Olipa kerran

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Olipa kerran pieni kunta, yksi monista. Kuntaa johti vakaalla kädellä nelikymppinen karriääripoliitikko. Hänellä oli poikkeuksellisesti akateeminen tutkinto, mutta työuransa hän oli tehnyt valtion poliittisessa hallinnossa tukien muita urapoliitikkoja. Sivutoimena hän oli ollut kunnanvaltuuston rivijäsenenä. Eräänä päivänä M päätti, että muiden tukeminen saa riittää. Hän pyrki kunnanvaltuuston ryhmänjohtajaksi ja puolueensa eduskuntakandidaatiksi. Hyvän markkinoinnin […]

Äänestäjän edunvalvonta ja oikeuksien turvaaminen vaatisi uudistuksia päätöksentekojärjestelmäämme

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Kaksipuoluejärjestelmissä äänestäjä tietää kohtalaisen hyvin, minkälaista päätöksiä maassa tullaan tekemään vaalien jälkeen. Yhdysvalloissa kaksipuoluejärjestelmä on vahva. Britanniassa puoluekentän tilanne on aiempaa epäselvempi. Ruotsissa äänestetään puoluetta ja blokkia, jonka politiikka on hyvin äänestäjien tiedossa ennen äänestystä. Yli blokkirajojen ei ole tapana loikkia. Suomessa äänestetään henkilöä, joka on puolueen jäsen. Vaalien jälkeen suurin puolue […]

Taksa

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Taksapuuhan johdosta haluaa Taavetti ­Tuohitorvi esittää erinäisiä, erikoisesti Oulun lääniä koskevia kohtia: Toimitusmatkoihin nähden on Hra Hannikainen, kuten kohtuullista onkin, asettanut Oulun läänin erikoiseen ase- maan. Siitä ei siis sen enempää. Mutta tehdäänpä maini- tun ehdotuksen mukaan lasku esim. maamittari X:n matka- korvauksista, niin saadaan nähdä, mihin se vie. X:llä on 20 […]

Sivistys – ja mitä se on

Pikku-Veturimies kysyi jossakin toimitusinsinöörien tilaisuudessa, kuka tietää, mikä on säästömanttaali. Yksi tiesi. Pitikö tietää? Piti/ei pitänyt (tarpeeton yliviivataan). Veturimiehen mielestä piti ja pitää tietää, selitykseksi ei kelpaa, että osuusluettelot on jo tehty. Rakentajan virhe korjataan villiviinillä ja lääkärin virhe mullalla, mutta maanmittarin tekeminen, oikein tai väärin, pysyy arkistossa ja toimii jatkuvana käyttöaineistona. Koulussa opetettiin aikoinaan, […]

Demokratian nousu ja… ?

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Mihin on sotienjälkeinen tulevaisuudenusko kadonnut ja miten saamme sen takaisin? Nuoret sukupolvet ovat pessimistisempiä kuin me vanhemmat, eikä syyttä. Ilmastokriisi on kiistaton tosiasia, koko Eurooppa kärsii pian vakavista demografiaongelmista, ja pelkästään Euroopan lähimaissa on käynnissä kaksi sotaa. Tällä viikolla Venäjä on hyökännyt ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen myös Puolaan, todennäköisenä tavoitteenaan tuhota […]

Demokratia on kuollut – eläköön somekratia

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN TEKOÄLY TIETÄÄ, ETTÄ ”Demokratia, eli kansanvalta, on hallintomuoto, jossa valta on kansalla, ja hallituksen edustajat valitaan kansan keskuudesta toteuttamaan kansan tahtoa. Keskeisiä piirteitä ovat vapaat ja reilut vaalit, joilla valitaan edustajat, sekä kansalaisten mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja ilmaista mielipiteitään. Demokratia voi toteutua eri muodoissa, kuten edustuksellisena tai suorana, ja sen toimivuus riippuu […]

