Maankäyttö-lehden verkkoversio
TEKSTI: ARI LAITALA Ilmastonmuutos on jo täällä. Ennakoinnin ja ehkäisemisen ohella on syytä ryhtyä sopeutumaan. Melkoinen työsarka odottaa rakennetussa ympäristössä yleisesti ja kiinteistökannan sopeutumistoimissa erityisesti. Maapallon keskilämpötila on kolmen viimeisen vuoden aikana ollut noin 1,5 astetta yli esiteollisen ajan keskiarvon. Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa. Suomessa vuosi 2024 oli 3,4 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Vuonna […]
TEKSTI: ARI LAITALA Ilmastonmuutos lisää tuulia ja sateita. Näitä molempia tarvitaan viistosateen syntyyn. Viistosateet ovat yksi merkittävimpiä sään rakennusrasitusta aiheuttavia ilmiöitä. Ilmiön konkretisointiin ei kuitenkaan ole ollut havainnollisia esittämistapoja. Viistosade. Mitä se on? Viistosade ilmiönä syntyy silloin, kun sataa ja tuulee samanaikaisesti. Teoreettisessa mielessä lähes kaikki sade on viistosadetta. Sataessa täysin tyyntä on aniharvoin. Tyynellä […]
TEKSTI: DIMITRIOS SIAKAS – KAISA KONTU Ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen torjumiseksi Euroopan unioni (EU) pyrkii löytämään keinoja ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä ja saavuttamaan kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2050 mennessä. Energiapositiiviset alueet eli Positive Energy Districts (PED) tarjoavat lupaavan ratkaisun kaupunkialueiden siirtymälle kohti kestävää energiajärjestelmää. Energiapositiiviset alueet (Positive Energy Districts, PED) tarjoavat lupaavan lähestymistavan energiasiirtymän vauhdittamiseen kohti kestävämpiä kaupunkialueita. […]
TEKSTI: DIMITRIOS SIAKAS – KAISA KONTU – JUSSI- PEKKA KRANKKALA Ilmaston lämpeneminen ja sen tuleva kehitys synnyttää erilaisia sääilmiöitä, kuten leudompia talvia, voimistuneita lämpöjaksoja, voimakkaita tuulia, rankkoja sateita sekä nopeita ulkolämpötilojen vaihteluita. Vuosi 2024 oli maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämmin vuosi, jolloin globaalilla tasolla keskilämpötila ylitti 1,5°C esiteolliseen aikaan verrattuna. Suomessa lämpötila oli vuonna 2024 3,4 astetta […]
TEKSTI: MICHELA GALASSINI – KATJA VIRTANEN Ilmaston on odotettu lämpenevän nyt nopeammin kuin vuosituhansiin kasvihuonekaasupäästöjen viime vuosisadalla tapahtuneen voimakkaan kasvun vuoksi. Planeettamme lämpenemisellä on haitallisia seurauksia, kuten merenpinnan nousu, tulvien lisääntyminen, kuivuuden yleistyminen Etelä-Euroopan alueella ja elinolojen heikkeneminen tietyillä alueilla. Pohjoisemmilla alueilla, kuten Suomessa, ilmasto lämpenee nopeammin kuin muualla maailmassa, ja talvet ovat muuttumassa leudommiksi […]
Kuuden suurimman kaupungin ilmastotoimet vertailussa TEKSTI: TUULIA PUUSINEN JA RANJA HAUTAMÄKI Aalto-yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että tiivistäminen on edelleen ilmastoviisaan kaupunkikehityksen mantra, jota harvoin kyseenalaistetaan eikä sen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia kaupunkivihreälle tuoda juurikaan esille kaupunkien ilmastosuunnitelmissa. Kaupunkivihreän rooli monitavoitteisena ilmastotoimena tiedostetaan kuitenkin yhä tärkeämpänä. Kaupunkien onkin olennaista tunnistaa ilmastopolitiikan mahdollisesti ristiriitaiset tavoitteet sekä tavoitteiden asettamiseen […]
TEKSTI: PASI LAURILA 1980-luvulta alkaen on tiedetty perusasiat meneillään olevasta ilmastonmuutoksesta. Elämme luonnon ilmastorytmien tahdittamaa lämpimämpää ilmastovaihetta ja samanaikaisesti tuotamme kasvihuonekaasuja, jotka synnyttävät lisälämpöä ilmakehään. Lämpenemisen ympäristövaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia, joten kasvihuonekaasujen päästöjä pitää rajoittaa nyt. Ilmastonmuutosta tarkasteltaessa ilmastosta puhutaan yhtenä kokonaisuutena, vaikka hyvin tiedetään, että maapallolla on monenlaisia ilmastoja. Wladimir Köppenin 1900-luvun alkupuolella kehittämä […]
TEKSTI: MIROSŁAWA CZAPLIŃSKA 33. Baltic Valuation Conference (BVC) järjestettiin 7.–9.9.2023 Puolan Varsovassa. Käsitellyt aiheet keskittyivät neljään teemaan, mutta paljon muustakin kuultiin. Konferenssikutsussa mainitut aihepiirit olivat 1) Kiinteistöarvioinnin tarkkuuden arviointi (kuka arvioi ja missä määrin) ja sen vaikutus kiinteistöarvioijan ammatilliseen vastuuseen, 2) arvoon vaikuttavat ominaisuudet (esim. vihreät rakennukset) markkinalähestymistavassa ja tapoja havaita ne ja selvittää niiden […]
