TEEMA: Kiinteistöliiketoiminta ja -johtaminen, kiinteistömarkkinat, kiinteistöarviointi

04JOULUKUU

Maapohjan kiinteistöverouudistus

TEKSTI: ARI TELLA Kiinteistöverotus on Suomessa jo vuosikymmeniä vanha instituutio, joka jakaa mielipiteitä. Kiinteistöverotus katsotaan tänä päivänä kuitenkin vakaaksi ja perustelluksi omaisuuden verotustavaksi, joka tarjoaa kunnille vakaan tulolähteen. Kiinteistövero on nykymuodossaan ollut käytössä vuodesta 1993, jolloin arvostukset perustuivat varallisuusverotusarvoihin. Rakennukset verotetaan edelleen indeksikorjatuilla 1970-luvun arvostamisperusteilla ja maapohjankin arvoja on laajemmin ajantasaistettu 15 vuotta sitten. Niin […]

04JOULUKUU

Tyhjää täynnä vai täynnä uusia mahdollisuuksia?

Australialaisen konkariprofessorin tärpit vajaakäytön taltuttamiseen TEKSTI: SAIJA TOIVONEN Tyhjiin ja vajaakäyttöisiin toimitiloihin voi törmätä tätä nykyä niin Helsingissä kuin Sydneyssäkin. Vajaakäytöstä on tullut kroonistuva vaiva, jota vahvistavista muutosvoimista ei ole puutetta. Huokailun ja käsien vääntelyn sijaan asiaan asialle voi yrittää tehdä jotakin. Sydneyn teknillisen yliopiston professori Sara Wilkinson tarttui haasteeseen ja kehitti tutkimushankkeessaan joukon apukeinoja. […]

04JOULUKUU

BVC Varsovassa – arvioinnin aihepiirit laajenevat

TEKSTI: MIROSŁAWA CZAPLIŃSKA 33. Baltic Valuation Conference (BVC) järjestettiin 7.–9.9.2023 Puolan Varsovassa. Käsitellyt aiheet keskittyivät neljään teemaan, mutta paljon muustakin kuultiin. Konferenssikutsussa mainitut aihepiirit olivat 1) Kiinteistöarvioinnin tarkkuuden arviointi (kuka arvioi ja missä määrin) ja sen vaikutus kiinteistöarvioijan ammatilliseen vastuuseen, 2) arvoon vaikuttavat ominaisuudet (esim. vihreät rakennukset) markkinalähestymistavassa ja tapoja havaita ne ja selvittää niiden […]

04JOULUKUU

Ukrainan ja Israelin sotien vaikutus kiinteistöjemme hintoihin

Onko kyse sodasta vai turvattomuuden pelosta? TEKSTI: PETER ACHE Prologi: Kiinteistön laatu indikaattorina Kiinteistöjä tarkastellaan usein pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Paljonko sijoittaminen tähän kiinteistöön maksaa? Auttaako kotini arvonkehitys turvaamaan eläkkeeni? Voinko myydä kiinteistön hyvällä voitolla? Kuitenkin kiinteistön itsensä arvoon, perheen kodin tai asunnon merkitykseen elämänlaadulle tai toimisto- tai tehdasrakennuksen merkitykseen työympäristön laadulle kiinnitetään usein vähemmän huomiota. […]

04JOULUKUU

GIS – Kiinteistöarvioinnin uusi etulinja

TEKSTI: RADOSŁAW GACA 2000-luku on dynaamisen tiedon saavutettavuuden aikaa. Tämä koskee myös paikkatietoa. Vielä muutama vuosi sitten paikkatiedon hyödyntäminen vaati erityisiä lupia, pätevyyksiä tai muita erityistoimia. Nyt se on meidän jokaisen käytettävissä käytännössä milloin tahansa. Satelliitti- ja fotogrammetriset kuvat sekä datan prosessointi ja kaikki siihen liittyvä vaikuttavat kognitiivisiin kykyihimme ja niitä voidaan hyödyntää niin ammatillisesti […]

04JOULUKUU

Massa-arviointi Virossa

TEKSTI: ÜLLEKE EERIK Vuonna 2022 Viron maanmittausvirasto suoritti maan massa-arvioinnin, jossa arvioitiin lähes 760 000 kiinteistöä. Maan massa-arviointi on markkina-arvoon perustuva arvio, jonka perusteella jokaiselle rekisteriyksikölle määritetään likimääräinen maan markkina-arvo, ts. maan verotusarvo. Koska kyseessä on massa-arviointi, tulos on tilastollinen yleistys. Virossa on 15 maakuntaa, jotka on jaettu 79 kuntaan. Viron maanmittausviraston suorittamassa massa-arvioinnissa 2022 arvioitiin […]

07JOULUKUU

Mikä saaritontissa maksaa?

