Kaavojen saatavuusongelmaa ­ratkaistaan VOOKA-hankkeessa

27HELMIKUU

Kaavojen saatavuusongelmaa ratkaistaan VOOKA-hankkeessa

TEKSTI: KAARINA VARTIAINEN – HENRIK SAARI – ILPO TAMMI Etelä-Savon pilotti opetti, että valtakunnallinen kaavahakemisto on mahdollinen. Kaavoitus on yhteensovittamistyötä, joka vaatii laajaa tietopohjaa, mutta itse kaavoista meiltä puuttuu tietoa. Rakentamista ja alueidenkäyttöä ohjaavat kaavatiedot eivät ole saatavilla valtakunnallisesti ja kattavasti. Tähän ongelmaan vastaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Voimassa olevien kaavojen osalta saatavuusongelmaa ratkotaan VOOKA-hankkeessa, jonka […]

07JOULUKUU

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä vastaa kasvaviin tiedon saatavuuden ja digitaalisen turvallisuuden vaatimuksiin

TEKSTI: JUHANA RAUTIAINEN Ryhti-hankkeen avulla on historiallinen mahdollisuus ottaa iso harppaus eteenpäin tavassamme hallita, käyttää ja hyödyntää alueidenkäytön ja rakentamisen tietoja. Uusi yhdenmukaisempi toimintatapa on välttämätön, jotta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio voi edetä, ja jotta kunnat ja yritykset voivat kehittää omia palvelujaan. Entistä laadukkaamman tiedon avulla suunnitellaan terveellisiä ja turvallisia elinympäristöjä. Tiedon ja toimintatapojen yhtenäistäminen […]

09TOUKOKUU

Verkkokaupan vaikutuksia maankäyttöön

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Verkkokauppa muuttaa nopeasti tapaamme hankkia ja kuluttaa. Samalla toimitusketjurakenteet ovat muuttumassa kohti kiertotaloutta. Kun kuluttajien käyttäytyminen markkinoilla aina hybridityön yleistymiseen asti ja yritysten palvelumallit etenevät nyt nopeasti, mitä vaikutuksia näillä on maankäytön suunnitteluun? Varasto- ja käsittelytilaa tarvittaneen lisää, mutta mihin ja millaista – ja mihin jäljelle jäävien kaupan palveluiden tulisi sijoittua? Verkkokauppa […]

07JOULUKUU

Tarjonnan tiellä vai tuoja? Maapolitiikan yhteys asuntotarjontaan

TEKSTI: TEA LÖNNROTH, PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN JA HEIDI FALKENBACH Maankäyttöpolitiikan yksi suurimmista haasteista on riittävän asuntotuotannon mahdollistaminen. Kaavoituksen kautta kunnat luovat perusedellytykset asuntotuotannon toteutumiselle, kun taas maapolitiikan avulla voidaan ohjata asuntotuotannon toteutumista haluttuun suuntaan. Suomessa kunnilla on liikkumavaraa sen suhteen minkälaisin maapoliittisin keinoin ja käytännöin ne edistävät maankäytöllisiä tavoitteitaan. Maapolitiikkaa harjoittaessaan kunnat voivat yksinkertaistetusti […]

04LOKAKUU

Maapolitiikan nykytila yksissä kansissa

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH, ARI EKROOS, MARTTI HÄKKÄNEN, JEREMIAS KORTELAINEN, NOORA LUOMALA, SALLA RAUSMAA JA MIA TOIVANEN Maapolitiikkaa käsitteleviä suomenkielisiä tutkimuksia on ilmestynyt vain harvakseltaan viime vuosina. Ennen kaikkea on puuttunut suomalaista maapolitiikan kenttää kokonaisvaltaisesti kuvaava julkaisu. Kesäkuussa 2021 julkaistu tutkimusraportti “Maapolitiikan nykytila ja tulevaisuus: Keinot, vaikuttavuus, avoimuus ja hyväksyttävyys” […]

04LOKAKUU

Monipuolisia teollisuus- ja varastotontteja tarvitaan myös jatkossa

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Logistiikan muuttuviin tarpeisiin tulee varautua alueita suunniteltaessa. Verkkokaupan kasvu, toimitusketjurakenteiden muutos ja ekologisempaan kuljetusjärjestelmään pyrkiminen vaikuttavat myös toimitilojen tarpeisiin. Kaavoituksessa ja teollisuus- ja varastotonttien muodostamisessa sekä niiden luovuttamisessa tulisi huomioida nykyistä paremmin yritysten erilaiset tarpeet ja mahdollistaa tehokas ja tarkoituksenmukainen toiminta kiinteistöillä. Erityisesti mikro- ja pk-yritysten tilatarpeet pitäisi nähdä nykyistä laajemmin. Lue […]

