ALEKSI HEINILÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiset poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisumenettelyt ovat olleet ongelmallisia niin oikeudellisesti kuin käytännön maankäytön suunnittelunkin näkökulmasta. Näiden menettelyiden soveltaminen nimenomaan osana lain järjestelmää on omiaan helpottamaan päätöksentekijän tehtävää, jota lainsäätäjä on viime vuosina ehkä pikemminkin vaikeuttanut. Maankäytön riittävä suunnitelmallisuus on järjestelmän lähtökohta Jo vuoden 1958 rakennuslakia (370/1958, RakL) säädettäessä silloisen […]
10JOULUKUU