Talonnumeron yhdistäminen, osittaminen ja iltamat

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kirjelmä siitä, voiko osittamisissa yhdistää eri talonnumerojen osia yhdeksi tilaksi: Ylihallituksen kirje komissiomaanmittari N.N:lle: Sittenkun lääninmaamittari L tarkastaessaan karttaa ja asiakirjoja, jotka kuuluvat Teidän käsittelemiin numeroilla 5629 ja 5629a merkittyihin halkomistoimituksiin 173/480 osalla perintörusthollia N:o 8 ja 179/576 osalla aukmenttitilaa N:o 9 M:n pitäjän […]

Valmistautuminen seuraavaan hallitusohjelmaan

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Voidaanko nykyisiä lainsäädännön valmistelun perustavanlaatuisia rakenteellisia virheitä korjata? Kunnat, maakunnat ja yrityssektori ja myös hallitus tyrmäsivät Ympäristöministeriön esityksen Maankäyttö- ja rakennuslain korvaamisesta Kaavoitus- ja rakentamislailla. Hyvä näin, mutta valtavasti rahaa ja kuntien niukkoja henkilöresursseja on tuhlattu tyhjän takia. Lakiesitys tuomittiin toiminallisesti ja taloudellisesti toimimattomaksi käytännön elämässä. Voidaanko puhua vain lainsäädännön laadun ongelmista […]

Taksasta toisenkin kerran

Veturimiehen entinen alemman geodesian assistentti – myöhemmin toki paljon muutakin – Antti Kuparinen kirjoitti tämän lehden edellisessä numerossa taksajärjestelmästä opiksi uudemmalle sukupolvelle. Kirjoitus oli ihan ookoo, jos vähän taksaan päin kallellaan, niin sallituissa rajoissa. Kysymys onkin niin merkittävästä, nyt jo unohtuvasta maanmittauksen historiasta, että kyllä se tarkastelunsa ansaitsee. Maanmittarien taksapalkkaus on peilattava aikaan, jolloin valtiolla […]

Pieniä ja suuria rajanvetoja

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Maanmittarit tietävät, jos ketkä, miten tärkeää on rajojen vetäminen eri maanomistajien välille. Muinainen opiskelutoverini oppi aikoinaan ensimmäiseksi kesätyössä toimitsijana, että auto pitää parkittaa valmiiksi keula kulkusuuntaan. Jos mittaustoimituksessa tulee erimielisyyksiä, on maanmittarin parasta pystyä lähtemään paikalta mahdollisimman sutjakasti. Äitini syntyi aikanaan evakkomatkalla ja myös isoisäni maaläntti jäi suuressa 40-luvun rajanjaossa naapurin puolelle. […]

Jakoasetusta ja omistus­oikeuksia

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kyseisenä vuonna käsitellään ammattikunnan piirissä laajasta jakolakia ja sen valmisteilla olevaa asetusta. Asianlaita ilmenee yhdistyksen neljännen varsinaisen kokouksen, joka pidettiin Turussa 12.6.1902, asialistassa. 1) Keskustellaan Lainvalmistelukunnan ehdotuksesta jakoasetukseksi. 2) Onko lohkomisen kautta syntyneillä tiloilla osa jakokunnan yhteisiin tiluksiin? 3) Saadaanko maatilaa, joka on laillisesti […]

Lunastuslainsäädäntöä koskeva lakiesitys tulossa Eduskuntaan viikolla 13

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Haluaako hallitus jäädä historiaan nuorison asumisen ja tulevaisuuden mahdollistajana vaiko raunioittajana? Erityisesti tämän vuosituhannen vaihteen ympärillä ja sen jälkeen syntyneet sukupolvet ovat monien uusien muutosten ja haasteiden edessä. Kaikilla tasoilla ja tavoilla verkottunut globaali kilpailu­yhteiskunta, hallitsematon tietotulva, työ, työpaikka ja -aikakäsitteiden peruuttamaton muuttuminen. Mitä tekemällä hankit rahaa elämiseen? Jääkö palkastasi verojen jälkeen […]

Kuntayhteistyö on ajankohtaisempaa kuin koskaan

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Soten jälkeen kunnat keskittyvät ra­kennettuun ympäristöön, elinvoimaan ja sivistykseen. Sote-rahoitusvastuun siirtyminen valtiolle selkiyttää yksittäisen kunnan vastuualuetta. Verkostoitunut, digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaa kuntien laajentuvan yhteistyön. Pandemia tuo uusia mahdollisuuksia tehdä työtä erilasissa ympäristöissä. Osaammeko hyödyntää muuttuneen toimintaympäristön mahdollisuudet ja vahvistaa erilaisten kuntien kykyä tarjota asukkaille toimivat palvelut kohtuullisella veroasteella? Mitä kunnissa pitäisi tehdä, että digitalisaation […]

