Kaupunkirakenteen tiivistäminen ei riitä ilmastotoimeksi

04LOKAKUU

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ei riitä ilmastotoimeksi

Kuuden suurimman kaupungin ilmastotoimet vertailussa TEKSTI: TUULIA PUUSINEN JA RANJA HAUTAMÄKI Aalto-yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että tiivistäminen on edelleen ilmastoviisaan kaupunkikehityksen mantra, jota harvoin kyseenalaistetaan eikä sen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia kaupunkivihreälle tuoda juurikaan esille kaupunkien ilmastosuunnitelmissa. Kaupunkivihreän rooli monitavoitteisena ilmastotoimena tiedostetaan kuitenkin yhä tärkeämpänä. Kaupunkien onkin olennaista tunnistaa ilmastopolitiikan mahdollisesti ristiriitaiset tavoitteet sekä tavoitteiden asettamiseen […]

26HUHTIKUU

Ilmastonmuutos nyt!

TEKSTI: PASI LAURILA 1980-luvulta alkaen on tiedetty perusasiat meneillään olevasta ilmastonmuutoksesta. Elämme luonnon ilmastorytmien tahdittamaa lämpimämpää ilmastovaihetta ja samanaikaisesti tuotamme kasvihuonekaasuja, jotka synnyttävät lisälämpöä ilmakehään. Lämpenemisen ympäristövaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia, joten kasvihuonekaasujen päästöjä pitää rajoittaa nyt. Ilmastonmuutosta tarkasteltaessa ilmastosta puhutaan yhtenä kokonaisuutena, vaikka hyvin tiedetään, että maapallolla on monenlaisia ilmastoja. Wladimir Köppenin 1900-luvun alkupuolella kehittämä […]

04JOULUKUU

BVC Varsovassa – arvioinnin aihepiirit laajenevat

TEKSTI: MIROSŁAWA CZAPLIŃSKA 33. Baltic Valuation Conference (BVC) järjestettiin 7.–9.9.2023 Puolan Varsovassa. Käsitellyt aiheet keskittyivät neljään teemaan, mutta paljon muustakin kuultiin. Konferenssikutsussa mainitut aihepiirit olivat 1) Kiinteistöarvioinnin tarkkuuden arviointi (kuka arvioi ja missä määrin) ja sen vaikutus kiinteistöarvioijan ammatilliseen vastuuseen, 2) arvoon vaikuttavat ominaisuudet (esim. vihreät rakennukset) markkinalähestymistavassa ja tapoja havaita ne ja selvittää niiden […]

09TOUKOKUU

Kyetäänkö ilmastokatastrofi torjumaan? Hiilensidonta ja metsien merkitys

TEKSTI: KARI SILFVERBERG Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkanut nopeaa kasvuaan huolimatta jo yli 30 vuotta kestäneestä globaalin ilmastopolitiikan sopimusprosessista ihmisyhteisöjen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Tammikuussa 2022 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli keskimäärin 418 miljoonasosaa (ppm), kun se oli esiteollisella kaudella 280 miljoonasosaa. Johtavien ilmastotutkijoiden arvion mukaan hallitsemattomaksi riistäytyvän ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää sekä nopeaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä että tehokasta ilmakehän hiilidioksidin […]

09TOUKOKUU

Maapolitiikan rooli ja mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa

TEKSTI: TUULIA PUUSTINEN – HEIDI FALKENBACH – ARI EKROOS – SEPPO JUNNILA – PAULIINA KRIGSHOLM – TEA LÖNNROTH Ilmastonmuutoksen huomioiva maapolitiikka edellyttää systeemiajattelua ja koko maankäyttöpoliittisen prosessin huomioimista – strategisista linjauksista lähtien. Pariisin ilmastosopimus sekä valtiotason ja kuntien omat, kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet edellyttävät nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös maankäytön sektorilta (esim. Ekroos et […]

