Valokuvan ja fotogrammetrian ­juhlavuosi 2026

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Tänä vuonna 2026 tulee kuluneeksi 200 vuotta ranskalaisen keksijän Nicéphore Niépcen ottamasta ensimmäisestä ­valokuvasta, ja 100 vuotta tykistön tarkastaja V. P. Nenosen aloittamasta ­fotogrammetrian kehitystyöstä Suomessa. Nicéphore Niépce oli kehittänyt valokuvaamiseen heliografia-menetelmän, joka perustui bitumipinnan valaisemiseen auringonvalolla. Vanhin säilynyt maisemakuva, ”Point de vue du Gras”, on vuodelta 1826. Varhaisin valokuvaus Niépcen aikalainen, […]

Koitsanlahden jakokunnassa monivaiheinen vesijättöjen käsittely

TEKSTI: PEKKA VILSKA Alueluovutukset 1944 pitkittivät 1830-luvulla syntyneen Koitsanlahden jakokunnan vesijättöjen käsittelyn 150 vuoteen. Vesioikeudellinen kylä käsitti Parikkalan kunnan Koitsanlahden ja Lamminkylän kylät sekä tuolloisen Simpeleen kunnan Kivijärven ja Kaljusen kylistä useita taloja. Parikkalassa oli kärsitty 1800-luvun alussa useista nälkävuosista sekä Suomen sodan välillisistä vaikutuksista. Viipurin läänin kuvernööri oli ehdottanut suurten järvien laskemista hallanvaaran vähentämiseksi […]

Uudenlaisen yhteistyökulttuurin kokeilu- ja käynnistysalusta

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – HANNU HYYPPÄ – LARS MIIKKI – ANNA-STINA TÄHKÄVUORI – MATTI KURKELA Rakennusalan tieto- ja taito­keskittymä TITAN oli Helsingin kaupungin ­innovaatiorahaston sekä Metro­polian, Aalto-yliopiston ja Stadin AO:n ­yhteisrahoitteinen hanke vuosina 2023–2025. Pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön alan tutkimus- ja oppilaitosta ­yhdistivät voimansa tehostaakseen oppilaitosten, yritysten ja Helsingin kaupungin välistä yhteistyötä etenkin avoimen […]

Näkökulmana: Suomeen tulossa TKI-toiminnan KIPERÄ saneeraus?

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO EU:n sosiaali- ja aluerahastot eli rakenne­rahastot suuntaavat rahoitusta uudella tavalla, mikä vaikuttaa suuresti oppilaitosten TKI-rahoituksiin. Kansallinen TKI-hankerahoitus kokee ­lähivuosina merkittävän laskun, mikä tulee ­aiheuttamaan rakenteellista vääristymää TKI-kentälle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ratkovat juuri ennakointien ja trendien perustella valintoja tulevaisuuden opetus- ja tutkimusalojensa suhteen. Hinta nyt tehtävistä valinnoista maksetaan vasta tekoälybuumin […]

Olipa kerran

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Olipa kerran pieni kunta, yksi monista. Kuntaa johti vakaalla kädellä nelikymppinen karriääripoliitikko. Hänellä oli poikkeuksellisesti akateeminen tutkinto, mutta työuransa hän oli tehnyt valtion poliittisessa hallinnossa tukien muita urapoliitikkoja. Sivutoimena hän oli ollut kunnanvaltuuston rivijäsenenä. Eräänä päivänä M päätti, että muiden tukeminen saa riittää. Hän pyrki kunnanvaltuuston ryhmänjohtajaksi ja puolueensa eduskuntakandidaatiksi. Hyvän markkinoinnin […]

Kiinteistöveron uudistaminen vaatii kestävyyttä

TEKSTI: ARTHUR KREIVI Tavoitteena on nykyaikaistaa ­kiinteistöverotuksen arvostamismenetelmät ja tuoda verotusarvot ­lähemmäksi kiinteistöjen todellisia markkina-arvoja. Jutun kirjoittamisen aikaan käynnissä ovat Olympialaiset. Val di Fiemmessä hiihdettävässä maastohiihdon 50 kilometrin kisassa ja kiinteistöverouudistuksessa on samoja piirteitä. Valmistelutyöt tulee tehdä huolella, matka sisältää ylä- ja alamäkiä, mutta lopulta päämäärätietoisen työn tuloksena maalissa voi odottaa mitali tai vaikkapa oikeudenmukaisempi […]

Biohiili – ­kiertotaloustuote ja ­ratkaisu vihreään siirtymän ­vauhdittamiseksi

TEKSTI: ARTHUR KREIVI Tavoitteena on nykyaikaistaa ­kiinteistöverotuksen arvostamismenetelmät ja tuoda verotusarvot ­lähemmäksi kiinteistöjen todellisia markkina-arvoja. Jutun kirjoittamisen aikaan käynnissä ovat Olympialaiset. Val di Fiemmessä hiihdettävässä maastohiihdon 50 kilometrin kisassa ja kiinteistöverouudistuksessa on samoja piirteitä. Valmistelutyöt tulee tehdä huolella, matka sisältää ylä- ja alamäkiä, mutta lopulta päämäärätietoisen työn tuloksena maalissa voi odottaa mitali tai vaikkapa oikeudenmukaisempi […]

Kiinteistöinsinöörin kelpoisuus uudistui – kuntien osaajapula näkyi jo ennen lakimuutosta