Preussin maanmittarit ja pulpetti

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Toimitussihteeri Hagan on kaivanut tietoja ”Zeitschrift für Vermessungswesen” -lehdestä Preussin yksityisistä maanmittareista mm. seuraavasti: Paitsi vakinaisia valtion viroissa olevia sekä kaupunkien ja kuntien palkkaamia maamittareja on useissa Saksan valtioissa, niinpä Preussissakin, suuri joukko maamittareja, jotka elävät kokonaan yksityistöistä saamillaan ansioilla. Noin 30 vuotta sitten […]

Karttamiestä aina tarvitaan

TEKSTI: VETURIMIES Vaikka kiinteistötoimitukset perustuvat melkein aina karttaan, niin isomman kartan tekeminen oli vanhan ajan maanmittareiden pakkopullaa. Kyllähän sen toimituksen tekisi, kun olisi tarkastajalle kelpaava kartta, eikä sen kelvollisuudesta ollut aina niin väliä. Kun ei karttaa ollut, käytettiin kaikenlaisia kikkakakkosia, enimmäkseen huonoja sellaisia. Veturimies on käyttänyt toistuvasti termiä pysähtyneisyyden aika, joka päättyi joskus 70–80-luvulla, mutta […]

Haluammeko ruotsalaisen asuntopolitiikan ongelmat Suomeen?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan toteutetaan maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastuslain kokonaisuudistus. Lausunnoille lähetetyssä hallituksen esityksessä esitettyjen lakimuutosten keskeisenä tarkoituksena ilmoitetaan olevan turvata lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja osaltaan varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Hallituksen esityksessä on luovuttu hallitusohjelman tavoitteesta turvata uudistuksella kuntien maapolitiikan harjoittaminen, jonka keskeinen lähtökohta […]

Hyvän kompensaation kriteerit

TEKSTI: MATTI TOIVONEN Kansainvälinen tiedeyhteisö ja ympäristöjärjestöt vaativat välittömiä toimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, sillä vuosituhannen vaihteessa asetettujen tavoitteiden takarajat ovat paukkumassa auttamattomasti rikki. Vaikka määrätietoisia toimia tarvitaan heti, hutilointiin ei ole varaa. Ilmastotyössä tarvitaan pitkäjänteistä ratkaisuja, jotka eivät nojaa vain yhden keinon varaan vaan hyödyntävät monipuolisesti eri toimintatapoja. Julkisuudessa on ollut laajalti esillä ilmastotekoja, kuten metsittäminen, […]

Wiipurin järjestelyä ja oikeuden merkittävä päätös

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Pienenä tietoina kerrotaan seuraavaa: Sittenkun kysymys oli noussut täydellisen rakennusjärjestelmän vahvistamisesta Wiipurin kaupungin ulkoreunalla oleville taajaväkisille maalaisyhdyskunnille ja maamittari määrätty sitä varten tekemään alueen asemapiirrosta ja laatimaan rakennusjärjestelmä-ehdotusta sille, on Keis. Senaatti 10. viime Heinäkuuta muun muassa Maanmittaus-ylihallituksen ehdotuksesta tämän työn suhteen päättänyt: että […]

Lohkotilan osuus yhteisiin maihin ja kirjallisuutta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1901 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uudenmaan läänin maamittarien iltamassa 21. viime Maaliskuuta keskusteltiin siitä, että onko tiluslohkomisen kautta syntyneillä lohkotiloilla osaa yhteisiin maihin. Alustaja, varamaamittari N. Järnefelt, katsoi luonnolliseksi, että lohkotilaa, joka kaikissa muissa suhteissa, kuten verojen vähenemisessä ja lisäämisessä, on samain lakien alainen kuin muut manttaaliin pannut tilat […]

Olipa kerran … tunturiseikkailu

TEKSTI: VETURIMIES Moni lukija tietänee maanmittariveljemme Tuomo Peltolan ja hänen Liisansa (ent. Veijalainen) seikkailurikkaasta vaelluksesta Haltille. Se vaellus jäi kesken ja johti Tuomon ensin hypotermiasta elvytykseen Tromssan sairaalaan ja sitten puolen vuoden hoito-, tervehtymis- ja kuntoutusjaksolle. Kuinka tällaista saattoi sattua huippusuunnistajille? Perussyynä oli ilmeisesti se, ettei ravinto imeytynyt Tuomon elimistöön, eikä niissä oloissa ilman ravintola […]

