttu on Sunny Car Centerin sotku. Hämeenlinnaan piti hankkeen puuhamiehen mukaan rakentaa valtava autokauppakeskus 2010-luvun alkupuolella. Veturimiestä ihmetytti tuolloin, että puuhamiehen sanoja lainaten hän osasi tuolloin 10 sanaa englantia, mutta hankkeeseen oli lupautunut erään Afrikan maan presidentin leski Wilson sijoittamaan 63 miljoonaa ehdolla, että hänelle lähetetään 10 % tuosta summasta joitain […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kolumnistinne oli kutsuttu asiantuntijapuhujaksi konferenssiin. Aiheena oli inflaatio ja miksi kiinteistöjen omistajat eivät olleet osanneet ennustaa sen nousua sekä miten voisimme ennustaa sitä paremmin tulevaisuudessa. Helppo nakki, koska kukaan ei ole koskaan oikeassa. Tilaisuuden puheenjohtaja aloitti kysymällä minulta, milloin meidän pitää kuunnella Ruotsin keskuspankkia ja spontaani vastaukseni oli ei koskaan, mikä aiheutti […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä. Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä: Käsitellään kysymystä lohkomisasiakirjain kartoittamisesta. Asiasta on Keisarillinen Senaatti 22/5 1903 antanut seuraavan huomattavan päätöksen: Sittenkun lääninmaamittari J. kiertokirjeellä 25. päivältä Lokakuuta 1902 oli kehottanut läänissä työskenteleviä maamittareja 25 pennin karttamerkillä varustamaan kaikki hänelle tarkastettavaksi lähetettäviin tiluslohkomistoimituksiin kuuluvat kartat ja asiakirjat […]
Keväällä oli eduskuntavaalit.Yksi uusi kansanedustaja otti haastattelussa agendalleen sen, että voimansiirtoalueiden lunastuksissa on ruvettava noudattamaan ”markkinahintaa”. Siitä yksi tässä asiassa syvällä uiva virkaveli kuohahti, jotta joko taas tämä vanha väärä virsi, ja antoi sysäyksen tähän pakinaan. Mikä on markkinahinta? Arviointiteoreetikot piirtävät kauppahintoja koskevan käppyrän, rajaavat siitä tietyn ylä-alueen ja nimittävät sen korkeimmaksi käyväksi hinnaksi, rajaavat […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Olen koettanut tulkita hallitusohjelman linjauksia ja muotoiluja kuntien maankäytön ja koko teknisen sektorin näkökulmasta. Aloitetaan tässä kolumnissa näkökulmasta ”kuntien vastuut ja resurssit” hallitusohjelmassa. ”Valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita.” Muutama eduskunta taaksepäin, ministeriöiltä kyseltiin, mistä kuntien tehtävistä voitaisiin […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Uusi merkittävä kirja ilmestyy på svenska: Om eganderätten till Finlands vatten. Julkaisemalla yllämainitun teoksen on professori J. N. Lang täyttänyt tuntuvan aukon lainopillisessa ja kameraalisessa kirjallisuudessamme. Ensimmäisessä osassa eli johdannossa tehdään selkoa veden taloudellisesta merkityksestä; eri vesioikeusjärjestelmistä, jotka esiintyvät Euroopan sivistysmaiden lainsäädännössä, ja joista suureen osaan roomalainen vesioikeus, periaatteillaan valtion omistusoikeudesta kaikkiin […]
Syntyi tässä päivänä muutamana keskustelua siitä, mitkä ovat ihmiskunnan tärkeimpiä keksintöjä. Se on syvällinen, jopa filosofinen asia pohdittavaksi. Onko tuli keksintö? Kumpi on tärkeämpi keksintö, metsästysjousi vai matkapuhelin? Mitä hyötyä meille on tietää, että maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin? Tästä saisi ihan oman pakinansa, mutta se ei kuulu tähän lehteen. Mutta se kuuluu, mitkä ovat […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Mitkä ovat tulevan hallituksen tavoitteet koskien kuntien toimintaedellytyksiä? Tullaanko kunnille säätämään uusia velvoitteita ja jos niin sitoudutaanko ne rahoittamaan ilman että kuntien nostaa veroprosenttia? Kuntien suunnasta on jo kuulunut viestejä veronkorotusten välttämättömyydestä, jos yritetään nykyisiäkään lakisääteisiä velvoitteita hoitaa. Tämän ajan kuntien keskeiset vastuut ovat sivistys ja opetus, maankäyttö sekä työllisyyspalvelut. Jokaisen kunnan […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä paljon tietoa yhtä helposti