Pääkirjoitus: Horisontaalit vetovoimat

26HUHTIKUU

Pääkirjoitus: Horisontaalit vetovoimat

TEKSTI: ARI LAITALA Paremmin geodesiaa tuntevat maanmittarit tietävät, että gravitaatiovoima maan pinnalla ei ole vakio. Vaihtelut eivät tosin ole suuren suuria, eikä niillä liene merkitystä monenkaan käytännöllisen asian suhteen. Toisin on horisontaalisten vetovoimien laita. Tarkoitan horisontaalisilla vetovoimilla tässä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten ja ihmisten alueelliseen sijoittumiseen. Vähänkin pidemmällä tähtäimellä kaupunkien, kuntien ja alueiden vetovoimalla on […]

04JOULUKUU

Pääkirjoitus: Tekoäly voi tehdä sinusta korvaamattoman

TEKSTI: ARI LAITALA Keskustelevat tekoälyt ovat saaneet huikeita lisäominaisuuksia viime kuukausien – ja jopa päivien – aikana. Merkittävin muutos ChatGPT:n tapauksessa ovat pluginit eli lisäosat, jotka ovat avanneet tekoälylle tien internetiin. Keskustelevat tekoälyt eli laajat kielimallit eivät siis enää ole oman opetusaineistonsa vankeja vaan pääsevät – käyttäjän niin halutessa – kiinni ajantasaisen tietoaineistoon, kuten vaikkapa […]

02LOKAKUU

Pääkirjoitus: Älykaupungin päivitys

TEKSTI: ARI LAITALA Älykäs kaupunki. Mikä se on? Konseptin kehittäjäksi mainitaan ainakin Arun Mahizhnan (1999), joka alleviivasi erityisesti ICT-teknologian mahdollisuuksia kaupunkitoimintojen kehittämisessä. Tästä lähtien konseptin muotoutuminen näyttääkin keskittyneen pitkälti digitalisaation mahdollisuuksiin niin datan keräämisessä, tiedonsiirrossa kuin analyysissä ja lopulta tietysti sen mahdollisimman älykkäässä hyödyntämisessä. Viime vuosina konsepti näyttää kuitenkin laajentuneen. Älykkyys on paljon muutakin kuin […]

08TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Viisautta hallitusneuvottelijoille

TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa hallitustunnustelut ovat käynnissä ja varsinaiset neuvottelut juuri käynnistymässä. Alkamassa on uusi nelivuotinen lainsäädäntöurakka. Kuten tavallista myös maankäyttöön, kiinteistöihin ja liikkumiseen liittyviä asioita tulee pyörimään neuvottelupöydässä. Hallitusneuvotteluja on tuttuun tyyliin alustettu lehdistössä muidenkin kuin puolueiden toimesta. Edunvalvontajärjestöt ja muutkin kynnelle kykenevät ovat esittäneet toiveitaan ja näkemyksiään, ja tietysti aivan konkreettisiakin avauksia. […]

27HELMIKUU

Pääkirjoitus: Voi tekoälyn kevät!

TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa ulkona paukkuu pakkanen. Kaksi pakkasjaksoa on koittanut myös tekoälyn kehityksen historiassa. Nämä ajanjaksot tunnetaan tekoälytalvina (AI winter). Nimitys juontaa juurensa kehityskulkuun, jossa tekoälyyn kohdistetut odotukset nousivat suuriksi, mutta merkittävistä panostuksista huolimatta tulokset jäivät laihoiksi. Ensimmäisen tekoälytalven (noin 1974–1980) osalta odotukset liittyivät ennen kaikkea luonnollisen kielen käyttöön ihmisen ja koneen välisessä […]

07JOULUKUU

Pääkirjoitus: Entistä mobiilimpi, sosiaalisempi ja ajankohtaisempi Maankäyttö

TEKSTI: ARI LAITALA Sosiaalinen media – mitä se on? Ympäripyöreästi muotoiltuna se on kaikkia niitä sosiaalisen median palveluja, joissa kuka vaan voi ryhtyä sisällöntuottajaksi ja julkaistakin suhteellisen vapaasti melkein mitä vaan. Hiukan muodollisemmissa määritelmissä korostuvat myös teknologiset erityispiirteet, kuten web 2.0 -teknologiat. Perusajatus on kuitenkin se, että se on viestimistä monelta monelle ja niin, että […]

03LOKAKUU

Pääkirjoitus: Pitääkö taloyhtiönkin olla vastuullinen?