Infraa

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Sekä Ruotsissa että Suomessa suunnitellaan suuria infrastruktuuriprojekteja ja keskustellaan siitä, miten niihin pitäisi allokoida resursseja. Sidosryhmiä on monta ja jokainen yksittäinen rahoittajataho haluaa omat etunsa priorisoiduiksi. Kuka priorisoi niitä ihmisiä, yksittäisiä palvelujentarvitsijoita, joilla ei ole huipputason edustajia ja lobbareita? Kuka edustaa tämän lisäksi kokonaisuutta – koko maakuntaa ja aluetta? Tukholman alueella käytiin […]

Onko Suomessa siirrytty demokratiasta yksittäisen ministeriön harvainvaltaan?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Pitäisikö heti hallitusohjelman valmistuttua ja hallituksen astuttua valtaan tai viimeistään lainsäädäntöhankkeiden käynnistyessä ottaa ne säännönmukaisesti perustuslakivaliokunnan käsittelyyn siten, että linjattaisiin reunaehdot lainsäädännön valmistelulle ainakin kuntien ja kansalaisten oikeuksien kunnioittamiseksi koko valmisteluprosessin ajan ministeriön valmistelussa? Nykyisellään kaikki ministeriöt eivät näytä tätä kansalaiselle itsestään selvältä tuntuvaa periaatetta kunnioittavan. On hyviäkin esimerkkejä mallikkaasta, ministeriön eri osapuolien […]

Mitäs minä sanoin

TEKSTI: VETURIMIES Tämän Veturimies on kirjoittanut jo vuosia sitten, mutta kirjoittaa nyt uudelleen. Veturimies luki nimittäin äskeisestä Maankäytöstä maanmittausinsinööri Mikael Stillin kirjoituksen eräistä ruotsalaisista korvauskäytännöistä. Kehotan asiasta kiinnostuneita lukemaan sen niin kuin hyvä rakastaja tekee: hitaasti ja kahteen kertaan. Kuinka Veturimiehen vanha kirjoitus on Ruotsiin joutunut? Ruotsalaiset kun ovat kaikessa fiksumpia kuin me suomalaiset niin […]

Työntekoa koronan aikaan

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Hyvää alkavaa toista pandemiavuotta Maankäytön lukijoille. Tätä kirjoittaessani olen työskennellyt pääosin kotitoimistolta käsin yhdentoista kuukauden ajan. Alussa kävin toimistolla noin kerran viikossa joko tulostamassa tai allekirjoittamassa dokumentteja. Tässä loppuaikana vierähti yhtäkkiä viisi viikkoa ilman mitään tarvetta käydä tervehtimässä työpaikalla nököttävää kirjoituspöytää. Kotioloissa työpaikka vaihtuu tilanteen mukaan; välillä istun pilatespallon päällä työpöydän ääressä, […]

Onko vai eikö ole, siinäpä kysymys

TEKSTI: VETURIMIES Muistakaa lukijat jälleen kerran, että tämä on pakina ja omavaltaisesti sovellettua tietoa, ei mikään tieteellisiin ansioihin pyrkivä oikeustapausseloste. Mutta on tässä paljon faktaakin. Ja jos tässä on jotain väärin, niin se on tahallaan tehty, että saatte juttua kahvitunnille tai kaljalasin ääreen. Vuonna 1831 silloinen maanjako-oikeus lausui, että tietyillä isännillä (ei siellä oikeudessa siihen […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Ruotsin maanmittarit

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Aikakauskirjan päätoimittaja Otto Savander raportoi Ruotsin maanmittareiden yleisestä kokouksesta: ”Vaikka maanmittauslaitoksen kehitys meillä, maamme tultua Ruotsista erotetuksi, onkin käynyt omaa suuntaansa, niin on meillä tätä alaa koskevalla lainsäädännöllä vielä niin paljon yhtäläisyyttä ruotsalaisen lainsäädännön kanssa, että lienee opettavaa tehdä selkoa tärkeimmistä niistä kysymyksistä mitkä […]

Onko julkishallinnon yhteistoiminta aitoa yhteistyötä vaiko vallankäyttöä oman edun nimissä?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Aiemmassa kolumnissani peräänkuulutin yhteistyötä kaikilla tasoilla erityisesti pandemian olosuhteissa ja sen jälkeenkin. Ajankohtainen valmistelu valtionhallinnossa kuitenkin aiheuttaa huolia kunnissa. Nyt tarvittaisiin valtionhallinnon toimijoiden yksipuolisen vallankäytön asemasta julkishallinnossa aitoa yhteistyötä, jossa kunnioitetaan myös kuntien itsemääräämisoikeutta ja oikeutta omaisuuteensa. Myös ministeriöiden keskinäinen yhteistyökyky on kyseenalaista ja sen maksumiehenä kunnat. Onko perusteltua rakentaa päällekkäisiä ministeriöiden […]