Vuosikokous, Kruununmetsä ja Selkälinja

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1905 sisältöä. Maanmittarien tärkeä tapahtuma oli tietysti Suomen Maamittariyhdistyksen viides varsinainen kokous elokuun 7. ja 8. päivänä 1905. Kokouksessa käsitellyt asiat täyttävät lähes kokonaan useamman lehden: Kokouksessa esitetään yhdistyksen toimikunnan kertomus sen toiminnasta ja tili yhdistyksen varain hoitamisesta viimeisestä varsinaisesta kokouksesta lukien sekä keskustellaan seuraavista kysymyksistä: Kun kysymys […]

Tie mua ennen syntynyt…

… myös jälkeheni jää. Yksityinen tie nimittäin. Lukija muistaa jos muistaa kun siitä on jo pitkä aika, että Veturimies käsitteli edellisessä pakinassaan paria yksityistieasiaa. Toinen ja tosin vähäisempi niistä oli se, että kunnan tielautakunnan tehtävät tiekuntien päätösten muutoksenhakuinstanssina poistettiin ja siirrettiin käräjäoikeuden käsiteltäväksi moitekanteina. Kanteina vaan ei valituksina siksi, että valituksen voi tehdä vain viranomaisen […]

Mennään digillä – tai ehkä ei sittenkään

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Chat-GPT, AI ja mitä näitä nyt on. Digitaalisia tietokantoja on kehitetty ainakin viimeiset 30 vuotta. Mihin asti on päästy? Käytännön pohjoismaisessa yhteistyössä ei välttämättä vielä niin pitkälle, kuin olisi voinut luulla. Äitini menehtyi toukokuussa 2024 pitkällisen sairauden jälkeen. Valvoessani viimeisen viikon hänen vuoteensa vieressä, pidin välillä taukoja jutellen hänen edunvalvojansa kanssa, käyden […]

Onko Hallitus lopettamassa lailla kuntien vapaaehtoisen maanhankinnan ja pakottamassa kunnat pakkolunastuksiin?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Hallitus on antanut esityksensä Lunastuslainsäädännön uudistuksesta Eduskuntakäsittelyyn.  Esityksen mukaan “Lunastuskorvauksen määräämisen perusteita koskevaa sääntelyä muutettaisiin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa siten, että lunastettavasta omaisuudesta tulisi määrätä käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Lunastuskorvaukselle esitetään suoritettavaksi 25 %:n suuruinen korotus. Markkina-arvon määrittäminen voisi perustua nykyistä monipuolisemmin erilaisten arviointimenetelmien […]

Maata, jakolainsäädäntö ja taksa

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1905 sisältöä. Maata tilattomalle väestölle: Perheniemen kartanon tiluksista litin pitäjässä valtiolle ostetun alueen osittamista varten asetettu komisioni on ehdottanut koko sanotun alueen, joka kaikkiaan käsittää 504,17 hehtaaria peltoa, 249,03 hehtaaria niittyä, 617,18 hehtaaria viljelyskelpoista metsämaata ja 909.40 hehtaaria varsinaista metsämaata ynnä 230,80 hehtaaria joutomaita, jaettavaksi 46 itsenäisen tilan […]

Arvottomien asuinkiinteistöjen arvioinnista

TEKSTI: KAUKO VIITANEN Kirjoituksen innoittajina ovat Hesarin artikkeli 16.12.2024 ”Kodit menettävät arvoaan eivätkä käy kaupaksi – Asiantuntijat kertovat, miten Suomi voisi ratkoa valtavaa asuntokriisiä” sekä pääkirjoitus 22.12.2024 ”Autiot talot, hylätyt pihat”. Niiden pääsanomana voitaneen pitää jo kauan tunnettua asiaa tyhjistä tai tyhjenevistä asunnoista, jotka eivät käy kaupaksi eikä muutostakaan ole nähtävissä, vaan tarvittaisiin ehkä romutuspalkkioita. […]