TEKSTI: ARI LAITALA Haluavatko ne 2,7 miljoonaa suomalaista, jotka asunto-osakeyhtiöissä asuvat, asua myös vastuullisesti. Vastuullisuus – erityisten yritysten vastuullisuus – on valtavirtaistunut. Tämä ei ole ihme, sillä laajalti vallitsevan ymmärryksen mukaan vain vastuullisesti toimivat yritykset ja organisaatiot ovat pitkällä tähtäimellä elinkelpoisia. Kukapa haluaisikaan ostaa mitään yritykseltä, joka pilaa ilmastoa tai käyttää esim. lapsityövoimaa alihankintaketjussaan. Mutta […]

28HELMIKUU

Pääkirjoitus: Metaversumin arkkitehteina

TEKSTI: ARI LAITALA Metaverse – tai suomalaisittain metaversumi – on herättänyt viime kuukausina paljon huomiota. Uudenlainen ajatus internetin tulevaisuudesta lähti lentoon lokakuussa Facebookin lanseeratessa uuden nimensä Meta ja esitellessään visioita tulevaisuuden internetistä. Kunnia termin ja konseptin luomisesta menee Neal Stephensonille, joka käytti termiä “metaverse” 1992 ilmestyneessä romaanissaan Snow Crash. Kirjassa metaversumia kuvataan kolmiulotteisena virtuaalisena internetin […]

09TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Maan himo

TEKSTI: ARI LAITALA Valtava tragedia – Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan – on tätä kirjoitettaessa kestänyt kaksi kuukautta. Länsimaisesta näkökulmasta on koko ajan vaikeampaa ymmärtää sodan aloittamisen ja jatkamisenkin motiiveja. Meillä on kuitenkin sisäsyntyinen tarve ymmärtää tapahtumia. Se on syväkoodattu geeneihimme. Luonnonvalinta on suosinut niitä, joilla on ollut kyky havainnoida ympäristön tapahtumia, ymmärtää syy- ja seuraussuhteita ja […]

07JOULUKUU

Pääkirjoitus: Mennyt maailma

TEKSTI: ARI LAITALA Glasgow’n ilmastokokous tuli ja meni. Etukäteen kokousta oli luonnehdittu ihmiskunnan viimeiseksi merkittäväksi mahdollisuudeksi pysäyttää ilmaston lämpeneminen noin puoleentoista asteeseen. Huolimatta kokouksen suurista saavutuksista – kuten siitä, että fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen tarve todettiin nyt ihan yhteisesti ja kirjallisesti – jäi kokouksen anti lopulta varsin laihaksi. Ne, ketkä arvioivat sitä mitä tällaisissa kokouksissa […]

04LOKAKUU

Pääkirjoitus: Takaisin toimistoon – vaiko sittenkään?

TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa viruksen jälkeinen aika näyttää olevan jo lähellä. Kiinnostavaa on hahmotella sitä, miten maailma näyttää muuttuvan, erityisesti kiinteistöpuolella. Monet muutokset näyttävät merkittäviltä ja jäänevät pitkäaikaisiksi, ehkä jopa pysyviksi. Tällainen muutos näyttäisi liittyvän mm. toimistotilan käyttöön ja tarpeeseen. Alalla toimivat ovat nähneet näitä muutoksia läheltä ja ehtineet jo muodostaa uusia skenaarioita, mutta […]

24TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi

TEKSTI: ARI LAITALA Suo oli autio, keskeltä melkein puuton neva, jonka veden vaivaamasta kamarasta nousi vain jokin kitukasvuinen käkkyrämänty, vahvakaarnainen ja tasalatvainen pieni vanhus. Kuten kaikki tietävät, edellä on suora lainaus Väinö Linnan suurteoksesta Täällä pohjan tähden alla. Romaanin aloitusta pidetään yhtenä suomalaisen kaunokirjallisuuden merkittävimmistä, ehkäpä juuri sinä kaikkein merkittävimpänä. Sitä on luonnehdittu myös ikoniseksi, […]

15MAALISKUU

Pääkirjoitus: Etätyöstä on tullut uusi normaali

Mikä muuttuu yhteiskunnassa – mitkä investoinnit tulisi arvioida uudestaan? TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Etätyöstä on keskusteltu jo pitkään, ainakin koko 2000-luku. Aamun uutisissa 22.2 viestitettiin Suomen olevan edelläkävijä etätyön käytössä. Korona-aika on vauhdittanut siirtymää etätyöhön aiemmasta lineaarista muutoksesta eksponentiaaliseksi. Maaseudun tulevaisuus – media aikoo siirtyä pysyvästi etätyömalliin. On luonnollista, että yhä useampi toimija tulee siirtymään kokonaan […]