TEKSTI: KARI SILFVERBERG Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkanut nopeaa kasvuaan huolimatta jo yli 30 vuotta kestäneestä globaalin ilmastopolitiikan sopimusprosessista ihmisyhteisöjen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Tammikuussa 2022 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli keskimäärin 418 miljoonasosaa (ppm), kun se oli esiteollisella kaudella 280 miljoonasosaa. Johtavien ilmastotutkijoiden arvion mukaan hallitsemattomaksi riistäytyvän ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää sekä nopeaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä että tehokasta ilmakehän hiilidioksidin […]
TEKSTI: TUULIA PUUSTINEN – HEIDI FALKENBACH – ARI EKROOS – SEPPO JUNNILA – PAULIINA KRIGSHOLM – TEA LÖNNROTH Ilmastonmuutoksen huomioiva maapolitiikka edellyttää systeemiajattelua ja koko maankäyttöpoliittisen prosessin huomioimista – strategisista linjauksista lähtien. Pariisin ilmastosopimus sekä valtiotason ja kuntien omat, kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet edellyttävät nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös maankäytön sektorilta (esim. Ekroos et […]
TEKSTI: ARI LAITALA Glasgow’n ilmastokokous tuli ja meni. Etukäteen kokousta oli luonnehdittu ihmiskunnan viimeiseksi merkittäväksi mahdollisuudeksi pysäyttää ilmaston lämpeneminen noin puoleentoista asteeseen. Huolimatta kokouksen suurista saavutuksista – kuten siitä, että fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen tarve todettiin nyt ihan yhteisesti ja kirjallisesti – jäi kokouksen anti lopulta varsin laihaksi. Ne, ketkä arvioivat sitä mitä tällaisissa kokouksissa […]
TEKSTI: MATTI TOIVONEN Kansainvälinen tiedeyhteisö ja ympäristöjärjestöt vaativat välittömiä toimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, sillä vuosituhannen vaihteessa asetettujen tavoitteiden takarajat ovat paukkumassa auttamattomasti rikki. Vaikka määrätietoisia toimia tarvitaan heti, hutilointiin ei ole varaa. Ilmastotyössä tarvitaan pitkäjänteistä ratkaisuja, jotka eivät nojaa vain yhden keinon varaan vaan hyödyntävät monipuolisesti eri toimintatapoja. Julkisuudessa on ollut laajalti esillä ilmastotekoja, kuten metsittäminen, […]
TEKSTI: ARI LAITALA Suo oli autio, keskeltä melkein puuton neva, jonka veden vaivaamasta kamarasta nousi vain jokin kitukasvuinen käkkyrämänty, vahvakaarnainen ja tasalatvainen pieni vanhus. Kuten kaikki tietävät, edellä on suora lainaus Väinö Linnan suurteoksesta Täällä pohjan tähden alla. Romaanin aloitusta pidetään yhtenä suomalaisen kaunokirjallisuuden merkittävimmistä, ehkäpä juuri sinä kaikkein merkittävimpänä. Sitä on luonnehdittu myös ikoniseksi, […]
TEKSTI: ARI LAITALA Jonkinlaisena turvallisena ylärajana pidetty 1,5 asteen lämpeneminen esiteollisesta ajasta voi ylittyä jo lähivuosina. Pelkästään päästövähennysten kautta lämpenemisen pysäyttäminen ei onnistu. On onnistuttava myös hiilinielujen kasvattamisessa. Maankäyttösektorin ratkaisut näyttelevät pääosaa. Meteorologi Kerttu Kotakorpi kirjoittaa Ylen blogissa 1.1.2021, että on olemassa 20 prosentin todennäköisyys sille, että 1,5 asteen raja saavutetaan jo seuraavan kolmen vuoden […]
Vuores on uusi asuinalue Tampereella. Se koostuu olemassa olevista ja kehittyvistä asuinkortteleista monipuolisten puistojen ympärillä. Kuva: © Tampereen kaupunki. TEKSTI: ZARRIN FATIMA, LAURA WENDLING, VILLE RINTA-HIIRO, JOHANNES JERMAKKA JA MAARIT SÄRKILAHTI Tutkimusten mukaan puolet maapallon ihmisistä asuu alueilla, joissa vedestä on puutetta. Vuonna 2017 luonnonkatastrofit vaikuttivat 96 miljoonan ihmisen elämään (Burek ym. 2016; Centre for […]
ARI LAITALA JA JUKKA KORRI Kuten tunnettua, huomattava osa – noin 40 % – Suomen kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksissa käytetystä energiasta. Pääosaa näyttelee rakennusten lämmittämiseen vaadittava energia ja sen tuottaminen. Lähes huomiotta on jäänyt suuren mittakaavan mahdollisuus päästöjen pienentämiseksi: teollisten ylijäämälämpöjen laajamittainen hyödyntäminen. Ylijäämälämpöä (jätelämpöä/ hukkalämpöä) syntyy huomattavia määriä. Euroopan mittakaavassa tuore arvio on esitetty Heat […]