Maanparannusta – tai ainakin kehitystä

TEKSTI: MAARIT NORDMARK ”Marraskuu…. Eilen torin laitaan kasvoi mandariinipuu…” Miljoonasateen laulu ”Laukauksia Viulukotelossa” -levyltä tulee mieleen ikkunasta ulos katsoessa. Näin koronakriisin aikana, melkein kotieristyksessä, voi todella laulaa mukana etenkin säkeessä ”päivät niin kuin varisparvi raahautuu…” Tästä voi edelleen miettiä eteenpäin; arki – milloin tulet takaisin, ja todeta että luultavasti aikaisintaan syksyllä 2021, rokotuksien edettyä kattamaan […]

Erittäin salainen, ellei peräti taas salaliitto

TEKSTI: VETURIMIES Pyysin maanmittauslaitoksen toimitusinsinööriltä jokin aika sitten erästä arvovaltaista tilaisuutta varten viime vuonna lopetetusta toimituksesta pöytäkirjan kopiota. Kännykkääni tuli ilmoitus, että sähköposti oli saapunut ja selasin hieman sitä ulkoilun lomassa. Kun saavuin kotikoneelleni, en saanutkaan enää liitetiedostona olevaa pöytäkirjaa auki ja viestissä oli teksti ” salassa pidettävä”. Noh, jopa on maanmittaustoimituspaperit menneet salaisiksi, kun […]

Pystyykö hallinto aitoon yhteistyöhön ja mitä se tarkoittaa?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Oma kokemukseni on, että nyt pandemian aikana eri toimijoiden ja ihmisten yhteistyövalmius ja -asenne on oleellisesti parantunut. Tuntuu, että keskustelussa ollaan valmiimpia kuin aiemmin ottamaan huomioon toisten näkökulmia ja tarpeita, vaikka lopputuloksena olisi jotain pois omasta budjetista, tai kyvystä vaatia rahoitusta oman organisaationsa käyttöön. ”Talvisotailmiö” tässä ajassa? Olisi toivottavaa, että tämä säilyisi […]

Epävarmuudessa elämisestä

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Ihmisenä elämiseen kuuluu sekä muutoksiin sopeutuminen että nykyisten olosuhteiden ekstrapolointi trendeiksi. Sivistyssanakirjan mukaan ekstrapolointi tarkoittaa yhden muuttujan funktion lineaa­rista interpolointia, jossa arvo jonkin välin ulkopuolella – mutta yleensä lähellä – olevassa pisteessä lasketaan funktion arvoista välin päätepisteissä ikään kuin funktio olisi lineaarinen. Emme sovella tätä ainoastaan matematiikassa, mutta myös elämässä. Jos olemme […]

Polyteknisessä opistossa erimielisyyksiä

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. I. Meurman kirjoittaa pitkästi koulutuksesta ja opettajakunnan näkemyksistä Polyteknisessä Opistossa: Ylihallituksessa auskultanttitutkintoja suoritettaessa on tultu huomaamaan ettei opetus Polyteknisen opiston maanmittaus-ammattikoulussa ole ollut sillä kannalla että maamittareiksi aikovalta siellä olisivat voineet saada vastaista toimintaansa varten riittävää ajan vaatimusten mukaista tieteellistä opetusta, johon Ylihallitus on […]

Ihmisyys kriisistä kriisiin

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Ruotsalainen psykiatri ja kirjailija Anders Hansen on todennut, että meidän tulee muistaa olevamme tulosta yli sadantuhannen vuoden geneettisestä jalostuksesta. Joku koiranleuka voisi tietysti todeta, että jos Donald Trump kavereineen on geneettisen jalostuksen tulos, niin paljon kehitettävää vielä on. Periaatteessa Anders Hansen on kuitenkin oikeassa – me olemme niitä, joiden esi-isät ja -äidit […]

Pakkolunastukset ja salaliittoteoria

Jo on valittu kummallinen aihe pakinaan, hieraisee joku lukija silmiään. Puolustaudun kuitenkin sillä, että molemmat otsikon sanat ovat olleet viime aikoina me­diassa vahvasti ja tunteella esillä. Tätä kirjoitettaessa tuoreimmat pakkolunastuksiin liittyneet artikkelit ovat olleet Ilta-Sanomissa 21.2.2020 ”Kunta uhkaa viedä Jarin sukumaat”, 17.2.2020 ilmestyneessä Maankäyttö-lehdessä Matti Holopaisen kirjoitus ” Kenelle kuuluu julkisten investointien tuoma maan arvonnousu” […]

Kylä, ennakkomaksu ja inverssiluku

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1900 numerossa käsiteltyjä asioita. Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Siirry työkalupalkkiin