07JOULUKUU

Pääkirjoitus: Digiksi meni – Maankäyttökin

TEKSTI: ARI LAITALA Monenlaiset sanonnat varmaan sopisivat tähän tilanteeseen. ”Tyyntä myrskyn edellä; Lopulta väistämätön tapahtuu; Juuri kun pääsin sanomasta”. Kirjoitin pääkirjoituksessa 4/2019, kuinka kulunut 2010-luku sujui Maankäyttö-lehden näkökulmasta varsin vakaiden olosuhteiden vallitessa. Muutosta on kuitenkin vähä vähältä tapahtunut, muun muassa Maankäyttö-lehden taustajärjestöjen rakenteissa ja olosuhteissa. Ne heijastuvat lehteen monin tavoin, mutta yhtälö toimii toisinkin. Maankäytölläkin […]

05LOKAKUU

Pääkirjoitus: 2*1,5

TEKSTI: ARI LAITALA Puolitoista näyttää olevan luku, jolla tulee olemaan huomattavan suuri merkitys elämäämme. Niin sinun, minun kuin meidän kaikkien muidenkin elämään. Lähellä, kaukana, niin pienissä kuin suurissakin asioissa; tasapuolisesti ikään, uskontoon, sukupuoleen, etniseen taustaan, suuntautumiseen, asuinpaikkaan jne. katsomatta. 1,5 metriä tuntuu olevan se luku, jota useimmiten suositellaan turvaväliksi koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Suositusten vaihteluväli näyttää […]

25TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Pirulainen

TEKSTI: ARI LAITALA Pirulainen on osuva nimitys SARS-CoV-2 virukselle, jonka kyllä nujerramme, mutta taistelusta voi tulla ankara. Tappioihin pitää laskea myös yritysruumiit. Pirulainen on kirjailijanimellä Tomas Gads kirjoitettu viime vuonna ilmestynyt uuden kotimaisen dekkarisarjan avausosa. Pirulainen on myös suomalainen kansanmusiikkiyhtye, jonka musiikkia on luonnehdittu mm. rockahtavaksi, jopa punkahtavaksi. Tämä kirjoitus ei kerro kuitenkaan kummastakaan edellä […]

17HELMIKUU

Pääkirjoitus: Viimeinen sammuttaa valot – toivottavasti uuden tieltä

TEKSTI: KARIN KOLIS Suomen kahtiajako kasvaviin ja kuihtuviin alueisiin on kiihtynyt viime vuosina. Toisaalla on käynnissä rakennusbuumi, ja toisaalla kokonaiset kerrostalot seisovat tyhjillään. Esimerkiksi kaavoituksessa ei liikuta vain perinteisillä alueilla, joilla kaavoitetaan ennestään asemakaavoittamatonta aluetta. Toisaalla tarvitaan täydennysrakentamista ja asemakaavamuutoksia, ja toisaalla on ylitarjontaa ja tarve purkaa olemassa olevia rakennuksia. Kaupungin keskustavat vetävät väkeä. Rakennusbuumi […]

09JOULUKUU

Pääkirjoitus: 2010-luku muutti Maankäyttöä – yllättävän vähän

TEKSTI: ARI LAITALA 2010-luku alkaa olla tätä luettaessa sinettiä vaille valmis. Vuosikymmen on suhteellisen lyhyt pyräys Maankäytön pitkässä historiassa. Meidän kvartaalimme on vähän kuin perheyhtiöissä, neljännesvuosisadan mittainen. Mutta on vuosikymmen kuitenkin sen verran ajankulkua, että muutama huomio lehden näkövinkkelistä on paikallaan. Yleisesti ottaen perinteiset joukkoviestimet ovat 2010-luvulla joutuneet hakemaan paikkaansa ja asemoimaan itseään uudelleen. Muutoksen […]

07LOKAKUU

Pääkirjoitus: Energiamurros etenee – kiinteistönomistajat nyt tarkkana

TEKSTI: ARI LAITALA Sähköä tulee pistorasiasta ja lämpöä piisaa kun vaan muistaa vääntää termostaatin riittävän isolle. Niinpä. Suomessa on läpi vuosikymmenten ollut erittäin toimiva energiainfra. Esimerkiksi sähkönjakelun toimintavarmuus on huippuluokkaa, vaikka myrskyt hetkittäin maaseudun sähkönjakelua koettelevatkin. Tämä kaikki kertoo myös perusteellisesta systeemiosaamisesta sekä toimintaympäristön vakaudesta ja ennakoitavuudesta. Samalla hiukan erikoistakin on se, että energian hinta […]

27TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Maanmittarin elinikäinen oppiminen