Halkomisista, taksasta ja prisma

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Nimimerkki Ach.W. kirjoittaa tilojen lohkomisesta ja palstatilan erottamisesta: Yhteiskunnalliset mielipiteet ja niistä johtuva yhteiskunnallinen valtiotoimi pysyivät maassamme viime vuosisadan alkupuoliskolla jotenkin vanhoillisina ja muuttumattomina kaikilla toiminta-aloilla. Maanomistus- ja maanosittamissuhteet eivät suinkaan tehneet tästä mitään poikkeusta. Maanmittausohjesääntö 15. päivältä Toukokuuta 1848 oli suurimmaksi osaksi vain […]

Maanmittaushallitus on mätä

Tämä on varmaankin raflaavin otsikko, mikä maanmittausalaan on liittynyt medioissa. Otsikko oli Ilta-Sanomien etusivulla suurin kirjaimin 1960–1970-lukujen vaihteessa. Maanmittausalan opiskelijat valtasivat maanmittaushallituksen pääkonttorin ja heittipä joku valtaajista paukkupomminkin hissikuiluun. Syy valtaamiseen ja mielenosoitusmarssiin Mannerheimintietä pitkin oli se, että Maanmittaushallituksen johto oli unohtanut hakea ministeriöltä määrärahoja harjoittelijoiden palkkaamiseen sillä seurauksella, että harjoittelijoita ei seuraavana kesänä johdon […]

AI tiedonlähteenä

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Useat lähihenkilöt ovat innostaneet minuakin kokeilemaan Chat GPT:tä ja AI:tä. Päätinkin sitten testata sitä tämän kolumnin aloitukseksi, koska aiheita oli vaikea jäsentää tämän päivän infopirstaleisessa maailmassa, missä Venäjän omistama laivaston tankkauslaitos huolestuttaa ruotsalaisia – Venäjä on sijoittanut tankkerin muutaman kymmenen kilometrin päähän Gotlannista ja mahdollinen öljykatastrofi on päivittäin uutisissa. Samaan aikaan Ukraina […]

Konekaluja ja maanjako-oikeus

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uusien mittojen viemisestä kartalle annetaan hyödyllisiä vinkkejä: Mittain ylöspano kartalle harpin ja asteikon avulla on sangen aikaa kuluttavaa ja ikävää työtä. Eipä siis kumma että maamittarit niin meillä kuin muuallakin ovat koettaneet keksiä muita parempia keinoja tätä työtä varten. Tämän aikakauskirjan 1895 vuoden Huhtikuun […]

Voimassa olevan Maankäyttö- ja rakennuslain yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin osallistumista ja kaavan toteuttamista koskevien säädösten sujuvoittaminen ja kehittäminen

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Hallitus on valmistelemassa maankäyttöä koskevan ­lainsäädännön uudistamista. Missä tilanteessa kuntien ­maankäytössä ollaan ja miten nykyistä järjestelmää olisi tarpeen kehittää kuntien ja kuntalaisten yhteisestä näkökulmasta? Rakennetun ympäristön suunnittelu- ja toteuttamisvastuu on kunnalla. Kunnan maankäytön ja elinkeinopolitiikan menojen suhteellinen osuus nykykunnan menoista on karkeasti kaksinkertaistunut soteuudistuksen jälkeen. Vähentynyt talouden liikkumavara investointeja tehtäessä korostaa kunnan […]

Lunastuskorvausten %-korotus ja arvonleikkauksen poistaminen hallituksen valmistelussa merkittävät taloudelliset vaikutukset kuntiin, asukkaisiin ja yrityksiin sekä verotukseen – onko vaihtoehtoja?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Miksi kunnat lunastavat maata? Millä perusteella lunastuksen yhteydessä maksettava korvaus määrätään nyt? Miten ja miksi hallitus haluaa muuttaa maksettavia korvauksia? Lainsäädännön valmistelu on käynnissä. Veronmaksajan ja kuntatalouden näkökulmasta valmisteluun ja sen mahdollisiin tuloksiin liittyy erittäin isoja ongelmia ja riskejä. On myös vaihtoehtoja, joilla voidaan turvata oikeudenmukainen ja tasapuolinen lopputulos maanomistajien kesken sekä […]

Väärin sammutettu, väärin sammutettu!