07JOULUKUU

Pääkirjoitus: Mennyt maailma

TEKSTI: ARI LAITALA Glasgow’n ilmastokokous tuli ja meni. Etukäteen kokousta oli luonnehdittu ihmiskunnan viimeiseksi merkittäväksi mahdollisuudeksi pysäyttää ilmaston lämpeneminen noin puoleentoista asteeseen. Huolimatta kokouksen suurista saavutuksista – kuten siitä, että fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen tarve todettiin nyt ihan yhteisesti ja kirjallisesti – jäi kokouksen anti lopulta varsin laihaksi. Ne, ketkä arvioivat sitä mitä tällaisissa kokouksissa […]

04LOKAKUU

Hyvän kompensaation kriteerit

TEKSTI: MATTI TOIVONEN Kansainvälinen tiedeyhteisö ja ympäristöjärjestöt vaativat välittömiä toimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, sillä vuosituhannen vaihteessa asetettujen tavoitteiden takarajat ovat paukkumassa auttamattomasti rikki. Vaikka määrätietoisia toimia tarvitaan heti, hutilointiin ei ole varaa. Ilmastotyössä tarvitaan pitkäjänteistä ratkaisuja, jotka eivät nojaa vain yhden keinon varaan vaan hyödyntävät monipuolisesti eri toimintatapoja. Julkisuudessa on ollut laajalti esillä ilmastotekoja, kuten metsittäminen, […]

24TOUKOKUU

Pääkirjoitus: Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi

TEKSTI: ARI LAITALA Suo oli autio, keskeltä melkein puuton neva, jonka veden vaivaamasta kamarasta nousi vain jokin kitukasvuinen käkkyrämänty, vahvakaarnainen ja tasalatvainen pieni vanhus. Kuten kaikki tietävät, edellä on suora lainaus Väinö Linnan suurteoksesta Täällä pohjan tähden alla. Romaanin aloitusta pidetään yhtenä suomalaisen kaunokirjallisuuden merkittävimmistä, ehkäpä juuri sinä kaikkein merkittävimpänä. Sitä on luonnehdittu myös ikoniseksi, […]

15MAALISKUU

Hiilinielut ja globaali metsittäminen

TEKSTI: ARI LAITALA Jonkinlaisena turvallisena ylärajana pidetty 1,5 asteen lämpeneminen esiteollisesta ajasta voi ylittyä jo lähivuosina. Pelkästään päästövähennysten kautta lämpenemisen pysäyttäminen ei onnistu. On onnistuttava myös hiilinielujen kasvattamisessa. Maankäyttösektorin ratkaisut näyttelevät pääosaa. Meteorologi Kerttu Kotakorpi kirjoittaa Ylen blogissa 1.1.2021, että on olemassa 20 prosentin todennäköisyys sille, että 1,5 asteen raja saavutetaan jo seuraavan kolmen vuoden […]

27TOUKOKUU

Luontoperustaisia ratkaisuja kaupunkien haasteisiin ilmaston muuttuessa

Vuores on uusi asuinalue Tampereella. Se koostuu olemassa olevista ja kehittyvistä asuinkortteleista monipuolisten puistojen ympärillä. Kuva: © Tampereen kaupunki. TEKSTI: ZARRIN FATIMA, LAURA WENDLING, VILLE RINTA-HIIRO, JOHANNES JERMAKKA JA MAARIT SÄRKILAHTI Tutkimusten mukaan puolet maapallon ihmisistä asuu alueilla, joissa vedestä on puutetta. Vuonna 2017 luonnonkatastrofit vaikuttivat 96 miljoonan ihmisen elämään (Burek ym. 2016; Centre for […]

08LOKAKUU

Ylijäämälämpö yhdyskuntien vähähiilisyysratkaisuna

ARI LAITALA JA JUKKA KORRI Kuten tunnettua, huomattava osa – noin 40 % – Suomen kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksissa käytetystä energiasta. Pääosaa näyttelee rakennusten lämmittämiseen vaadittava energia ja sen tuottaminen. Lähes huomiotta on jäänyt suuren mittakaavan mahdollisuus päästöjen pienentämiseksi: teollisten ylijäämälämpöjen laajamittainen hyödyntäminen. Ylijäämälämpöä (jätelämpöä/ hukkalämpöä) syntyy huomattavia määriä. Euroopan mittakaavassa tuore arvio on esitetty Heat […]