LuokkaTEEMA: Maankäyttö, luonnonympäristöt, kiinteistötoimitukset, lainsäädäntö

08TOUKOKUU

Kansainvälinen vertailu kiinteistöjärjestelmän kehittämisen apuna

TEKSTI: KAROLINA ITÄINEN – PAULIINA KRIGSHOLM – KIRSIKKA RIEKKINEN Kiinteistöjärjestelmän tietojärjestelmät ovat monessa maassa, mukaan lukien Suomessa, tulossa elinkaarensa päähän. Tämä osaltaan synnyttää tarvetta kartoittaa, millaisia ominaisuuksia uudistetulta kiinteistöjärjestelmältä tarvitaan ja mihin suuntaan järjestelmää tulisi kehittää. Luotettava kiinteistöjärjestelmä luo toimivan maanhallinnan pohjan, ja mahdollistaa monien yhteiskunnan toimintojen, kuten maan verotuksen, kiinteistöjen rajojen määrittelyn sekä maankäytön […]

08TOUKOKUU

Lunastuskorvaukset metsämaalla – väärä vaiko väärin ymmärretty korvaustaso

TEKSTI: MAURI ASMUNDELA Metsämaiden lunastuskorvaukset erityisesti voimajohtolinjojen ­käyttöoikeuksia lunastettaessa ovat nousseet kovasti julkisuuteen. Taustalla on lisääntynyt lunastusten määrä: tuulivoimaloita rakennetaan ­tällä hetkellä maahamme ­ennätysmäärin. Yleensä ns. tuulivoimapuistot täytyy liittää valtakunnan sähköverkkoon voimajohtolinjalla, jonka rakentamista varten täytyy saada käyttöoikeus pitää johtoa toisen omistamalla maalla. Yleisin tapa hankkia käyttöoikeus on hakea valtioneuvostolta lunastuslupa, jonka perusteella maanomistajalle korvataan […]

08TOUKOKUU

Luonnontilassa – rakentamisen vaikutukset luonnonmonimuotoisuuteen

TEKSTI: SUSANNA KARI Luontokadon on arvioitu olevan yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos. Rakennus- ja kiinteistö­­alalla voidaan vaikuttaa paljonkin ­luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Kodin läheisen luonnon monimuotoisuudella on tutkimuksin osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Mitä runsaampi luonto on geneettisesti ja lajivalikoimaltaan, sitä paremmin se myös kestää muutoksia ympärillään ja kykenee tuottamaan ekosysteemipalveluita – myös […]

08TOUKOKUU

Startupina pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoamista

TEKSTI: JOUNI KARI Reilu pari vuotta sitten luin Helsingin Sanomista tiedon, joka oli pysäyttävä. ”…parisenkymmentä vuotta sitten ­Suomen lintulajeista uhanalaisia oli noin 15 prosenttia. Nyt lintulajeista uhanalaisia on jo kolmannes.” (HS 10.7.2020). Mikä tässä nyt sitten on ongelma? Uhanalaisten lintulajien määrän kaksinkertaistuminen 20 vuodessa on huolestuttavaa. Liian suuri muutos ja aivan liian nopeasti. Pari vuotta […]

09TOUKOKUU

Kyetäänkö ilmastokatastrofi torjumaan? Hiilensidonta ja metsien merkitys

TEKSTI: KARI SILFVERBERG Maapallon ilmakehän hiilidioksidi­pitoisuus on jatkanut nopeaa ­kasvuaan ­huolimatta jo yli 30 vuotta ­kestäneestä globaalin ilmastopolitiikan ­sopimus­prosessista ­ihmisyhteisöjen ­kasvi­huonekaasupäästöjen ­hillitsemiseksi. Tammikuussa 2022 ilmakehän ­hiilidioksidipitoisuus oli keskimäärin 418 miljoonasosaa (ppm), kun se oli ­esiteollisella kaudella 280 miljoonasosaa. Johtavien ilmastotutkijoiden arvion mukaan hallitsemattomaksi riistäytyvän ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää sekä nopeaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä että tehokasta ilmakehän hiilidioksidin […]

09TOUKOKUU

Maankäyttö ja rakentaminen on yksi suurimmista luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä

