Maapohjan kiinteistöverouudistus

TEKSTI: ARI TELLA Kiinteistöverotus on Suomessa jo vuosikymmeniä vanha instituutio, joka ­jakaa ­mielipiteitä. Kiinteistöverotus katsotaan tänä päivänä kuitenkin vakaaksi ja ­perustelluksi omaisuuden verotustavaksi, joka tarjoaa kunnille vakaan tulolähteen. Kiinteistövero on nykymuodossaan ollut käytössä vuodesta 1993, jolloin arvostukset perustuivat varallisuusverotusarvoihin. Rakennukset verotetaan edelleen indeksikorjatuilla 1970-luvun arvostamisperusteilla ja maapohjankin arvoja on laajemmin ajantasaistettu 15 vuotta sitten. Niin […]

Tyhjää täynnä vai täynnä uusia mahdollisuuksia?

Australialaisen konkariprofessorin tärpit vajaakäytön taltuttamiseen TEKSTI: SAIJA TOIVONEN Tyhjiin ja vajaakäyttöisiin toimitiloihin voi törmätä tätä nykyä niin ­Helsingissä kuin ­Sydneyssäkin. Vajaakäytöstä on ­tullut ­kroonistuva vaiva, jota vahvistavista ­muutosvoimista ei ole puutetta. Huokailun ja käsien vääntelyn sijaan asiaan asialle voi yrittää tehdä jotakin. Sydneyn teknillisen yliopiston professori Sara Wilkinson tarttui ­haasteeseen ja kehitti tutkimushankkeessaan joukon ­apukeinoja. […]

BVC Varsovassa – arvioinnin aihepiirit laajenevat

TEKSTI: MIROSŁAWA CZAPLIŃSKA 33. Baltic Valuation Conference (BVC) järjestettiin 7.–9.9.2023 Puolan Varsovassa. Käsitellyt aiheet keskittyivät neljään teemaan, mutta paljon muustakin kuultiin. Konferenssikutsussa mainitut aihepiirit olivat 1) Kiinteistöarvioinnin tarkkuuden arviointi (kuka arvioi ja missä määrin) ja sen vaikutus kiinteistöarvioijan ammatilliseen vastuuseen, 2) arvoon vaikuttavat ominaisuudet (esim. vihreät rakennukset) markkinalähestymistavassa ja tapoja havaita ne ja selvittää niiden […]

Ukrainan ja Israelin sotien vaikutus kiinteistöjemme hintoihin

Onko kyse sodasta vai turvattomuuden pelosta? TEKSTI: PETER ACHE Prologi: Kiinteistön laatu indikaattorina Kiinteistöjä tarkastellaan usein pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Paljonko sijoittaminen tähän kiinteistöön maksaa? Auttaako kotini arvonkehitys turvaamaan eläkkeeni? Voinko myydä kiinteistön hyvällä voitolla? Kuitenkin kiinteistön itsensä arvoon, perheen kodin tai asunnon merkitykseen elämänlaadulle tai toimisto- tai tehdasrakennuksen merkitykseen työympäristön laadulle kiinnitetään usein vähemmän huomiota. […]

GIS – Kiinteistöarvioinnin uusi etulinja

TEKSTI: RADOSŁAW GACA 2000-luku on dynaamisen tiedon saavutettavuuden aikaa. Tämä koskee myös paikkatietoa. Vielä muutama vuosi sitten paikkatiedon hyödyntäminen vaati erityisiä lupia, pätevyyksiä tai muita erityistoimia. Nyt se on meidän jokaisen käytettävissä käytännössä milloin tahansa. Satelliitti- ja fotogrammetriset kuvat sekä datan prosessointi ja kaikki siihen liittyvä vaikuttavat kognitiivisiin kykyihimme ja niitä voidaan hyödyntää niin ammatillisesti […]

Massa-arviointi Virossa

TEKSTI: ÜLLEKE EERIK Vuonna 2022 Viron maanmittausvirasto suoritti maan massa-arvioinnin, jossa arvioitiin lähes 760 000 kiinteistöä. Maan massa-arviointi on markkina-arvoon perustuva arvio, jonka perusteella jokaiselle rekisteriyksikölle määritetään likimääräinen maan markkina-arvo, ts. maan verotusarvo. Koska kyseessä on massa-arviointi, tulos on tilastollinen yleistys. Virossa on 15 maakuntaa, jotka on jaettu 79 kuntaan. Viron maanmittausviraston suorittamassa massa-arvioinnissa 2022 arvioitiin […]