saatavilla kuin nyt, ja tiedon määrä lisääntyy nopeammin kuin koskaan. Ihmisten kollektiivinen tietomäärä tuplaantui vuonna 1900 joka sadas vuosi. Vuonna 1945 tuplaantuminen tapahtui joka 25. vuosi. Nykyisin tiedon määrä tuplaantuu nopeammin kuin joka 13. kuukausi ja jos jatkamme Buckminster Fullerin ”Knowledge […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN kahdestoista vuosikerta käynnistyi v. 1903 ja sisälsi mm. seuraavaa:. Uusien tilusten haltuunotosta kirjoittaa P. J. Rinkinen: Tuntunee kenties monesta turhanpäiväiseltä ottaa tämä kysymys keskustelun-alaiseksi, sillä pienemmissä jakotoimituksissa ei sen ratkaisemisessa ole juuri sanottavia vaikeuksia, vaan aivan toista on isommissa jakotoimituksissa, joissa tämän seikan johdosta voipi esiintyä melkein voittamattomia esteitä. […]
Veturimies sattui näkemään televisiosta, kuinka metsän puustoa tutkitaan laserkeilauksella ja kuvaruudussa luki toistuvasti, että se oli maanmittauslaitoksen työtä. Veturimies koki toisaalta ylpeyttä oman laitoksensa puolesta ja toisaalta nöyryyttä kuin hiihtoladulla, kun vanhemmat täditkin menevät ohi. Veturimies kirjoittaa vain kiinteistönmuodostuksesta, ja sitä ei kai vielä laserkeilauksella tehdä. Uudemman ajan kiinteistönmuodostamisen voi jakaa kolmeen osaan: pysähtyneisyyden aikaan […]
Ensin pieni avaus. Vanha laki oli nimeltään pakkolunastuslaki. Kun uutta lakia aikanaan säädettiin, sen ajan poliittinen valtavirtaus ei sallinut käyttää pakko-sanaa. Toisinajatteleva professori Veikko O. Hyvönen kävi vastahyökkäykseen ja käytti puolestaan pääsääntöisesti p-sanaa. Tämä lehti ei ota poliittista kantaa, joten Veturimies käyttää vuorotellen molempia. Olipa kerran sellainenkin hanke kuin Natura-2000 -ohjelma, Euroopan unionin määräämä, tietysti. […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Presisioni-levyplanimetrin teoria. Kun tasapintaisen kuvion rajana on viiva, jota ei tavallisilla yhtälöillä voida esitellä, käytetään sellaisen kuvion pinta-alaa määrättäessä mekaanillisia koneita, kuten esim. planimetriä. Jakamalla kuvio diagrammeihin, voidaan sen pinta-alan arvoa lähetä. Tässä aikakauskirjassa on ollut puhe Coradin presisioni-levyplamimetristä. Kun arv. Kirjoittaja on jättänyt […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kolumnistinne heräsi nuorison keskimääräistä vakavampaan hiilidioksidipaniikkiin äskettäin. Yleensä positiivinen diplomi-insinööreiksi opiskeleva kotinuoriso – kaksi kappaletta vähän yli kaksikymppisiä – seisoi yhtäkkiä kolumnistin edessä synkkyyteen vajonneena. COP27 on käynnissä Egyptissä ja The Economist ilmoittaa kannessaan 1,5 %:n tavoitteen olevan täysin epärealistinen. Nuorison yksimielinen mielipide on, että ”mitään ei tehdä ilmaston hyväksi”. Suomalaiseksi katsoen […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Ympäristöministeriö valmistelee RYTJ (Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä) -lainsäädäntöä, jolla se tunkeutuu kuntien lakisääteisiin tehtäviin ja siirtää kuntien arvokkaan tieto-omaisuuden valtion liikelaitoksen määräysvaltaan korvauksetta – virheinvestointi kuntien ja kuntalaisten maksettavaksi – vastoin eurooppalaisessa ja kansallisessa lainsäädännössä kunnille annettuja itsehallinnollisia oikeuksia. Ympäristöministeriön valmistelu kasvattaa yhteiskunnan kyberturvallisuusriskejä sekä avoimen datan aiheuttamia riskejä. Kuntaliitto: Ympäristöministeriön RYTJ- lakihankevalmistelu […]
Juristipiireissä ja myös maanmittaripiireissä on joissain tapauksissa nimetty laki jonkun henkilön tai muun nimen mukaan. Esimerkkinä meidän alalta on mm. LEX-Pihlajamäki, mikä liittyi yhteismetsäosuuksien lunastuksiin tai LEX-Höytiäinen, joka puolestaan liittyi korkeimman oikeuden kummalliseen tulkintaan osuuksista yhteisiin vesialueisiin ja myös maa-alueisiin. Pakinan alku saattaa tuntua jostain hyvämuistisesta lukijasta tutulta ja syystä, koska olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, […]