TEKSTI: TERHI YLI-PIRILÄ Luonnon ­monimuotoisuuden köyhtyminen on ollut ­valtamedioissakin esillä jo ­hyvän aikaa. Erilaiset ­elinympäristöt ja eliölajit häviävät sitä ­vauhtia, että on perusteltua väittää ­ihmisen toiminnan ­aiheuttavan kuudennen ­globaalin ­sukupuuttoaallon. Voitaisiinko asialle tehdä jotain? Ensimmäiset viisi sukupuuttoaaltoa tapahtuivat Maapallon historiassa suurien luonnonolosuhteiden mullistusten, kuten dinosaurukset tappaneen asteroidin törmäyksen seurauksena. Nyt ylivoimaisesti suurin luontohäviön aiheuttaja on […]

09TOUKOKUU

Lunastustoimitus täyden palvelun ratkaisuna katualueiden maanhankinnassa

TEKSTI: JUHO NIKANDER Asemakaavan mukaisen katualueen hankkiminen kunnalle muodostuu ­neljästä osasta: omistusoikeuden ­siirtäminen, haltuunotto, kiinteistönmuodostus ja korvauskysymykset. Em. asiat voidaan käsitellä useilla ­erilaisilla menettelyillä ja erilaisissa ­aikajärjestyksissä. Maanmittaus­laitoksen lunastustoimitus on ainut foorumi, jossa kaikki osa-alueet tulevat hoidettua kerralla kuntoon. Valtioneuvosto päätti maaliskuussa, että maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ei viedä eduskuntaan koko siinä laajuudessa, millaiseksi se […]

09TOUKOKUU

Miten käy kiinteistöinsinöörin?

TEKSTI: HEIKKI KAIKKONEN Kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ) ­annetun lain (453/2002) ­mukaisesti KTJ:n ­perustamisesta, hallinnosta, ­ylläpitämisestä, tietopalvelusta ja ­järjestelmän ­kehittämisestä huolehtii Maanmittauslaitos (MML). Kiinteistötoimitusten ja muiden viranomaispäätösten osalta merkittäviä ­ylläpitokumppaneita on 71 kiinteistö­rekisterinpitäjänä toimivaa kuntaa (2022) sekä eräät muut viranomaistahot. Kunnat tuottavat vuosittain ­kiinteistörekisterin rekisteritapahtumista n. 14–16 % ja MML n. 84–86 %. Kiinteistörekisterin ylläpitoon kuuluu keskeisenä henkilönä […]

09TOUKOKUU

Verkkokaupan vaikutuksia maankäyttöön

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Verkkokauppa muuttaa ­nopeasti ­tapaamme hankkia ja kuluttaa. ­Samalla toimitusketjurakenteet ovat ­muuttumassa kohti kiertotaloutta. Kun kuluttajien ­käyttäytyminen ­markkinoilla aina hybridityön ­yleistymiseen asti ja yritysten ­palvelumallit etenevät nyt nopeasti, mitä vaikutuksia näillä on maankäytön suunnitteluun? Varasto- ja ­käsittelytilaa tarvittaneen lisää, mutta mihin ja ­millaista – ja mihin jäljelle jäävien ­kaupan palveluiden tulisi sijoittua? Verkkokauppa […]

09TOUKOKUU

Kiinteistökarttaa kuntoon Pyykkijahti-joukolla

TEKSTI: PYRY KETTUNEN JA MIKKO RÖNNEBERG Maanmittauslaitoksen ­kiinteistörekisterikartan tarkentamista joukkoistamisen voimin ­selvitetään koko kansan Pyykkijahti-­älypuhelinpelillä. Pelin avulla tutkitaan älypuhelinpaikannuksen tarkkuutta sekä joukkoistamisen ja pelillistämisen toimivuutta maastotiedon keräämisessä. Älypuhelin­paikannus riittää ainakin aiemmin heikosti paikannettujen rajamerkkien sijaintitarkkuuden parantamiseen. Pelaajia innostaa osallistumaan luonnossa liikkumisen lisäksi erityisesti hyvän tekemisen ja osallistumisen ilo. Maanmittauslaitos on jo useissa projekteissaan selvittänyt joukkoistamisen […]

