Maankäyttö 1/2025 – Sisällys ja PDF

– 3 Ari Laitala (Pääkirjoitus) Kiinteistörahastoja, kiinteistöjä ja rahastoja 4 Susanna Kari ja Ari Laitala Maanmittauslaitoksen monipuolisuus yllätti uuden pääjohtajan 7 Eini Karhumalja Vihreistä vihrein -kerrostalohankkeessa huolehditaan luonnon sekä ihmisten hyvinvoinnista 10 Eira Lampén Tulossa uusi RT-ohjekortti: luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä 13 Dimitrios Siakas, Kaisa Kontu ja Jussi-Pekka Krankkala Tulevien ilmasto-olosuhteiden vaikutukset uuden koulutusrakennuksen energiantarpeeseen […]

Kiinteistörahastoja, kiinteistöjä ja rahastoja

TEKSTI: ARI LAITALA Asuttuna pitäminen vaatii asuntoja. Vuoden vaihteessa uutiseksi nousi OP-vuokratuotto kiinteistörahaston sulkeminen toistaiseksi. Uutisoinnin laajentuessa kävi ilmi, että ilmiö ei ole mitenkään uusi ja tavaton. Toistaiseksi suljettuja kiinteistörahastoja on tällä hetkellä lähes kymmenen kappaletta ja ongelmia on alkanut ilmetä jo vuoden 2023 puolella. Ikävät kiinteistörahastouutiset eivät valitettavasti jääneet tähän. Viime viikkoina laajaa huomiota […]

Maanmittauslaitoksen monipuolisuus yllätti uuden pääjohtajan

TEKSTI: SUSANNA KARI – ARI LAITALA Pasi Patrikainen aloitti Maanmittauslaitoksen pääjohtajana lokakuussa 2022. Nyt viisivuotisen kauden tultua puoliväliin hän kertoo, mikä organisaatiossa on yllättänyt, minkälaisten haasteiden parissa hän kamppailee ja miten laitosta viedään eteenpäin. Pasi Patrikainen ei ole niin kutsuttu perinteinen maanmittari, vaan hänen urapolkunsa on tuonut häntä vähitellen maankäytön ja -mittauksen pariin. Rakennusmestariksi, yhdyskuntatekniikan […]

Vihreistä vihrein -kerrostalohankkeessa huolehditaan luonnon sekä ihmisten hyvinvoinnista

TEKSTI: EINI KARHUMALJA Helsingin Vuosaaressa on alkanut Asuntosäätiön ja A-Kruunun hanke, jossa johtoajatuksena on uudenlainen viherajattelu. Tavoitteena on kerrostalopihamaisema, jossa sekä luonto että ihmiset voivat hyvin. Vuosaaren Kurkimoisiossa osoitteisiin Ensi Parvi 3 ja 5 toteutetaan viiteen kerrostaloon yhteensä 236 asuntoa: Asuntosäätiölle 115 asumisoikeusasuntoa ja A-Kruunulle 121 vuokra-asuntoa. Hankkeen kehittäjänä on ja KVR-urakoitsijana toimii Arkta Reponen […]

Tulossa uusi RT-ohjekortti: Luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä

TEKSTI: EIRA LAMPÉN Rakennustieto julkaisee keväällä 2025 ohjekortin RT 103773 Luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä. Ohjekortti on tarkoitettu suunnittelijoille ja hankkeeseen ryhtyville. Maankäytön muutokset ja rakentaminen ovat merkittäviä syitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle. Hyvällä suunnittelulla luonnon monimuotoisuuden säilyminen voidaan kuitenkin huomioida niin kaavoituksessa, maisemasuunnittelussa kuin yksittäisissä rakennushankkeissa, korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa. Tieto ja ymmärrys luonnosta, sen merkityksestä ja […]

Tulevien ilmasto-olosuhteiden vaikutukset uuden koulutusrakennuksen energiantarpeeseen

TEKSTI: DIMITRIOS SIAKAS – KAISA KONTU – JUSSI- PEKKA KRANKKALA Ilmaston lämpeneminen ja sen tuleva kehitys synnyttää erilaisia sääilmiöitä, kuten leudompia talvia, voimistuneita lämpöjaksoja, voimakkaita tuulia, rankkoja sateita sekä nopeita ulkolämpötilojen vaihteluita. Vuosi 2024 oli maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämmin vuosi, jolloin globaalilla tasolla keskilämpötila ylitti 1,5°C esiteolliseen aikaan verrattuna. Suomessa lämpötila oli vuonna 2024 3,4 astetta […]

