Maailma ei ole enää litteä

04JOULUKUU

Maailma ei ole enää litteä

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Maaliskuun kolumni käsitteli nuorison ympäristöahdistusta. Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden lehden, Osqledaren, viimeisin numero antaa osviittaa siitä, mihin tärkeysjärjestykseen 20–30-vuotiaiden sukupolvi laittaa asiat. Oman muistikuvani mukaan oli ympäristötietoisuus marginaalista opiskelijoiden keskuudessa 30 vuotta sitten. Viimeisimmän numeron ensimmäinen artikkeli käsittelee ekoahdistusta ja antaa konkreettisia neuvoja siitä, miten ekoahdistuksen voi kääntää ekoaktiviteetiksi. Vastaava artikkeli […]

27HELMIKUU

Hiilinielut – kasvit hiilidioksidin imureina

TEKSTI: JIRI LUOJUKOSKI Vaikka kasvi imuroisi hiilidioksidia hyvin voimakkaasti, se ei yksin pysty maailmaa pelastamaan, vaan tarvitsee avukseen jonkin laajemman hiilivaraston, kuten otollisen maaperän, johon hiiltä kulkeutuu kasvin juurien kautta. Suurin osa maapallolla olevasta hiilestä onkin varastoitunut maaperään ja valtameriin. Hiilinielulla tarkoitetaan ekosysteemiä, joka kerää ja varastoi hiiltä enemmän kuin vapauttaa. Kasveista puut ovat tehokkaimpia […]

07JOULUKUU

Hiilineutraali taloyhtiö, osa 2

TEKSTI: ARI LAITALA Kaksiosainen artikkelin jälkimmäinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin Maankäytön numerossa 2/2022. Avainsanana standardinmukaisuus Kuten edellä on jo ilmennyt, voidaan esimerkiksi taloyhtiön käytönaikaista hiilijalanjälkeä laskea hiukan eri tavoin. Arenen laskuri ei ole ainoa vaihtoehto ja varsinkin kiinteistöpalvelujen tarjolla on moniakin erilaisia päästökertoimia. Myös se, mitä esimerkiksi laskentaan otetaan lopulta mukaan, on osin avoin kysymys. […]

07JOULUKUU

Hiilidioksidipaniikki

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kolumnistinne heräsi nuorison keskimääräistä vakavampaan hiilidioksidipaniikkiin äskettäin. Yleensä positiivinen diplomi-insinööreiksi opiskeleva kotinuoriso – kaksi kappaletta vähän yli kaksikymppisiä – seisoi yhtäkkiä kolumnistin edessä synkkyyteen vajonneena. COP27 on käynnissä Egyptissä ja The Economist ilmoittaa kannessaan 1,5 %:n tavoitteen olevan täysin epärealistinen. Nuorison yksimielinen mielipide on, että ”mitään ei tehdä ilmaston hyväksi”. Suomalaiseksi katsoen […]

03LOKAKUU

Hiilineutraali taloyhtiö

TEKSTI: ARI LAITALA Digitaalisilla 3D-kaupunkimalleilla on ominaisuuksia ja tietosisältöjä, jotka voivat tukea monella tapaa käytännönläheistä rakennetun ympäristön vähähiilisyystyötä – myös taloyhtiöiden massiivisessa kiinteistökannassa. Viime kuukausien uutistulvassa laajimman näkyvyyden on vallannut energiaan liittyvä uutisointi, vaikka muustakaan uutisaineistosta ei ole ollut pulaa. Sähkösopimuksista, hinta-arvailuista ja erilaisista selviytymiskeinoista on vähitellen päästy myös taustoittavampaan uutisointiin, kuten markkinamekanismien analysointiin ja […]

24TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi

TEKSTI: ARI LAITALA Suo oli autio, keskeltä melkein puuton neva, jonka veden vaivaamasta kamarasta nousi vain jokin kitukasvuinen käkkyrämänty, vahvakaarnainen ja tasalatvainen pieni vanhus. Kuten kaikki tietävät, edellä on suora lainaus Väinö Linnan suurteoksesta Täällä pohjan tähden alla. Romaanin aloitusta pidetään yhtenä suomalaisen kaunokirjallisuuden merkittävimmistä, ehkäpä juuri sinä kaikkein merkittävimpänä. Sitä on luonnehdittu myös ikoniseksi, […]

15MAALISKUU

Hiilinielut ja globaali metsittäminen

TEKSTI: ARI LAITALA Jonkinlaisena turvallisena ylärajana pidetty 1,5 asteen lämpeneminen esiteollisesta ajasta voi ylittyä jo lähivuosina. Pelkästään päästövähennysten kautta lämpenemisen pysäyttäminen ei onnistu. On onnistuttava myös hiilinielujen kasvattamisessa. Maankäyttösektorin ratkaisut näyttelevät pääosaa. Meteorologi Kerttu Kotakorpi kirjoittaa Ylen blogissa 1.1.2021, että on olemassa 20 prosentin todennäköisyys sille, että 1,5 asteen raja saavutetaan jo seuraavan kolmen vuoden […]

07JOULUKUU

Kymmenestuhannesosa

TEKSTI: ARI LAITALA Jos ilmakehästä otetaan keskimääräinen 10 000 molekyylin otos, on joukossa noin 4 kpl CO2-molekyyliä. Nykyinen tilanne olisi vielä juuri ja juuri hallittavissa järjellisin kustannuksin ja ilman peruuttamattomia muutoksia luonto- ja rakennetussa ympäristössä. Ilmakehän CO2-pitoisuus näyttää kuitenkin jatkavan kasvuaan – koronastakin huolimatta. Jarrutus näyttää siis menevän pitkäksi, joten on aika ryhtyä kysymään, millä […]