24TOUKOKUU

Uusi yksityistielaki ja tiekunnan ­kokouspäätösten oikaisukeinot

TEKSTI: SARA PITKÄLÄ JA SAKARI HAULOS Uusi yksityistielaki (13.7.2018/560) on tullut voimaan 1.1.2019 ja ollut siis nyt voimassa parisen vuotta. Yksi uuden lain merkittävimpiä uudistuksia koski kuntien tielautakuntien lakkauttamista. Aiemmin tielautakunnille kuuluneet ­tehtävät siirtyivät usealle eri taholle. Lain soveltaminen on asettumassa uomaansa. Osa tehtävistä siirtyi ELY-keskuksille, osa yksityistietoimituk-seen ja osa käräjäoikeuksille. Muutoksen hakeminen tiekuntien kokouspäätöksiin […]

24TOUKOKUU

Maapolitiikan strategiat – teoriaa ja alustavia havaintoja suomalaisista kunnista

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH JA ELIAS OIKARINEN Maapolitiikan kautta vaikutetaan yhdyskuntien kehittymiseen eli siihen, mitä rakennetaan ja minne. Maapolitiikka ja sen keinovalikoima voidaan ­hahmottaa interventiona eli julkisen vallan väliintulona, jonka kautta ­kehittämistä ohjataan haluttuun suuntaan. Maapolitiikan keinovalikoiman käytön reunaehdot määrittyvät lainsäädännössä, mutta kunta pystyy silti vaikuttamaan intervention muotoon eli siihen, […]

24TOUKOKUU

Tavoitteena hiilineutraali Suomi

TEKSTI: EEVA HÄMEENOJA Suomi on osana Euroopan unionia ­sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästö­vähennyksiä ja vahvistamalla hiilinieluja. Kuluvan vuoden 2021 aikana valmistuu EU:n ilmastolaki 2030 sekä siihen liittyvä säädöspaketti. Myös Suomen ilmastolaki uusitaan niin, että hiilineutraaliustavoite voidaan toteuttaa. Maankäyttösektorin […]

24TOUKOKUU

Maanalainen lunastus – Case Länsimetro

TEKSTI: MIKAEL STILL Tämä on maanalaisia ­lunastuksia käsittelevän kolmiosaisen ­juttusarjan viimeinen osa, ­jossa ­kerrotaan Länsimetron ­lunastuksessa sovelletuista korvausperiaatteista Espoon kaupungin ­alueella. Juttusarjan aikaisemmat osat on kirjoitettu Pia Mäkilän ­kanssa ja julkaistu Maankäytön numeroissa 2/2019 ja 3/2019. Länsimetron lunastus perustui maanalaiseen asemakaavaan, joka sai lainvoiman alkuvuonna 2010. Kyse oli siis maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta lunastuksesta. Kaavassa […]

24TOUKOKUU

Maankäyttö on nollasummapeliä

TEKSTI: ARI LAITALA Maailman väkiluku kasvaa joka päivä noin 150 000 hengellä. Näin on tänään, huomenna ja kymmeniä tuhansia päiviä tästä eteenpäin. Onko ­ilmastonmuutoksen ­pysäyttäminen edes mahdollista väestöräjähdyksen varjossa? Maankäytössä ­tapahtuneet globaalit ratkaisut ovat keskeinen osa ongelmaa mutta samalla myös osa ratkaisua. Kahdeksan miljardin ihmisen raja maapallolla rikkoutunee vuonna 2023. Väestön voimakas kasvu tuo eteen […]

24TOUKOKUU

Alueiden ympäristösertifiointi tukee kaavoitusta

TEKSTI: SUSANNA KARI Ympäristösertifiointi tarjoaa tehokkaan työkalun kestävän kehityksen huomioimiseksi aluekehityksessä. Väkiluku maailmassa kasvaa, kaupungit laajenevat. Rakennetun ympäristön leviämistä luonnonmaisemaan on pyritty hillitsemään esimerkiksi täydennysrakentamisella, mutta ihminen jättänyt asuinympäristönsä kädenjälkeä myös suoraan rakentamiseen sopivien paikkojen ulkopuolelle. Pohjia on täytetty, kosteaa kuivattu. Aiemmin suoja-alueiksi määriteltyjä palasia napattu käyttöön. Samaan aikaan huoli toimintamme ympäristökuormituksesta ja hiilijalanjäljestä on […]

Siirry työkalupalkkiin