TEKSTI: VILLE VISTBACKA – ERIKA MÄRKÄLÄ Kiinteistöinsinöörin kelpoisuusvaatimus uudistui vuoden 2026 alussa. Jatkossa myös ammattikorkeakoulusta tai teknillisestä oppilaitoksesta valmistunut insinööri tai teknikko voi toimia tehtävässä. Suomen kiinteistöjärjestelmä nojaa kiinteistörekisteriin. Asemakaava-alueilla kiinteistörekisterin ylläpidosta vastaavat ne kunnat, jotka ovat ottaneet tehtävän hoitaakseen. Rekisterinpitäjänä toimii kunnan kiinteistöinsinööri – viranhaltija, jonka kelpoisuudesta säädetään laissa kunnan kiinteistöinsinööristä (557/1995). Laki kunnan […]

Lapin Mittauspäivät Rovaniemellä

TEKSTI: TERESA STANEK Mittauspäivät 2026 pidettiin helmikuun 5. päivänä Lapin ­ammattikorkeakoulun Jokiväylän kampuksella. Kaikille avoin tapahtuma keräsi paikalle väkeä ­opiskelijoista ammattilaisiin kiertelemään näyttelypöytiä, kuuntelemaan ­asiantuntijaluentoja ja laajentamaan verkostoja. Lapissakin on elämää: tänäkin vuonna Pohjois-Suomen piilevä helmi, Lapin Mittauspäivät, kokosi yhteen 20 eri maanmittausalan yritystä, yhdistystä ja toimijaa. Tapahtuma on paitsi innostava ja opettavainen, myös hyvä […]

Kaupunkien lämpösaarekeilmiön ­tutkimus paikkatiedon avulla: mahdollisuuksia eri mittakaavoissa

TEKSTI: KAISA JAALAMA – MARKUS TÖRMÄ – MATTI VAAJA – RAFAELA VON FRENCKELL – ANNA NORDIN – SYED PEERZADA – JUHA RAJALA – SAMI SEPPÄNEN – ALIISA VILLBERG – JUKKA HIRVONEN – KATI VIERIKKO Kaupunkien lämpösaarekeilmiö (Urban Heat Island, UHI) tarkoittaa ­ilmiötä, jossa kaupunkialueet ovat ympäröiviä ­alueita lämpimämpiä. Ilmiö voi toteutua ­esimerkiksi silloin, kun kaupunkiympäristön […]

Ennakoivasta kiinteistönpidosta kohti ilmastokestävää kiinteistönpitoa

TEKSTI: ARI LAITALA Ilmastonmuutos on jo täällä. ­Ennakoinnin ja ehkäisemisen ohella on syytä ryhtyä sopeutumaan. Melkoinen työsarka odottaa ­rakennetussa ympäristössä yleisesti ja kiinteistökannan sopeutumistoimissa erityisesti. Maapallon keskilämpötila on kolmen viimeisen vuoden aikana ollut noin 1,5 astetta yli esiteollisen ajan keskiarvon. Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa. Suomessa vuosi 2024 oli 3,4 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Vuonna […]

Kiinteistönimien kielikirjo

TEKSTI: MAGNUS STORSJÖ Kiinteistö on Suomen maanomistuksen perusyksikkö. Maamme on tällä hetkellä jaettu melkein 2,9 miljoonaan ­kiinteistöön. Määrä on huimaava. Tontteja lukuun ottamatta ­kiinteistöillä on yleensä, tarkemmin n. 82 %:lla, nimiä. Kiinteistön nimellä ei ole suoraa juridista merkitystä. Nimi ei kuitenkaan koskaan ole sattumanvarainen, vaan joka nimestä on tehty päätös, ja sen takana on kätkössä […]

Tuuliruususta viistosaderuusuksi

TEKSTI: ARI LAITALA Ilmastonmuutos lisää tuulia ja sateita. Näitä molempia tarvitaan viistosateen syntyyn. Viistosateet ovat yksi merkittävimpiä sään rakennusrasitusta aiheuttavia ilmiöitä. Ilmiön konkretisointiin ei kuitenkaan ole ollut havainnollisia esittämistapoja. Viistosade. Mitä se on? Viistosade ilmiönä syntyy silloin, kun sataa ja tuulee samanaikaisesti. Teoreettisessa mielessä lähes kaikki sade on viistosadetta. Sataessa täysin tyyntä on aniharvoin. Tyynellä […]

Katkeileeko yhteys? – Ekologinen verkosto osana ihmisenrakentamaa ympäristöä

TEKSTI: SUSANNA KARI Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen koskettaa kaikkia lajeja ja vaikuttaa hyvinvointiimme. Rakennetussa ympäristössä ratkaisevaa ei ole vain vihreän määrä, vaan se, miten alueet kytkeytyvät toisiinsa osana laajempaa ekologista verkostoa. Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elävää luontoa sen kaikissa muodoissa. Se rakentuu ihmisistä ja muunlajisista eläimistä, kasveista, sienistä sekä pieneliöistä. Monimuotoisuus ei ole vain eri lajien runsautta, […]

Verkko-RTK NTRIPin kautta ­poistaa tukiaseman tarpeen

TEKSTI: JONAS BECKER Korjauspalvelut tarjoavat senttimetriluokan tarkkuuden ilman omaa infrastruktuuria. Suomen olosuhteet aiheuttavat erityisiä haasteta ammattimaiselle maanmittaukselle. Laajat metsäalueet, syrjäiset kiinteistörajat ja vaihtelevat vuodenaikaolosuhteet edellyttävät luotettavaa paikannusteknologiaa. Vaikka reaaliaikainen kinemaattinen mittaus (RTK) on vakiintunut senttimetriluokan tarkkuuden standardiksi, perinteinen vaatimus erillisestä tukiasemasta aiheuttaa logistisia ja taloudellisia haasteita usean alueen kattavissa hankkeissa. Perinteinen RTK edellyttää tunnettuun koordinaattiin […]

This website uses cookies to analyze site traffic and improve your experience. By continuing to use this site, you consent to our use of cookies.