Maankäyttö-lehden verkkoversio
Tällä kategorialla varustetut artikkelit näkyvät Uusin lehti -osiossa.
TEKSTI: SUSANNA KARI – ARI LAITALA Pasi Patrikainen aloitti Maanmittauslaitoksen pääjohtajana lokakuussa 2022. Nyt viisivuotisen kauden tultua puoliväliin hän kertoo, mikä organisaatiossa on yllättänyt, minkälaisten haasteiden parissa hän kamppailee ja miten laitosta viedään eteenpäin. Pasi Patrikainen ei ole niin kutsuttu perinteinen maanmittari, vaan hänen urapolkunsa on tuonut häntä vähitellen maankäytön ja -mittauksen pariin. Rakennusmestariksi, yhdyskuntatekniikan […]
TEKSTI: EINI KARHUMALJA Helsingin Vuosaaressa on alkanut Asuntosäätiön ja A-Kruunun hanke, jossa johtoajatuksena on uudenlainen viherajattelu. Tavoitteena on kerrostalopihamaisema, jossa sekä luonto että ihmiset voivat hyvin. Vuosaaren Kurkimoisiossa osoitteisiin Ensi Parvi 3 ja 5 toteutetaan viiteen kerrostaloon yhteensä 236 asuntoa: Asuntosäätiölle 115 asumisoikeusasuntoa ja A-Kruunulle 121 vuokra-asuntoa. Hankkeen kehittäjänä on ja KVR-urakoitsijana toimii Arkta Reponen […]
TEKSTI: EIRA LAMPÉN Rakennustieto julkaisee keväällä 2025 ohjekortin RT 103773 Luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä. Ohjekortti on tarkoitettu suunnittelijoille ja hankkeeseen ryhtyville. Maankäytön muutokset ja rakentaminen ovat merkittäviä syitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle. Hyvällä suunnittelulla luonnon monimuotoisuuden säilyminen voidaan kuitenkin huomioida niin kaavoituksessa, maisemasuunnittelussa kuin yksittäisissä rakennushankkeissa, korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa. Tieto ja ymmärrys luonnosta, sen merkityksestä ja […]
TEKSTI: DIMITRIOS SIAKAS – KAISA KONTU – JUSSI- PEKKA KRANKKALA Ilmaston lämpeneminen ja sen tuleva kehitys synnyttää erilaisia sääilmiöitä, kuten leudompia talvia, voimistuneita lämpöjaksoja, voimakkaita tuulia, rankkoja sateita sekä nopeita ulkolämpötilojen vaihteluita. Vuosi 2024 oli maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämmin vuosi, jolloin globaalilla tasolla keskilämpötila ylitti 1,5°C esiteolliseen aikaan verrattuna. Suomessa lämpötila oli vuonna 2024 3,4 astetta […]
TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Kansanvalistusseuran kalenteri julkaisi 1889 Alfred Petreliuksen kirjoituksen Suuresta Kuolan 1887 retkestä. Kirjoitukseen sisältyi kolme kuvaa ja karttaliite. Kuvat esittivät maisemaa Lujaur-tuntureilta. Kuolan niemimaa oli ollut vielä keskiosiltaan tuntematonta aluetta Euroopan kartalla, ja Lujaur vasta löydettiin tällä matkalla. Tähtitieteen opiskelija Petrelius oli retkikunnan matkalla geodeettina. Hänen tehtävänään oli laatia Kuolasta yleiskartta, joka sisälsi […]
TEKSTI: VILLE SILVENNOINEN Offshore Racing Congress (ORC) -jahtiluokituksen asiantuntijat mittasivat, mallinsivat ja arvioivat ClubSwan -kilpapurjeveneen tarkasti Leica Geosystemsin laserkeilausratkaisulla. Pilottiprojekti toteutettiin Nautor Swanin tehtaalla historiallisessa Pietarsaaressa, jossa purjehdusmaailman vuosisatoja vanha merellinen perintö ja nykyaika kohtaavat. Pilotissa käytetty uusi menetelmä tarjoaa enemmän dataa – aiempaa nopeammin ja tarkemmin. Laserkeilauksen avulla toteutetulla mittauksella varmistetaan kilpailun tasavertaisuus hyödyntämällä […]
TEKSTI: PEKKA VILSKA Kirjoitus käsittelee 1960- ja 70-luvuilla suoritettuja Moskovan välirauhansopimuksen 1944 ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 alueluovutusten kiinteistöille aiheuttamien epäkohtien korjaamistoimia. Kaakkois-Suomessa näitä kiinteistöjä oli yli 1 500. Maanmittauspäivillä 2024 esiteltiin itärajan esteaitahanketta ja siihen liittyviä töitä. Edellisen kerran tuolloiseen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liittoon (SNTL) rajoittuvat kiinteistöt olivat maanmittareiden toimitusten kohteena yli puoli vuosisataa sitten. Maanhankintalain […]
TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO Miten uusien toimivien kumppanuuksien rakentaminen eroaa totutusta? Millaisia rahoituskanavia verkostojen rakentamiseen on tarjolla? Tuoko kansainvälistyminen uusia haasteita verkostojen hallitsemiseen? Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa organisaatioiden verkostot ja kumppanuudet tukevat niiden kehittymistä ja kokonaisstrategiaa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudistaessa omistusosuuksiaan näiden strategisten yliopisto-korkeakouluyhteenliittymien toivotaan mahdollistavan nykyistä enemmän niin kansallisista kuin kansainvälistäkin menestystä. […]
TEKSTI: ANNA KEMPPINEN Suomessa turvetta on perinteisesti hyödynnetty energiantuotannossa, mutta ilmastotavoitteiden kiristyessä energiaturpeen käyttöä on vähennetty merkittävästi. Energiaturpeen käyttöä ei ole kielletty Suomessa, mutta markkinaohjaus vaikuttaa sen kannattavuuteen, kun päästöoikeudet syövät turve-energian tulevaisuuden kilpailukykyä. Koska turpeen polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, eivät turpeella tuotettu sähkö ja lämpö pärjää entiseen tapaan energiamarkkinoilla. Energiasektorin muutos vaikuttaa laajasti ilmastoon, ympäristöön […]
TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – JUHA HYYPPÄ – MATTI VAAJA Yhä useammat alat tarvitsevat ratkaisuihinsa päivittyvää GeoIT-osaamista, johon luodaan vahva teoriapohja yliopistoissa ja vankka ammattitaito korkeakouluissa. Näiden alojen ongelmien ratkaisuun käytetään maanmittausalan mittaus- ja mallinnusteknologioita ja tapoja ratkoa ongelmia. GeoIT on integroinut itseensä osia automaatio-, sensori-, tekoäly-, paikannus- ja laskennallisista tieteistä sekä kolmiulotteisuudesta. […]
TEKSTI: TEA LÖNNROTH Asuntotarjonnan hintajousto kuvaa asuntotarjonnan kykyä sopeutua asuntokysynnän muutoksiin ja siten sen, missä määrin asuntojen kysynnän kasvu aiheuttaa hintojen nousua ja missä määrin asuntokannan lisäystä. Asuntotarjonnan hintajouston alueelliset erot ovat Suomessa merkittäviä. Eroja selittävät paitsi kaupungin koko ja maantieteelliset rajoitteet tarjonnan sopeutumiselle, myös kuntien harjoittaman maankäyttöpolitiikan asettamat rajoitteet. Etenkin kaavoituksen ja asuntorakentamisen kestoon […]
TEKSTI: HANNA KUIVALAINEN Informaatio-ohjaus on yksi ohjauskeinoista – myös maankäyttöpolitiikassa. Kuntien maankäyttöpolitiikka on totuttu perinteisesti näkemään sektorina, jonka työkalupakki koostuu pääasiassa sääntelypohjaisista, suoraan omistusoikeuteen tai sen luonteeseen puuttuvista ohjauskeinoista. Näihin ohjauskeinoihin lukeutuvat muun muassa sellaiset vakiintuneet instrumentit kuin suora maanhankinta, lunastus ja kaavoitus. Lisäksi maankäyttöpolitiikan keinovalikoimaa on enenevissä määrin täydentämässä joukko taloudellisia ohjauskeinoja, kuten erilaiset […]
TEKSTI: SUVI TANNINEN – TERESA STANEK Mittauspäivät 2025 pidettiin helmikuun 6. päivänä Lapin ammattikorkeakoulun Jokiväylän kampuksella. Päivän aikana opiskelijat, opettajat, maanmittausalan ammattilaiset ja muut vieraat saivat kierrellä näytteilleasettajien pisteillä ja seurata seminaarin asiantuntijaluentoja. Lämminhenkinen maanmittausalan tapahtuma on Pohjois-Suomen piilevä helmi – tätä opiskelijoiden talkoovoimin järjestettävää tähtihetkeä odotetaan innolla vuodesta toiseen. Seminaarin avasi maanmittaustekniikan yliopettaja emeritus […]
TEKSTI: TEEMU MÖKKÖNEN Museoviraston julkaisema Virtavesien kulttuuriperinnön tilannekuva – jääkaudesta nykyhetkeen on ensimmäinen valtakunnallinen kokoava esitys virtavesiympäristöjen kulttuuriperinnöstä. Julkaisun pääosassa ovat arkeologiset kohteet ja rakennusperintö, mutta mukana on myös maisemia ja aineetonta kulttuuriperintöä. Julkaisussa käsiteltävät kohteet sijaitsevat jokien ja purojen välittömässä ympäristössä. Virtavesien kulttuuriperintö kattaa 11 000 vuoden ajanjakson jääkaudesta nykyhetkeen. Virtavesien varsilla on asuttu […]
TEKSTI: MICHELA GALASSINI – KATJA VIRTANEN Ilmaston on odotettu lämpenevän nyt nopeammin kuin vuosituhansiin kasvihuonekaasupäästöjen viime vuosisadalla tapahtuneen voimakkaan kasvun vuoksi. Planeettamme lämpenemisellä on haitallisia seurauksia, kuten merenpinnan nousu, tulvien lisääntyminen, kuivuuden yleistyminen Etelä-Euroopan alueella ja elinolojen heikkeneminen tietyillä alueilla. Pohjoisemmilla alueilla, kuten Suomessa, ilmasto lämpenee nopeammin kuin muualla maailmassa, ja talvet ovat muuttumassa leudommiksi […]