Mennään digillä – tai ehkä ei sittenkään

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Chat-GPT, AI ja mitä näitä nyt on. Digitaalisia tietokantoja on kehitetty ainakin viimeiset 30 vuotta. Mihin asti on päästy? Käytännön pohjoismaisessa yhteistyössä ei välttämättä vielä niin pitkälle, kuin olisi voinut luulla. Äitini menehtyi toukokuussa 2024 pitkällisen sairauden jälkeen. Valvoessani viimeisen viikon hänen vuoteensa vieressä, pidin välillä taukoja jutellen hänen edunvalvojansa kanssa, käyden […]

Alfred Petrelius ja Suuri Kuolan retki 1887

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Kansanvalistusseuran kalenteri julkaisi 1889 Alfred Petreliuksen kirjoituksen Suuresta Kuolan 1887 retkestä. Kirjoitukseen sisältyi kolme kuvaa ja karttaliite. Kuvat esittivät maisemaa Lujaur-tuntureilta. Kuolan niemimaa oli ollut vielä keskiosiltaan tuntematonta aluetta Euroopan kartalla, ja Lujaur vasta löydettiin tällä matkalla. Tähtitieteen opiskelija Petrelius oli retkikunnan matkalla geodeettina. Hänen tehtävänään oli laatia Kuolasta yleiskartta, joka sisälsi […]

Laserkeilaus mahdollistaa kilpapurjehdusveneiden yhdenmukaisen ja tarkan luokittelun

TEKSTI: VILLE SILVENNOINEN Offshore Racing Congress (ORC) -jahtiluokituksen asiantuntijat mittasivat, mallinsivat ja arvioivat ClubSwan -kilpapurjeveneen tarkasti Leica Geosystemsin laserkeilausratkaisulla. Pilottiprojekti toteutettiin Nautor Swanin tehtaalla historiallisessa Pietarsaaressa, jossa purjehdusmaailman vuosisatoja vanha merellinen perintö ja nykyaika kohtaavat. Pilotissa käytetty uusi menetelmä tarjoaa enemmän dataa – aiempaa nopeammin ja tarkemmin. Laserkeilauksen avulla toteutetulla mittauksella varmistetaan kilpailun tasavertaisuus hyödyntämällä […]

Alueluovutusten jälkeiset kiinteistötoimet itärajalla

TEKSTI: PEKKA VILSKA Kirjoitus käsittelee 1960- ja 70-luvuilla suoritettuja Moskovan välirauhansopimuksen 1944 ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 alueluovutusten kiinteistöille aiheuttamien epäkohtien korjaamistoimia. Kaakkois-Suomessa näitä kiinteistöjä oli yli 1 500. Maanmittauspäivillä 2024 esiteltiin itärajan esteaitahanketta ja siihen liittyviä töitä. Edellisen kerran tuolloiseen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liittoon (SNTL) rajoittuvat kiinteistöt olivat maanmittareiden toimitusten kohteena yli puoli vuosisataa sitten. Maanhankintalain […]

Kuinka valita voittavia verkostoja?

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO Miten uusien toimivien kumppanuuksien rakentaminen eroaa totutusta? Millaisia rahoituskanavia verkostojen rakentamiseen on tarjolla? Tuoko kansainvälistyminen uusia haasteita verkostojen hallitsemiseen? Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa organisaatioiden verkostot ja kumppanuudet tukevat niiden kehittymistä ja kokonaisstrategiaa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudistaessa omistusosuuksiaan näiden strategisten yliopisto-korkeakouluyhteenliittymien toivotaan mahdollistavan nykyistä enemmän niin kansallisista kuin kansainvälistäkin menestystä. […]

Energiaturvetuotannon alasajo: haasteet ja uudet mahdollisuudet maankäytön muutoksessa

TEKSTI: ANNA KEMPPINEN Suomessa turvetta on perinteisesti hyödynnetty energiantuotannossa, mutta ilmastotavoitteiden kiristyessä energiaturpeen käyttöä on vähennetty merkittävästi. Energiaturpeen käyttöä ei ole kielletty Suomessa, mutta markkinaohjaus vaikuttaa sen kannattavuuteen, kun päästöoikeudet syövät turve-energian tulevaisuuden kilpailukykyä. Koska turpeen polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, eivät turpeella tuotettu sähkö ja lämpö pärjää entiseen tapaan energiamarkkinoilla. Energiasektorin muutos vaikuttaa laajasti ilmastoon, ympäristöön […]

