Avainsana: Maankäyttö

07MAALISKUU

Energiaturvetuotannon alasajo: haasteet ja uudet mahdollisuudet maankäytön muutoksessa

TEKSTI: ANNA KEMPPINEN Suomessa turvetta on perinteisesti hyödynnetty energiantuotannossa, mutta ilmastotavoitteiden kiristyessä energiaturpeen käyttöä on vähennetty merkittävästi. Energiaturpeen käyttöä ei ole kielletty Suomessa, mutta markkinaohjaus vaikuttaa sen kannattavuuteen, kun päästöoikeudet syövät turve-energian tulevaisuuden kilpailukykyä. Koska turpeen polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, eivät turpeella tuotettu sähkö ja lämpö pärjää entiseen tapaan energiamarkkinoilla. Energiasektorin muutos vaikuttaa laajasti ilmastoon, ympäristöön […]

07MAALISKUU

Kunnat hyödyntävät informaatio-ohjausta maankäyttöpolitiikassaan monin eri tavoin

TEKSTI: HANNA KUIVALAINEN Informaatio-ohjaus on yksi ohjauskeinoista – myös maankäyttöpolitiikassa. Kuntien maankäyttöpolitiikka on totuttu perinteisesti näkemään sektorina, jonka työkalupakki koostuu pääasiassa sääntelypohjaisista, suoraan omistusoikeuteen tai sen luonteeseen puuttuvista ohjauskeinoista. Näihin ohjauskeinoihin lukeutuvat muun muassa sellaiset vakiintuneet instrumentit kuin suora maanhankinta, lunastus ja kaavoitus. Lisäksi maankäyttöpolitiikan keinovalikoimaa on enenevissä määrin täydentämässä joukko taloudellisia ohjauskeinoja, kuten erilaiset […]

26HUHTIKUU

Pääkirjoitus: Horisontaalit vetovoimat

TEKSTI: ARI LAITALA Paremmin geodesiaa tuntevat maanmittarit tietävät, että gravitaatiovoima maan pinnalla ei ole vakio. Vaihtelut eivät tosin ole suuren suuria, eikä niillä liene merkitystä monenkaan käytännöllisen asian suhteen. Toisin on horisontaalisten vetovoimien laita. Tarkoitan hori­sontaalisilla vetovoimilla tässä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten ja ihmisten alueelliseen sijoittumiseen. Vähänkin pidemmällä tähtäimellä kaupunkien, kuntien ja alueiden vetovoimalla on […]

04JOULUKUU

Havaintoja tavarakuljetus­järjestelmän kehityksestä 2011–2022

Onko keskustelun fokus liian kapea: yksityisautoiluun ja asumistiheyteen rajoittuva? TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Onko meillä liikkumisen ja maankäytön tarkastelu liian kapeaa asumistiheyteen ja kuluttajien liikkumiseen rajoittuvaa, vaikka tieliikenteen CO2-päästöistä yli 40 % jo syntyy kuorma- ja pakettiautoliikenteestä? Tavaraliikenteen ottaminen mukaan tarkasteluun avaa toisenlaisen näkökulman, ja tulevassa suunnittelussa meidän tuleekin huomioida […]

04JOULUKUU

Hallitusohjelma kuntien näkökulmasta – lisää uusia tehtäviä vanhaan malliin vaiko aidosti helpotusta kuntien resurssipulaan?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Olen koettanut tulkita hallitusohjelman linjauksia ja muotoiluja kuntien maankäytön ja koko teknisen sektorin näkökulmasta. Aloitetaan tässä kolumnissa näkökulmasta ”kuntien vastuut ja resurssit” hallitusohjelmassa. ”Valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita.” Muutama eduskunta taaksepäin, ministeriöiltä kyseltiin, mistä kuntien tehtävistä voitaisiin […]

08TOUKOKUU

Kuljetusjärjestelmän vastuullisuus ja maankäyttö

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Kuljetusjärjestelmän vastuullisuutta tarkastellaan liian suppeasti. Päivittyvä EU-sääntely pitää sisällään riskejä Suomen kannalta, joita olisi syytä tarkastella myös maankäytön näkökulmista. Suomessa on yritetty viimeisen 10 vuoden ajan edistää elinkeinoelämän tavarakuljetusten kilpailukykyä nk. High Capacity Transport (HCT) -ajoneuvoilla, jotka tunnetaan puhekielessä myös ”jättirekkoina”. Useimmissa muissa maissa kansainvälisesti ajoneuvojen maksimipaino on 44 tonnin tasolla ja […]