Virkaveljet kielsivät kirjoittamasta tästä asiasta, joten Veturimies kirjoittaa. Tieyksiköistä nimittäin. Moni mökin mummo (”mummo” rimmaa tässä paremmin kuin mökin pappa tai mökin henkilö), joka kulki kylillä niin harvoin, ettei hän juuri mitään tiemaksua maksanut. Se ei ollut oikein eikä kohtuullista, sillä tie on arvokas etuus hänellekin. Helsingin herrat tätä miettivät ja keksivät ratkaisuksi sen, että […]

Hallitusohjelma kuntien näkökulmasta – lisää uusia tehtäviä vanhaan malliin vaiko aidosti helpotusta kuntien resurssipulaan?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Olen koettanut tulkita hallitusohjelman linjauksia ja muotoiluja kuntien maankäytön ja koko teknisen sektorin näkökulmasta. Aloitetaan tässä kolumnissa näkökulmasta ”kuntien vastuut ja resurssit” hallitusohjelmassa. ”Valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita.” Muutama eduskunta taaksepäin, ministeriöiltä kyseltiin, mistä kuntien tehtävistä voitaisiin […]

Maailma ei ole enää litteä

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Maaliskuun kolumni käsitteli nuorison ympäristöahdistusta. Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden lehden, Osqledaren, viimeisin numero antaa osviittaa siitä, mihin tärkeysjärjestykseen 20–30-vuotiaiden sukupolvi laittaa asiat. Oman muistikuvani mukaan oli ympäristötietoisuus marginaalista opiskelijoiden keskuudessa 30 vuotta sitten. Viimeisimmän numeron ensimmäinen artikkeli käsittelee ekoahdistusta ja antaa konkreettisia neuvoja siitä, miten ekoahdistuksen voi kääntää ekoaktiviteetiksi. Vastaava artikkeli […]

Lapin kolmiomittaus

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1903 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kolmiomittaukset Lapissa 1903 Kun Suomen yleiskarttaa viime vuosisadan 40-luvulla alettiin laatimaan, oli sitä varten, paitsi tähtitieteellisten ja kolmiomitannollisten pisteiden määräämistä, myöskin koko pohjois-Suomi kartoitettava. Nämät siis lähinnä yleiskarttaa varten aiotut mittaukset tehtiin mittakaavassa 1: 100,000, paitsi Inarin ja Utsjoen pitäjiä, mitkä kartoitettiin mittakaavassa 1: […]

Jälkiviisaus on aina ollut suurinta viisautta – ja niin myös kiinteistöarvioinnissa

Viimeisin otsikkoon löyhästi liittyvä juttu on Sunny Car Centerin sotku. Hämeenlinnaan piti hankkeen puuhamiehen mukaan rakentaa valtava autokauppakeskus 2010-luvun alkupuolella. Veturimiestä ihmetytti tuolloin, että puuhamiehen sanoja lainaten hän osasi tuolloin 10 sanaa englantia, mutta hankkeeseen oli lupautunut erään Afrikan maan presidentin leski Wilson sijoittamaan 63 miljoonaa ehdolla, että hänelle lähetetään 10 % tuosta summasta joitain […]

Inflaatio, keskuspankit ja me

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kolumnistinne oli kutsuttu asiantuntija­puhujaksi konferenssiin. Aiheena oli inflaatio ja miksi kiinteistöjen omistajat eivät olleet osanneet ennustaa sen nousua sekä miten voisimme ennustaa sitä paremmin tulevaisuudessa. Helppo nakki, koska kukaan ei ole koskaan oikeassa. Tilaisuuden puheenjohtaja aloitti kysymällä minulta, milloin meidän pitää kuunnella Ruotsin keskuspankkia ja spontaani vastaukseni oli ”ei koskaan”, mikä aiheutti […]

