Uusi yksityistielaki ja tiekunnan ­kokouspäätösten oikaisukeinot

TEKSTI: SARA PITKÄLÄ JA SAKARI HAULOS Uusi yksityistielaki (13.7.2018/560) on tullut voimaan 1.1.2019 ja ollut siis nyt voimassa parisen vuotta. Yksi uuden lain merkittävimpiä uudistuksia koski kuntien tielautakuntien lakkauttamista. Aiemmin tielautakunnille kuuluneet ­tehtävät siirtyivät usealle eri taholle. Lain soveltaminen on asettumassa uomaansa. Osa tehtävistä siirtyi ELY-keskuksille, osa yksityistietoimituk-seen ja osa käräjäoikeuksille. Muutoksen hakeminen tiekuntien kokouspäätöksiin […]

Maapolitiikan strategiat – teoriaa ja alustavia havaintoja suomalaisista kunnista

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH JA ELIAS OIKARINEN Maapolitiikan kautta vaikutetaan yhdyskuntien kehittymiseen eli siihen, mitä rakennetaan ja minne. Maapolitiikka ja sen keinovalikoima voidaan ­hahmottaa interventiona eli julkisen vallan väliintulona, jonka kautta ­kehittämistä ohjataan haluttuun suuntaan. Maapolitiikan keinovalikoiman käytön reunaehdot määrittyvät lainsäädännössä, mutta kunta pystyy silti vaikuttamaan intervention muotoon eli siihen, […]

Tavoitteena hiilineutraali Suomi

TEKSTI: EEVA HÄMEENOJA Suomi on osana Euroopan unionia ­sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästö­vähennyksiä ja vahvistamalla hiilinieluja. Kuluvan vuoden 2021 aikana valmistuu EU:n ilmastolaki 2030 sekä siihen liittyvä säädöspaketti. Myös Suomen ilmastolaki uusitaan niin, että hiilineutraaliustavoite voidaan toteuttaa. Maankäyttösektorin […]

Maanalainen lunastus – Case Länsimetro

TEKSTI: MIKAEL STILL Tämä on maanalaisia ­lunastuksia käsittelevän kolmiosaisen ­juttusarjan viimeinen osa, ­jossa ­kerrotaan Länsimetron ­lunastuksessa sovelletuista korvausperiaatteista Espoon kaupungin ­alueella. Juttusarjan aikaisemmat osat on kirjoitettu Pia Mäkilän ­kanssa ja julkaistu Maankäytön numeroissa 2/2019 ja 3/2019. Länsimetron lunastus perustui maanalaiseen asemakaavaan, joka sai lainvoiman alkuvuonna 2010. Kyse oli siis maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta lunastuksesta. Kaavassa […]

Maankäyttö on nollasummapeliä

TEKSTI: ARI LAITALA Maailman väkiluku kasvaa joka päivä noin 150 000 hengellä. Näin on tänään, huomenna ja kymmeniä tuhansia päiviä tästä eteenpäin. Onko ­ilmastonmuutoksen ­pysäyttäminen edes mahdollista väestöräjähdyksen varjossa? Maankäytössä ­tapahtuneet globaalit ratkaisut ovat keskeinen osa ongelmaa mutta samalla myös osa ratkaisua. Kahdeksan miljardin ihmisen raja maapallolla rikkoutunee vuonna 2023. Väestön voimakas kasvu tuo eteen […]

Liikkuva laserkeilaus kaupunkien maankäytön ja infrastruktuurin kartoituksessa

TEKSTI: ANTERO KUKKO, HARRI KAARTINEN, HANNU HYYPPÄ JA Liikkuva laserkeilaus tuottaa yksityiskohtaista ­kolmiulotteista paikkatietoa ­kaupunkiympäristöstä moniin tarkoituksiin ­ihmisen toiminnan ja ympäristön ­vuorovaikutuksen ­hallitsemiseksi, kehittämiseksi ja ­dokumentoimiseksi. Kaupunkien rakennuskannan, maanpeitteen ja maaston piirteiden sekä kasvillisuuden kartoitus ja ­dokumentointi ovat ­merkittäviä liikkuvan laserkeilauksen ­sovelluksia ­kaupunkiympäristöissä. Kerätty aineisto helpottaa ­kaupunkitilan ja maankäytön hallintaa ja suunnittelua. Liikkuvalla laserkeilauksella voidaan […]

Vakinaistuva etätyö muuttaa pysyvästi yhteiskuntaa – ekologisemman asumisen mahdollisuudet?

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Etätyön jäädessä jossain määrin normaaliksi tekemisen malliksi ­osalle työntekijöitä, sillä saattaa olla merkittäviä ­vaikutuksia tulevaisuuden yhdyskuntarakenteisiin ja asumiseen. Moni suomalainen unelmoi omakotitalosta ja nyt sen toteutuminen näyttää uudella tapaa mahdolliselta. Pieni puinen rakentaminen voi olla myös ekologista ja näistä tuotteista voi syntyä uutta tuotetta myös vientiin. Kannattaisiko pientalotontteja tarjota enemmän vastaamaan tähän […]

Kiinteistöjen kauppahintarekisteri – laatua ja kehitystarpeita

TEKSTI: SAIMA JUURIKKALA Maanmittauslaitos ylläpitää ­kiinteistöjen kauppahintarekisteriä, ­johon ­tallen­netaan tiedot kiinteistö­luovutuksista. ­Rekisterin tietosisällön laatua sekä kehitys­kohteita kartoitettiin loppuvuodesta 2020 diplomityö­projektissa. Tutkimuksessa ilmeni, että rekisterin tietosisältö on ­pääosin laadukasta, mutta myös kehityskohteita löytyi. Kiinteistöjen kauppahintarekisteri (KHR) on valtakunnallinen ja kattava rekisteri, johon tallennetaan tiedot kaikista kiinteistönluovutuksista. Kiinteistönluovutuksista valtaosa on kauppoja, mutta kauppojen lisäksi luovutuksia ovat esimerkiksi […]

Π:n päivä – entistäkin hillitympänä

TEKSTI: ARI LAITALA Onko mitään ­tylsempää kuin ­ tutkia loputonta ­sattumanvaraisten lukujen ­jonoa? No, ehkäpä ­perehtyä kyseisen tutkimuksen ­kirjalliseen selostukseen. Maankäyttö-lehti huomioi tänäkin vuonna kolmannen kuukauden neljännentoista päivän. Π:n päivän perinteisiin kuuluu mm. pyöreän ruuan/annoksen syömistä. Varmoja valintoja ovat esimerkiksi piirakat (pie/πe) ja pizzat (pizza/πzza). Toinen takuuvarma ohjelmanumero on π:n likiarvon laskenta, usein mitä yllättävimmillä […]

Siirry työkalupalkkiin