Vesivoima suomalaisessa kiinteistöjärjestelmässä

TEKSTI: SAKARI HAULOS Vesivoimaa on hyödynnetty vuosisatoja. Vanhimmat laitokset ovat olleet jauho­myllyjä, mutta nykyisin vesivoimaa käytetään sähköenergian tuotantoon. ­Vesivoimalle on muotoutunut oma ­erityinen asemansa kiinteistöjärjestelmässä. Vanhoja vesivoimalaitoksia toisaalta uusittaessa ja toisaalta lakkautettaessa joudutaan pohtimaanm kenelle vesivoiman käyttöoikeus kuuluu. Kysymys ei useinkaan ole helppo ja asian selvittäminen vaatii syvällistä kiinteistö- ja vesioikeuden historian tuntemusta. Mitä vesivoima […]

Opinto-ohjauksen merkitys maanmittausalan osaajapulassa

TEKSTI: SATU ELOMAA – TIIA MIKKONEN – AMINA MOKHTARI – ULLA MIKKANEN Maanmittausalan suuri potentiaali ja laajat työllistymismahdollisuudet tulevat tutuiksi alan opiskelijoille niin opintojen, työharjoitteluiden kuin alan julkaisujenkin kautta. Toisaalta tutuiksi tulevat myös alaa koettelevat ongelmat, joista yksi on alan vähäisestä tunnettuudesta johtuva opiskelija- ja työntekijäpula. Maanmittausalan vähäinen tunnettuus ja vaikeus saada houkuteltua etenkin nuoria […]

Havaintoja tavarakuljetus­järjestelmän kehityksestä 2011–2022

Onko keskustelun fokus liian kapea: yksityisautoiluun ja asumistiheyteen rajoittuva? TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Onko meillä liikkumisen ja maankäytön tarkastelu liian kapeaa asumistiheyteen ja kuluttajien liikkumiseen rajoittuvaa, vaikka tieliikenteen CO2-päästöistä yli 40 % jo syntyy kuorma- ja pakettiautoliikenteestä? Tavaraliikenteen ottaminen mukaan tarkasteluun avaa toisenlaisen näkökulman, ja tulevassa suunnittelussa meidän tuleekin huomioida […]

Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti – Kasimir Sinervän diplomityö 1910

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston kollegin 30.5.1910 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin neljä diplomityötä, joista yksi oli Kasimir Sinervän työ ”Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti”. Polytekninen opisto oli muuttunut korkeakouluksi kahta vuotta aiemmin 1908, joten kyse oli ensimmäisistä maanmittarien suorittamista diplomitutkinnoista Suomessa. Sinervä oli aloittanut opinnot 1906 Polyteknisessä opistossa, jossa hän suoritti maanmittaritutkinnon ensimmäisen osan. Fotogrammetria sisältyi […]

Suuret suomalaiset geodeetit

TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MARTIN VERMEER – MAURI VÄISÄNEN Maanmittaajat ovat olleet yli 400 vuotta kehittämässä suomalaisten elinoloja ja hallintoa. Järjestäytynyt, toimiva ja kehittyvä yhteiskunta tarvitsee kiintopisteitä, karttoja ja paikkatietoja, kiinteistöjen rekisteritietoja sekä maankäytön suunnittelua. Geodeetit ovat osa maanmittaajien ammattikuntaa. He rakentavat ja ylläpitävät maanmittauksen perustaa, paikannuksen infrastruktuuria. Geodesia ja geodeetit Geodesia […]

Maanmittausalan oppikirjat – nykytila ja tulevaisuus

TEKSTI: JYRI ARTJOKI Tämän kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa (3/2023) ensimmäisessä osassa kävi ilmi, että maanmittausalan suomenkieliset oppikirjat alkoivat yleistyä pikkuhiljaa noin 1850–1880-lukujen kohdalla. Sotilastopografian nousu 1900–1940 Maanmittausalan teoksiin, kuten kaikkeen muuhunkin kirjallisuuteen, vaikuttaa luonnollisesti kysyntä. Maanmittauksen kohdalla tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Suomen itsenäistyttyä Venäjästä vuonna 1917 muun muassa sotilastopografian teokset alkavat näkyä julkaistujen teosten listalla. […]

Siirry työkalupalkkiin