08TOUKOKUU

Millainen on kuntien maankäyttöä koskeva osuus tulevassa hallitusohjelmassa?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Mitkä ovat tulevan hallituksen tavoitteet koskien kuntien toimintaedellytyksiä? Tullaanko kunnille säätämään uusia velvoitteita ja jos niin sitoudutaanko ne rahoittamaan ilman että kuntien nostaa veroprosenttia? Kuntien suunnasta on jo kuulunut viestejä veronkorotusten välttämättömyydestä, jos yritetään nykyisiäkään lakisääteisiä velvoitteita hoitaa. Tämän ajan kuntien keskeiset vastuut ovat sivistys ja opetus, maankäyttö sekä työllisyyspalvelut. Jokaisen kunnan […]

27HELMIKUU

Hiilinielut  – kasvit hiilidioksidin imureina

TEKSTI: JIRI LUOJUKOSKI Vaikka kasvi imuroisi hiilidioksidia hyvin voimakkaasti, se ei yksin pysty maailmaa pelastamaan, vaan tarvitsee avukseen jonkin ­laajemman hiilivaraston, kuten otollisen maaperän, johon hiiltä kulkeutuu kasvin juurien kautta. Suurin osa maapallolla ­olevasta hiilestä onkin varastoitunut ­maaperään ja valtameriin. Hiilinielulla tarkoitetaan ekosysteemiä, joka kerää ja varastoi hiiltä enemmän kuin vapauttaa. Kasveista puut ovat tehokkaimpia […]

27HELMIKUU

Verkkokaupan kasvu tullee vaikuttamaan nopeasti toimitilatarpeisiin

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Vaikka aivan tuoreimmat tilastot ­näyttävät verkkokaupan ­hurjimman ­kasvun taittumista pandemian ­aiheuttaman kiihdytyksen jälkeen, ­keskipitkän aikavälin kasvuennusteet ­esimerkiksi vielä jo tämän käynnissä ­olevan vuosikymmenen aikana ­näyttävät niin suurilta, että niihin ­vastaaminen ­nykyisillä toimitiloilla, kaavoilla tai ­muulla infrastruktuurilla vaikuttaa ­intuitiivisesti tarkastellen hyvin vaikealta. Tässä artikkelissa pohditaan ilmiötä erityisesti Suomen osalta ja arvioidaan mahdollisia selvityskohteita, […]

07JOULUKUU

Pääkirjoitus: Entistä mobiilimpi, sosiaalisempi ja ajankohtaisempi Maankäyttö

TEKSTI: ARI LAITALA Sosiaalinen media – mitä se on? Ympäripyöreästi muotoiltuna se on kaikkia niitä sosiaalisen median palveluja, joissa kuka vaan voi ryhtyä sisällöntuottajaksi ja julkaistakin suhteellisen vapaasti melkein mitä vaan. Hiukan muodollisemmissa määritelmissä korostuvat myös teknologiset erityispiirteet, kuten web 2.0 -teknologiat. Perusajatus on kuitenkin se, että se on viestimistä monelta monelle ja niin, että […]

03LOKAKUU

Maapolitiikan tavoitteenasetanta – Mistä siinä on kyse ja miten sitä voitaisiin kehittää kunnissa?

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM – TUULIA PUUSTINEN – TEA LÖNNROTH – HEIDI FALKENBACH Jotta kuntien maankäytön ­valinnoista ja ­priorisoinnista ­voitaisiin käydä nykyistä ­laajempaa ja avoimempaa julkista keskustelua, tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, mitä politiikalla halutaan saavuttaa. Kuntien maankäyttöön kohdistuu kasvava joukko erilaisia, joskus keskenään ristiriidassakin olevia paineita, vaatimuksia ja odotuksia. On paineita esimerkiksi asumisen hinnan laskemiseksi ja […]

09TOUKOKUU

Maankäyttö ja rakentaminen on yksi suurimmista luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä

TEKSTI: TERHI YLI-PIRILÄ Luonnon ­monimuotoisuuden köyhtyminen on ollut ­valtamedioissakin esillä jo ­hyvän aikaa. Erilaiset ­elinympäristöt ja eliölajit häviävät sitä ­vauhtia, että on perusteltua väittää ­ihmisen toiminnan ­aiheuttavan kuudennen ­globaalin ­sukupuuttoaallon. Voitaisiinko asialle tehdä jotain? Ensimmäiset viisi sukupuuttoaaltoa tapahtuivat Maapallon historiassa suurien luonnonolosuhteiden mullistusten, kuten dinosaurukset tappaneen asteroidin törmäyksen seurauksena. Nyt ylivoimaisesti suurin luontohäviön aiheuttaja on […]