TEKSTI: HELKA-MARJA KOHONEN Sipoon saariston kiinteistötoimituksia varten tehtiin vuonna 2016 Maanmittauslaitoksessa tutkimus saaritonttien hinnanmuodostuksesta. Tutkimuksen mukaan rantatontin hintaan saaressa vaikuttavat eniten sen sijainti ja saavutettavuus; yksittäisistä kohteen ominaisuuksista tärkeimmäksi nousi rannan laatu, sen soveltuvuus satamaksi. Maanmittauslaitoksessa (MML) kiinteistötoimituksista vastaavat lunastus- ja arviointitiimit tekevät jatkuvasti rakennuspaikkojen hintaselvityksiä. Kiinteistöjen kauppahintarekisterin (KHR) tietoihin perustuvia hintatilastoja laaditaan sekä lähiympäristön […]

07JOULUKUU

Metsäalueiden hinnoittelun periaatteet murroksessa

TEKSTI: SAMPO HATUNEN Metsäalueiden hinnat ja hintoihin vaikuttavat tekijät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kokeneet suuria muutoksia. Minulla lähipiirissä on useita, jotka ovat jollain tasolla perehtyneet tähän aihepiiriin. Kurssitoverini ja moni muukin maanmittari on mukana suuressa yhteismetsässä osaomistajana, kalakaverini on ostanut Lapista suuria metsäalueita, lähinnä ymmärrän intressin perustuvan luontoarvoihin ja jahtikaverini toimii suuren metsäyhtiön puutavaran […]

07JOULUKUU

Infrahankkeiden haitalliset ympäristövaikutukset ja niiden korvattavuus

TEKSTI: SAKARI HAULOS Isoilla infrahankkeilla kuten tie-, rata- ja energiansiirtohankkeilla on lähikiinteistöjen kannalta haitallisia ympäristövaikutuksia. Lunastuskorvauksia ratkottaessa joudutaan arvioimaan ympäristövaikutusten haitallisuutta ja korvattavuutta sekä korvauskynnyksen ylittyessä korvauksen määrää. Arviointi on usein haasteellista, mutta myös ammatillisesti mielenkiintoista. Tiet ja radat sekä niillä tapahtuva auto- ja junaliikenne aiheuttavat haitallisiksi koettuja ympäristövaikutuksia, joista keskeisimmät ovat tiehen tai rataan […]

07JOULUKUU

BVC – lentoon lähdössä?

TEKSTI: ARI LAITALA Perinteikäs kiinteistöarviointiin keskittyvä Baltic Valuation Conference (BVC) palasi alkuperäiseen konseptiinsa parin välivuoden jälkeen. Useimmat esitykset keskittyivät tälle kertaa lentokenttävaikutusten huomioimiseen kiinteistöarvioinnissa. COVID-pandemian alkamisen myötä joutuivat monet konferenssijärjestäjät tekemään nopeita ratkaisuja: peruako koko konferenssi vaiko lähteä etäjärjestelyihin. Kumpiakin ratkaisuja tehtiin ja nähtiin. Viime vuonna alkoivat myös erilaiset hybriditoteutukset yleistyä. Perusratkaisuna on usein ollut […]

07JOULUKUU

Energiajohtaminen kiinteistömarkkinoilla

TEKSTI: ARI LAITALA Investoimalla kiinteistöjen älykkäisiin energiaratkaisuihin voidaan saavuttaa tuottoja, jotka ylittävät selvästi tavanomaiset kiinteistösijoittamisen tuotot. Energia-asioiden hallinta kiinteistösijoittamisen maailmassa oli varsin pitkään suoraviivaista ja helppoa – oikeastaan vähän yhdentekevääkin. Kulloisellakin osamarkkinalla saatavilla olevat energiaratkaisut olivat pitkälti samanlaisia. Ainoa käyttökelpoinen lämmitysratkaisu saattoi olla olla esim. kaukolämpö, jota oli sellaisenaan tarjolla kaikille kutakuinkin samanlaisena ja […]