Lohkominen, hautakivi ja tulipalo

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä. Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä: Käsitellään kysymystä lohkomisasiakirjain kartoittamisesta. Asiasta on Keisarillinen Senaatti 22/5 1903 antanut seuraavan huomattavan päätöksen: Sittenkun lääninmaamittari J. kiertokirjeellä 25. päivältä Lokakuuta 1902 oli kehottanut läänissä työskenteleviä maamittareja 25 pennin karttamerkillä varustamaan kaikki hänelle tarkastettavaksi lähetettäviin tiluslohkomistoimituksiin kuuluvat kartat ja asiakirjat […]

Markkinahinta ja mitä se on

Keväällä oli eduskuntavaalit.Yksi uusi kansanedustaja otti haastattelussa agendalleen sen, että voimansiirtoalueiden lunastuksissa on ruvettava noudattamaan ”markkinahintaa”. Siitä yksi tässä asiassa syvällä uiva virkaveli kuohahti, jotta joko taas tämä vanha väärä virsi, ja antoi sysäyksen tähän pakinaan. Mikä on markkinahinta? Arviointiteoreetikot piirtävät kauppahintoja koskevan käppyrän, rajaavat siitä tietyn ylä-alueen ja nimittävät sen korkeimmaksi käyväksi hinnaksi, rajaavat […]

Hallitusohjelma kuntien näkökulmasta – lisää uusia tehtäviä vanhaan malliin vaiko aidosti helpotusta kuntien resurssipulaan?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Olen koettanut tulkita hallitusohjelman linjauksia ja muotoiluja kuntien maankäytön ja koko teknisen sektorin näkökulmasta. Aloitetaan tässä kolumnissa näkökulmasta ”kuntien vastuut ja resurssit” hallitusohjelmassa. ”Valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita.” Muutama eduskunta taaksepäin, ministeriöiltä kyseltiin, mistä kuntien tehtävistä voitaisiin […]

Kirjallisuutta ja keksintöjä

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Uusi merkittävä kirja ilmestyy på svenska: Om eganderätten till Finlands vatten. Julkaisemalla yllämainitun teoksen on professori J. N. Lang täyttänyt tuntuvan aukon lainopillisessa ja kameraalisessa kirjallisuudessamme. Ensimmäisessä osassa eli johdannossa tehdään selkoa veden taloudellisesta merkityksestä; eri vesioikeusjärjestelmistä, jotka esiintyvät Euroopan sivistysmaiden lainsäädännössä, ja joista suureen osaan roomalainen vesioikeus, periaatteillaan valtion omistusoikeudesta kaikkiin […]

Keisarin uudet vaatteet

Syntyi tässä päivänä muutamana keskustelua siitä, mitkä ovat ihmiskunnan tärkeimpiä keksintöjä. Se on syvällinen, jopa filosofinen asia pohdittavaksi. Onko tuli keksintö? Kumpi on tärkeämpi keksintö, metsästysjousi vai matkapuhelin? Mitä hyötyä meille on tietää, että maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin? Tästä saisi ihan oman pakinansa, mutta se ei kuulu tähän lehteen. Mutta se kuuluu, mitkä ovat […]

Millainen on kuntien maankäyttöä koskeva osuus tulevassa hallitusohjelmassa?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Mitkä ovat tulevan hallituksen tavoitteet koskien kuntien toimintaedellytyksiä? Tullaanko kunnille säätämään uusia velvoitteita ja jos niin sitoudutaanko ne rahoittamaan ilman että kuntien nostaa veroprosenttia? Kuntien suunnasta on jo kuulunut viestejä veronkorotusten välttämättömyydestä, jos yritetään nykyisiäkään lakisääteisiä velvoitteita hoitaa. Tämän ajan kuntien keskeiset vastuut ovat sivistys ja opetus, maankäyttö sekä työllisyyspalvelut. Jokaisen kunnan […]