09TOUKOKUU

Verkkokaupan vaikutuksia maankäyttöön

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Verkkokauppa muuttaa ­nopeasti ­tapaamme hankkia ja kuluttaa. ­Samalla toimitusketjurakenteet ovat ­muuttumassa kohti kiertotaloutta. Kun kuluttajien ­käyttäytyminen ­markkinoilla aina hybridityön ­yleistymiseen asti ja yritysten ­palvelumallit etenevät nyt nopeasti, mitä vaikutuksia näillä on maankäytön suunnitteluun? Varasto- ja ­käsittelytilaa tarvittaneen lisää, mutta mihin ja ­millaista – ja mihin jäljelle jäävien ­kaupan palveluiden tulisi sijoittua? Verkkokauppa […]

24TOUKOKUU

Maapolitiikan strategiat – teoriaa ja alustavia havaintoja suomalaisista kunnista

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH JA ELIAS OIKARINEN Maapolitiikan kautta vaikutetaan yhdyskuntien kehittymiseen eli siihen, mitä rakennetaan ja minne. Maapolitiikka ja sen keinovalikoima voidaan ­hahmottaa interventiona eli julkisen vallan väliintulona, jonka kautta ­kehittämistä ohjataan haluttuun suuntaan. Maapolitiikan keinovalikoiman käytön reunaehdot määrittyvät lainsäädännössä, mutta kunta pystyy silti vaikuttamaan intervention muotoon eli siihen, […]

24TOUKOKUU

Maankäyttö on nollasummapeliä

TEKSTI: ARI LAITALA Maailman väkiluku kasvaa joka päivä noin 150 000 hengellä. Näin on tänään, huomenna ja kymmeniä tuhansia päiviä tästä eteenpäin. Onko ­ilmastonmuutoksen ­pysäyttäminen edes mahdollista väestöräjähdyksen varjossa? Maankäytössä ­tapahtuneet globaalit ratkaisut ovat keskeinen osa ongelmaa mutta samalla myös osa ratkaisua. Kahdeksan miljardin ihmisen raja maapallolla rikkoutunee vuonna 2023. Väestön voimakas kasvu tuo eteen […]

24TOUKOKUU

Liikkuva laserkeilaus kaupunkien maankäytön ja infrastruktuurin kartoituksessa

TEKSTI: ANTERO KUKKO, HARRI KAARTINEN, HANNU HYYPPÄ JA Liikkuva laserkeilaus tuottaa yksityiskohtaista ­kolmiulotteista paikkatietoa ­kaupunkiympäristöstä moniin tarkoituksiin ­ihmisen toiminnan ja ympäristön ­vuorovaikutuksen ­hallitsemiseksi, kehittämiseksi ja ­dokumentoimiseksi. Kaupunkien rakennuskannan, maanpeitteen ja maaston piirteiden sekä kasvillisuuden kartoitus ja ­dokumentointi ovat ­merkittäviä liikkuvan laserkeilauksen ­sovelluksia ­kaupunkiympäristöissä. Kerätty aineisto helpottaa ­kaupunkitilan ja maankäytön hallintaa ja suunnittelua. Liikkuvalla laserkeilauksella voidaan […]

09JOULUKUU

Pääkirjoitus: 2010-luku muutti Maankäyttöä – yllättävän vähän

TEKSTI: ARI LAITALA 2010-luku alkaa olla tätä luettaessa sinettiä vaille valmis. Vuosikymmen on suhteellisen lyhyt pyräys Maankäytön pitkässä historiassa. Meidän kvartaalimme on vähän kuin perheyhtiöissä, neljännesvuosisadan mittainen. Mutta on vuosikymmen kuitenkin sen verran ajankulkua, että muutama huomio lehden näkövinkkelistä on paikallaan. Yleisesti ottaen perinteiset joukkoviestimet ovat 2010-luvulla joutuneet hakemaan paikkaansa ja asemoimaan itseään uudelleen. Muutoksen […]

09JOULUKUU

Hajanaisuudesta yhteentoimivuuteen – ympäristöministeriö kirittää rakennetun ympäristön digitalisaatiota

Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen digitalisaation tavoitetila 2030. Kuva: Ympäristöministeriö. TEKSTI: SAKARI JÄPPINEN, JUHA NURMI JA SATU TASKINEN Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen siirtyvät seuraavan vuosikymmenen aikana digitaaliselle pohjalle. Kansalliset linjaukset rakennetun ympäristön digitalisaatiolle luodaan nyt. Rakennetussa ympäristössä tehdyt ratkaisut vaikuttavat suoraan siihen, miten pystymme vastaamaan aikamme suurien ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja heikkenevän luonnon monimuotoisuuden asettamiin […]

Siirry työkalupalkkiin