Maapolitiikan tavoitteenasetanta – Mistä siinä on kyse ja miten sitä voitaisiin kehittää kunnissa?

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM – TUULIA PUUSTINEN – TEA LÖNNROTH – HEIDI FALKENBACH Jotta kuntien maankäytön ­valinnoista ja ­priorisoinnista ­voitaisiin käydä nykyistä ­laajempaa ja avoimempaa julkista keskustelua, tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, mitä politiikalla halutaan saavuttaa. Kuntien maankäyttöön kohdistuu kasvava joukko erilaisia, joskus keskenään ristiriidassakin olevia paineita, vaatimuksia ja odotuksia. On paineita esimerkiksi asumisen hinnan laskemiseksi ja […]

Maapolitiikan rooli ja mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa

TEKSTI: TUULIA PUUSTINEN – HEIDI FALKENBACH – ARI EKROOS – SEPPO JUNNILA – PAULIINA KRIGSHOLM – TEA LÖNNROTH Ilmastonmuutoksen huomioiva maapolitiikka edellyttää systeemi­ajattelua ja koko maankäyttöpoliittisen prosessin huomioimista – strategisista linjauksista lähtien. Pariisin ilmastosopimus sekä valtiotason ja kuntien omat, kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet edellyttävät nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös maankäytön sektorilta (esim. Ekroos et […]

Katse kohti erilaisia täydennysrakentamistyyppejä ja niihin liittyviä maapoliittisia konflikteja

TEKSTI: TUULIA PUUSTINEN, PAULIINA KRIGSHOLM, TEA LÖNNROTH JA HEIDI FALKENBACH Täydennysrakentamista pyritään edistämään kasvavilla kaupunkialueilla maailmanlaajuisesti useista syistä, usein erityisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyen. Kasvun suuntaamisen olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään katsotaan tukevan ilmastotavoitteita sekä esimerkiksi EU:n maaperästrategian ’no net land take’ -tavoitetta. Ympäristöhyötyjen lisäksi täydennysrakentamiseen liitetään monia taloudellisia ja sosiaalisia etuja, kuten säästöt infrastruktuurikustannuksissa, mahdollisuus […]

Maapolitiikan nykytila yksissä kansissa

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH, ARI EKROOS, MARTTI HÄKKÄNEN, JEREMIAS KORTELAINEN, NOORA LUOMALA, SALLA RAUSMAA JA MIA TOIVANEN Maapolitiikkaa ­käsitteleviä ­suomenkielisiä tutkimuksia on ilmestynyt vain ­harvakseltaan viime vuosina. Ennen ­kaikkea on ­puuttunut ­suomalaista ­maapolitiikan ­kenttää ­kokonaisvaltaisesti ­kuvaava ­julkaisu. Kesäkuussa 2021 ­julkaistu tutkimusraportti “Maapolitiikan nykytila ja tulevaisuus: Keinot, ­vaikuttavuus, avoimuus ja hyväksyttävyys” […]

Maapolitiikan avoimuus ja hyväksyttävyys – tutkimustuloksia Suomen kunnista

TEKSTI: TUULIA PUUSTINEN, PAULIINA KRIGSHOLM, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH JA ARI EKROOS Valtioneuvoston kanslian tutkimustoiminnan rahoittaman, Aalto-yliopiston yhteistyössä Owal Group Oy:n kanssa toteuttaman “Maapolitiikan nykytila ja tulevaisuus: Keinot, vaikuttavuus, avoimuus ja hyväksyttävyys”- tutkimushankkeen keskeisimpiä tuloksia on esitelty tämän numeron sivuilla 4–7. Tässä artikkelissa kerrotaan tarkemmin tutkimuksen tuloksista ja havainnoista maapolitiikan avoimuuteen, tasapuolisuuteen sekä hyväksyttävyyteen liittyen. […]

Haluammeko ruotsalaisen asuntopolitiikan ongelmat Suomeen?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan toteutetaan maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastuslain kokonaisuudistus. Lausunnoille lähetetyssä hallituksen esityksessä esitettyjen lakimuutosten keskeisenä tarkoituksena ilmoitetaan olevan turvata lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja osaltaan varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Hallituksen esityksessä on luovuttu hallitusohjelman tavoitteesta turvata uudistuksella kuntien maapolitiikan harjoittaminen, jonka keskeinen lähtökohta […]

Maapolitiikan strategiat – teoriaa ja alustavia havaintoja suomalaisista kunnista

TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM, TUULIA PUUSTINEN, TEA LÖNNROTH, HEIDI FALKENBACH JA ELIAS OIKARINEN Maapolitiikan kautta vaikutetaan yhdyskuntien kehittymiseen eli siihen, mitä rakennetaan ja minne. Maapolitiikka ja sen keinovalikoima voidaan ­hahmottaa interventiona eli julkisen vallan väliintulona, jonka kautta ­kehittämistä ohjataan haluttuun suuntaan. Maapolitiikan keinovalikoiman käytön reunaehdot määrittyvät lainsäädännössä, mutta kunta pystyy silti vaikuttamaan intervention muotoon eli siihen, […]

Kunnan maa- ja metsätalousmaat hyötykäyttöön

Hämeenlinnan kaupungin Suomen valtiolle tilusjärjestelyyn myymät peltolohkot korostettuna Tuuloksessa. Pirstaleisen peltoalueen järjestely helpottuu, kun alueella on suunnittelun käytössä vaihtomaita Kuva: Kimmo Sulonen. TEKSTI: KIMMO SULONEN JA KALLE KONTTINEN Kunnan maapolitiikkaan liittyy usein voimakas tarve asemakaavoitettujen keskusta-alueiden ja niiden ­läheisyydessä olevien potentiaalisten maiden ­kehittämiselle. Kuntien maavarannon tilanne kuitenkin vaihtelee ja monilla saattaa olla maavarantoa alueilla, joiden […]

Miten edistää omaisuudensuojaa aktiivista maapolitiikkaa harjoitettaessa

Tukholmassakin aktiivinen maapolitiikka on vahvasti käytössä; kuvassa Hammarby Sjöstadia. Kuva: Eero Valtonen. TEKSTI: EERO VALTONEN Aktiivisella maapolitiikalla, jossa kunta hankkii kehitettävän maan, kaavoittaa alueen, rakentaa tontteja palvelevan infrastruktuurin ja myy tai vuokraa tontit kiinteistökehittäjille rakennettaviksi, on varsin vahva kannatus Suomessa. Esimerkiksi Kuntaliitto korostaa kunnille suunnatussa Maapolitiikan oppaassaan aktiivisen maapolitiikan tärkeyttä muun muassa kunnan omistaman maan […]

Tutkimus avaa karttapohjaisten osallistumismenetelmien roolia nykypäivän suunnittelussa

LIINA MARTTILA & KIRSI FORSS Karttapohjaisten ­osallistumismenetelmien avulla voidaan tuottaa uutta tietoa, joka perustuu kansalaisten kokemuksiin ja ­näkemyksiin. Tällaista paikkaan ­sidottua tietoa on viime aikoina hyödynnetty ­etenkin yleis- ja asemakaavoituksessa ja yhä ­enemmän myös liikenne-, viheralue- ja ­luonnonvarojen käytön suunnittelussa. Karttapohjaisilla osallistumismenetelmillä tarkoitetaan verkkopohjaisia kyselyitä, joiden avulla kansalaiset voivat merkitä omia ideoitaan, kokemuksiaan ja mielipiteitään […]

Siirry työkalupalkkiin