07JOULUKUU

Kiinteistötoimintojen johtaminen toimeksiantona

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kiinteistötoimintojen johtaminen toimeksiantona on suhteellisen uusi konsulttipalvelu, joka alkoi kehittyä 1990-luvulla ja on nykyisin enemmän tai vähemmän tavallista – markkinasta riippuen. Talotekniikan kehitys, ympäristöhallinta/ESG, kiinteistösijoitusten rahastohallintomallit, etätyön yleistyminen, koronakriisi, digipalvelujen yleistyminen ja logistiikkakiinteistöjen tekninen kehitys sekä erilaiset etäosto- ja niihin liittyvät boksipalvelut ovat osaltaan monimutkaistaneet kiinteistötoimintojen johtamisvaateita. Sama pätee sekä kaupalliseen että […]

07JOULUKUU

Tarjonnan tiellä vai tuoja? Maapolitiikan yhteys asuntotarjontaan

TEKSTI: TEA LÖNNROTH, PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN JA HEIDI FALKENBACH Maankäyttöpolitiikan yksi suurimmista haasteista on riittävän asuntotuotannon mahdollistaminen. Kaavoituksen kautta kunnat luovat perusedellytykset asuntotuotannon toteutumiselle, kun taas maapolitiikan avulla voidaan ohjata asuntotuotannon toteutumista haluttuun suuntaan. Suomessa kunnilla on liikkumavaraa sen suhteen minkälaisin maapoliittisin keinoin ja käytännöin ne edistävät maankäytöllisiä tavoitteitaan. Maapolitiikkaa harjoittaessaan kunnat voivat yksinkertaistetusti […]

07JOULUKUU

Hoivakiinteistömarkkina – vanha, nuori ja vetreä

TEKSTI: SANNA TIKKANEN Hoivakiinteistöt muodostavat oman monimuotoisen segmenttinsä Suomen kiinteistömarkkinassa. Hoivamarkkina ymmärretään ja tuodaan selvästi esille osana yhteiskuntakiinteistöjen markkinaa, joka on noussut yhdeksi merkittävistä toimitilasijoitussektoreista. Määritelmällisesti termi ”hoiva” on vaihteleva tahosta riippuen ja sen sisältö muuntelee myös akateemisessa kirjallisuudessa. Määrittelyn hankaluutta selittänee yllä mainitun monimuotoisuutensa lisäksi varmaankin myös se, että markkina on vielä melko nuori […]

07JOULUKUU

Auktorisoitujen osaamiselle on kysyntää!

TEKSTI: RAISA HARJU Ensimmäiset kiinteistöarvioinnin auktorisoinnit on myönnetty 20 vuotta sitten! Mikä on muuttunut, mihin suuntaan tarve käyttää auktorisoitua arvioijaa on kehittynyt ja mitä seuraavaksi on luvassa? Tarve luotettavaan kiinteistöarviointiin heräsi 1980-luvun loppupuolella ja vuona 1995 perustettiin Kiinteistöarvioinnin Auktorisointiyhdistys KA ry vastaamaan tähän tarpeeseen. Alusta alkaen eräänä auktorisointitoiminnan päätavoitteena nähtiin pyrkimys kiinteistöarvioinnin laadun parantamiseen. Laatua […]

07JOULUKUU

Maanvuokranvuokrasopimukset ja kohtuullisuus asuntomarkkinoilla

TEKSTI: JAMIE DONOVAN Kohtuullisuutta arvioitaessa oikeustieteellinen pohdinta, ja miksei filosofinen keskustelukin, on paikallaan. Ensiksi tontinvuokran määräytymistä on kuitenkin hyvä tarkastella pragmaattisesti, riskien ja tuoton määräytymisen kautta. Kohtuullisuutta ei välttämättä määritä yksittäinen ehto, vaan kohtuuttomuus muodostuu summana useista tekijöistä, jotka erikseen tarkasteltaessa vaikuttavat varsin kohtuullisilta. Mikäli riskit ovat vain sopimusosapuolen yhdellä osapuolella, tulisi osapuolen saada korvausta […]

07JOULUKUU

Rakentamattomien kiinteistöjen hintojen kehitys

Riittääkö asemakaavoituksen nopeus turvaamaan tonttitarjontaa? TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Rakentamattomien kiinteistöjen inflaatiokorjatut reaalihinnat ovat yleisesti ottaen kasvaneet viimeisen 30 vuoden aikana samaan suuntaan. Asemakaavoitettujen pientalo- sekä teollisuus- ja varastotonttien reaalihintojen nousu on kuitenkin ollut huomattavan nopeaa. Uskotaanko markkinoillakin, että näiden tarjonta ei enää kasva, kun nousevat hinnat on hyväksytty – ja voiko tämä tarpeettomasti ja sisäsyntyisesti […]