MARTTI PIETIKÄINEN Osallistuin 22.–26.4.2019 FIG Working Weekiin Hanoissa Vietnamissa. Se oli hyvä tilaisuus myös verrata Suomea muihin maihin maanmittauksen laajalla sektorilla. Kuulumme monessa suhteessa kehittyneimpiin maihin. Osaamistamme kuvaa hyvin se, että konferenssin avauspuheen piti Mika-Petteri Törhönen Maailmanpankista teemasta ”Turvallinen maanomistus kaikille miehille ja naisille”. Maailmassa kahdella kolmesta urbaanissa ympäristössä asuvalla ei ole mahdollisuutta rekisteröidä maansa […]

18HELMIKUU

Pääkirjoitus: Liikenne sähköistää kiinteistötkin

ARI LAITALA Missä laissa esiintyy sana ’kiinteistö’ tai ’kiinteistö’-alkuinen sana 36 kertaa? Kiinteistönmuodostamislaissa (549 kpl), kiinteistörahastolaissa (250), maankäyttö- ja rakennuslaissa (91 kpl) niitä on selvästi enemmän, kuten myös yksityistielaissa (150) ja vesilaissa (94 kpl). Nyt arvuuttelun kohteena oli kuitenkin sähkömarkkinalaki. Saiko kukaan oikein? Sähkömarkkinalaissa kiinteistön käsite liittyy keskeisesti sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuuteen. Silloin kun sähköä siirretään vain […]

10JOULUKUU

Pääkirjoitus 4/2018

ARI LAITALA I FROM GLOBAL WARMING TO GLOBAL WARNING 8.10.2018 voi vielä jäädä historiaan, vaikka päivämäärän merkitys saattaa tätä lukiessa olla jo tyystin unohtunut. Tuolloin siis julkistettiin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n erikoisraportti. Näitä raportteja on toki nähty ennenkin, mutta jotain tuntuu olevan nyt toisin. Ilmastoahdistus ei vain tyytynytkään käymään kylässä, vaan on päättänyt jäädä tänne vierahaksemme. Ilmastonmuutoksen […]

08LOKAKUU

Pääkirjoitus: Kuntien maapolitiikka – ryöstöretki vai yhteistä hyvää rakentamassa?

KARIN KOLIS VIIME AIKOINA KUNTIEN maa-alueiden lunastukset ja raakamaakaupat ovat (jälleen) olleet keskustelun alla. Lehtikirjoituksista päätellen kunnat parhaimmassa tapauksessa yrittävät tarjota raakamaasta liian vähän. Pahimmassa tapauksessa kunnat ovat riistäjiä, joita Kuntaliitto on kouluttanut rikastumaan maanomistajien kustannuksella. Kuntien maapolitiikka on aiheena erityisen ajankohtainen, koska maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on lähtenyt liikkeelle. Lisäksi lunastuslakiin ollaan valmistelemassa muutoksia. […]

22TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Virokin 100

ARI LAITALA

Meren erottamat sukulaiset alkavat olla kuin kaksoset, jotka muistuttavat vuosi vuodelta enemmän toisiaan.
Kuten kaikkien tuoreessa muistissa on, täytti lähin sukulaisemme Viro sata vuotta muutama kuukausi sitten, täsmälleen 24.2.2018. Olemme käytännössä siis samanikäisiä. Samankaltaisuuksien lista on tietysti hämmästyttävän pitkä, itsestäänselvyyksiä ovat läheisen kielisukulaisuuden lisäksi mm. saksalaisen Fredrik Paciuksen sävelmän omiminen kansallislauluksi lahden molemmin puolin.

Maankäytön puolesta voin ylpeänä todeta, että Viro on ollut säännönmukaisesti esillä myös Maankäytön palstoilla. Viroon keskittyviä juttuja löytyy lehden avoimesta digitaalisesta arkistosta (www.maankaytto.fi) ainakin numeroista 3/2006, 4/2007, 1/2008 ja 1/2011. Kaiken kruununa on Pekka Lehtosen tuore kaksiosainen analyysi Viron maanmittausalan huimasta kehityskaaresta numeroissa 3/2017 ja 4/2017.

Läheisestä sukulaisuudesta johtuen on syytä muistella lyhyesti muutamia yhteisiä hetkiä matkan varrelta. Urheilusuhteet ovat aina tilaisuuden koittaessa olleet läheiset ja lämpimät. Myös voimasuhteet ovat ajan saatossa vaihdelleet. Historian lehdiltä löytyy mm. koripallon EM- kisat 1939 (Liettuassa), jossa Viro voittaa Suomen pistein 91–1. Mutta eipä siitä sen enempää.

Lue lisää about Pääkirjoitus: Virokin 100 …