Lohkotilan osuus yhteisiin maihin ja kirjallisuutta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uudenmaan läänin maamittarien iltamassa 21. viime Maaliskuuta keskusteltiin siitä, että onko tiluslohkomisen kautta syntyneillä lohkotiloilla osaa yhteisiin maihin. Alustaja, varamaamittari N. Järnefelt, katsoi luonnolliseksi, että lohkotilaa, joka kaikissa muissa suhteissa, kuten verojen vähenemisessä ja lisäämisessä, on samain lakien alainen kuin muut manttaaliin pannut tilat […]

Olipa kerran … tunturiseikkailu

TEKSTI: VETURIMIES Moni lukija tietänee maanmittariveljemme Tuomo Peltolan ja hänen Liisansa (ent. Veijalainen) seikkailurikkaasta vaelluksesta Haltille. Se vaellus jäi kesken ja johti Tuomon ensin hypotermiasta elvytykseen Tromssan sairaalaan ja sitten puolen vuoden hoito-, tervehtymis- ja kuntoutusjaksolle. Kuinka tällaista saattoi sattua huippusuunnistajille? Perussyynä oli ilmeisesti se, ettei ravinto imeytynyt Tuomon elimistöön, eikä niissä oloissa ilman ravintola […]

Infraa

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Sekä Ruotsissa että Suomessa suunnitellaan suuria infrastruktuuriprojekteja ja keskustellaan siitä, miten niihin pitäisi allokoida resursseja. Sidosryhmiä on monta ja jokainen yksittäinen rahoittajataho haluaa omat etunsa priorisoiduiksi. Kuka priorisoi niitä ihmisiä, yksittäisiä palvelujentarvitsijoita, joilla ei ole huipputason edustajia ja lobbareita? Kuka edustaa tämän lisäksi kokonaisuutta – koko maakuntaa ja aluetta? Tukholman alueella käytiin […]

Onko Suomessa siirrytty demokratiasta yksittäisen ministeriön harvainvaltaan?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Pitäisikö heti hallitusohjelman valmistuttua ja hallituksen astuttua valtaan tai viimeistään lainsäädäntöhankkeiden käynnistyessä ottaa ne säännönmukaisesti perustuslakivaliokunnan käsittelyyn siten, että linjattaisiin reunaehdot lainsäädännön valmistelulle ainakin kuntien ja kansalaisten oikeuksien kunnioittamiseksi koko valmisteluprosessin ajan ministeriön valmistelussa? Nykyisellään kaikki ministeriöt eivät näytä tätä kansalaiselle itsestään selvältä tuntuvaa periaatetta kunnioittavan. On hyviäkin esimerkkejä mallikkaasta, ministeriön eri osapuolien […]

Mitäs minä sanoin

TEKSTI: VETURIMIES Tämän Veturimies on kirjoittanut jo vuosia sitten, mutta kirjoittaa nyt uudelleen. Veturimies luki nimittäin äskeisestä Maankäytöstä maanmittausinsinööri Mikael Stillin kirjoituksen eräistä ruotsalaisista korvauskäytännöistä. Kehotan asiasta kiinnostuneita lukemaan sen niin kuin hyvä rakastaja tekee: hitaasti ja kahteen kertaan. Kuinka Veturimiehen vanha kirjoitus on Ruotsiin joutunut? Ruotsalaiset kun ovat kaikessa fiksumpia kuin me suomalaiset niin […]

Työntekoa koronan aikaan

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Hyvää alkavaa toista pandemiavuotta Maankäytön lukijoille. Tätä kirjoittaessani olen työskennellyt pääosin kotitoimistolta käsin yhdentoista kuukauden ajan. Alussa kävin toimistolla noin kerran viikossa joko tulostamassa tai allekirjoittamassa dokumentteja. Tässä loppuaikana vierähti yhtäkkiä viisi viikkoa ilman mitään tarvetta käydä tervehtimässä työpaikalla nököttävää kirjoituspöytää. Kotioloissa työpaikka vaihtuu tilanteen mukaan; välillä istun pilatespallon päällä työpöydän ääressä, […]

Onko vai eikö ole, siinäpä kysymys

TEKSTI: VETURIMIES Muistakaa lukijat jälleen kerran, että tämä on pakina ja omavaltaisesti sovellettua tietoa, ei mikään tieteellisiin ansioihin pyrkivä oikeustapausseloste. Mutta on tässä paljon faktaakin. Ja jos tässä on jotain väärin, niin se on tahallaan tehty, että saatte juttua kahvitunnille tai kaljalasin ääreen. Vuonna 1831 silloinen maanjako-oikeus lausui, että tietyillä isännillä (ei siellä oikeudessa siihen […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Ruotsin maanmittarit

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Aikakauskirjan päätoimittaja Otto Savander raportoi Ruotsin maanmittareiden yleisestä kokouksesta: ”Vaikka maanmittauslaitoksen kehitys meillä, maamme tultua Ruotsista erotetuksi, onkin käynyt omaa suuntaansa, niin on meillä tätä alaa koskevalla lainsäädännöllä vielä niin paljon yhtäläisyyttä ruotsalaisen lainsäädännön kanssa, että lienee opettavaa tehdä selkoa tärkeimmistä niistä kysymyksistä mitkä […]

Onko julkishallinnon yhteistoiminta aitoa yhteistyötä vaiko vallankäyttöä oman edun nimissä?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Aiemmassa kolumnissani peräänkuulutin yhteistyötä kaikilla tasoilla erityisesti pandemian olosuhteissa ja sen jälkeenkin. Ajankohtainen valmistelu valtionhallinnossa kuitenkin aiheuttaa huolia kunnissa. Nyt tarvittaisiin valtionhallinnon toimijoiden yksipuolisen vallankäytön asemasta julkishallinnossa aitoa yhteistyötä, jossa kunnioitetaan myös kuntien itsemääräämisoikeutta ja oikeutta omaisuuteensa. Myös ministeriöiden keskinäinen yhteistyökyky on kyseenalaista ja sen maksumiehenä kunnat. Onko perusteltua rakentaa päällekkäisiä ministeriöiden […]

Siirry työkalupalkkiin