24TOUKOKUU

Alueiden ympäristösertifiointi tukee kaavoitusta

TEKSTI: SUSANNA KARI Ympäristösertifiointi tarjoaa tehokkaan työkalun kestävän kehityksen huomioimiseksi aluekehityksessä. Väkiluku maailmassa kasvaa, kaupungit laajenevat. Rakennetun ympäristön leviämistä luonnonmaisemaan on pyritty hillitsemään esimerkiksi täydennysrakentamisella, mutta ihminen jättänyt asuinympäristönsä kädenjälkeä myös suoraan rakentamiseen sopivien paikkojen ulkopuolelle. Pohjia on täytetty, kosteaa kuivattu. Aiemmin suoja-alueiksi määriteltyjä palasia napattu käyttöön. Samaan aikaan huoli toimintamme ympäristökuormituksesta ja hiilijalanjäljestä on […]

25TOUKOKUU

Kaupunki, keskusta, kaavoitus ja kauppa(keskus)

TEKSTI: KAISA VUORIO Kauppakeskukset ovat olleet pitkään hyvinkin erilaisia mielipiteitä kirvoittava keskustelunaihe. Myös mielikuva kauppakeskuksesta on hyvinkin erilainen eri keskustelijoilla. Toisille se on hypermarket, toisille pieni liikerakennus ja jollekin sadan erilaisen myymälän ja palvelun kokonaisuus. Kauppakeskusyhdistys on määritellyt kauppakeskuksen tietyn kokoiseksi ja ominaisuuksia omaavaksi rakennukseksi. Taivun miettimään, onko määrittelylle mitään tarvetta. Käytän usein venevertausta: losseilla, […]

09JOULUKUU

Päätöntä päätösvaltaa

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Olen ollut kunnallispolitiikassa mukana vapaa-ajalla vuodesta 2001. Näiden vuosien aikana olen ehtinyt nähdä kunnallispolitiikkaa useasta näkökulmasta; olen ollut kunnanhallituksen varajäsen, kunnallisvaltuutettu kahdeksan vuoden ajan ja varavaltuutettu yhtä kauan, jäsen teknisessä lautakunnassa, ryhmänjohtaja kiinteistölautakunnassa ja tällä hetkellä jatkuu toinen kausi rakennuslautakunnan varapuheenjohtajana. Tulen vapaa-ajan poliitikkosuvusta; isäni oli vastaavissa tehtävissä vuosikymmeniä, isäni veli oli […]

09JOULUKUU

Energiaratkaisut voivat vaikuttaa myös kaavoitukseen

TEKSTI: LEA MUSTONEN JA SUSAN HEIKKILÄ Lämmitys- ja energiaratkaisut ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Niitä miettivät tavalliset ihmiset oman asumisensa kannalta sekä yhteiskunnalliset toimijat aina hallitusta myöten, sillä Suomi sitoutunut ilmastomuutoksen hillitsemisen ohjelmaan. Vähähiilisyys on tavoitteena Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) energiatehokkuuteen tähtäävissä tutkimushankkeissa. Selvityksen kohteena on, kuinka sähköenergiaa voitaisiin pienessä mittakaavassa tuottaa hukkaenergialla, ja myös polttoprosessissa syntyviä […]

07LOKAKUU

Miten edistää omaisuudensuojaa aktiivista maapolitiikkaa harjoitettaessa

Tukholmassakin aktiivinen maapolitiikka on vahvasti käytössä; kuvassa Hammarby Sjöstadia. Kuva: Eero Valtonen. TEKSTI: EERO VALTONEN Aktiivisella maapolitiikalla, jossa kunta hankkii kehitettävän maan, kaavoittaa alueen, rakentaa tontteja palvelevan infrastruktuurin ja myy tai vuokraa tontit kiinteistökehittäjille rakennettaviksi, on varsin vahva kannatus Suomessa. Esimerkiksi Kuntaliitto korostaa kunnille suunnatussa Maapolitiikan oppaassaan aktiivisen maapolitiikan tärkeyttä muun muassa kunnan omistaman maan […]

10JOULUKUU

Riittävä suunnittelu ja suunnittelutarve- ja poikkeamispäätöksenteko

ALEKSI HEINILÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiset poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisumenettelyt ovat olleet ongelmallisia niin oikeudellisesti kuin käytännön maankäytön suunnittelunkin näkökulmasta. Näiden menettelyiden soveltaminen nimenomaan osana lain järjestelmää on omiaan helpottamaan päätöksentekijän tehtävää, jota lainsäätäjä on viime vuosina ehkä pikemminkin vaikeuttanut. Maankäytön riittävä suunnitelmallisuus on järjestelmän lähtökohta Jo vuoden 1958 rakennuslakia (370/1958, RakL) säädettäessä silloisen […]