Onko Hallitus lopettamassa lailla kuntien vapaaehtoisen maanhankinnan ja pakottamassa kunnat pakkolunastuksiin?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Hallitus on antanut esityksensä Lunastuslainsäädännön uudistuksesta Eduskuntakäsittelyyn.  Esityksen mukaan “Lunastuskorvauksen määräämisen perusteita koskevaa sääntelyä muutettaisiin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa siten, että lunastettavasta omaisuudesta tulisi määrätä käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Lunastuskorvaukselle esitetään suoritettavaksi 25 %:n suuruinen korotus. Markkina-arvon määrittäminen voisi perustua nykyistä monipuolisemmin erilaisten arviointimenetelmien […]

Maanmittausalan GeoIT:n tulevaisuus?

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – JUHA HYYPPÄ – MATTI VAAJA Yhä useammat alat tarvitsevat ratkaisuihinsa päivittyvää GeoIT-osaamista, johon luodaan vahva teoriapohja yliopistoissa ja vankka ammattitaito korkeakouluissa. Näiden alojen ongelmien ratkaisuun käytetään maanmittausalan mittaus- ja mallinnusteknologioita ja tapoja ratkoa ongelmia. GeoIT on integroinut itseensä osia automaatio-, sensori-, tekoäly-, paikannus- ja laskennallisista tieteistä sekä kolmiulotteisuudesta. […]

Asuntotarjonnan hintajouston alueelliset erot Suomessa

TEKSTI: TEA LÖNNROTH Asuntotarjonnan hintajousto kuvaa asuntotarjonnan kykyä sopeutua asuntokysynnän muutoksiin ja siten sen, missä määrin asuntojen kysynnän kasvu aiheuttaa hintojen nousua ja missä määrin asuntokannan lisäystä. Asuntotarjonnan hintajouston alueelliset erot ovat Suomessa merkittäviä. Eroja selittävät paitsi kaupungin koko ja maantieteelliset rajoitteet tarjonnan sopeutumiselle, myös kuntien harjoittaman maankäyttöpolitiikan asettamat rajoitteet. Etenkin kaavoituksen ja asuntorakentamisen kestoon […]

Kunnat hyödyntävät informaatio-ohjausta maankäyttöpolitiikassaan monin eri tavoin

TEKSTI: HANNA KUIVALAINEN Informaatio-ohjaus on yksi ohjauskeinoista – myös maankäyttöpolitiikassa. Kuntien maankäyttöpolitiikka on totuttu perinteisesti näkemään sektorina, jonka työkalupakki koostuu pääasiassa sääntelypohjaisista, suoraan omistusoikeuteen tai sen luonteeseen puuttuvista ohjauskeinoista. Näihin ohjauskeinoihin lukeutuvat muun muassa sellaiset vakiintuneet instrumentit kuin suora maanhankinta, lunastus ja kaavoitus. Lisäksi maankäyttöpolitiikan keinovalikoimaa on enenevissä määrin täydentämässä joukko taloudellisia ohjauskeinoja, kuten erilaiset […]

Maata, jakolainsäädäntö ja taksa

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1905 sisältöä. Maata tilattomalle väestölle: Perheniemen kartanon tiluksista litin pitäjässä valtiolle ostetun alueen osittamista varten asetettu komisioni on ehdottanut koko sanotun alueen, joka kaikkiaan käsittää 504,17 hehtaaria peltoa, 249,03 hehtaaria niittyä, 617,18 hehtaaria viljelyskelpoista metsämaata ja 909.40 hehtaaria varsinaista metsämaata ynnä 230,80 hehtaaria joutomaita, jaettavaksi 46 itsenäisen tilan […]

Lapin Mittauspäivät Rovaniemellä jo 10. kerran

TEKSTI: SUVI TANNINEN – TERESA STANEK Mittauspäivät 2025 pidettiin helmikuun 6. päivänä Lapin ammattikorkeakoulun Jokiväylän kampuksella. Päivän aikana opiskelijat, opettajat, maanmittausalan ammattilaiset ja muut vieraat saivat kierrellä näytteilleasettajien pisteillä ja seurata seminaarin asiantuntijaluentoja. Lämminhenkinen maanmittausalan tapahtuma on Pohjois-Suomen piilevä helmi – tätä opiskelijoiden talkoovoimin järjestettävää tähtihetkeä odotetaan innolla vuodesta toiseen. Seminaarin avasi maanmittaustekniikan yliopettaja emeritus […]

Valtakunnallista tietoa virtavesien kulttuuriperinnöstä

TEKSTI: TEEMU MÖKKÖNEN Museoviraston julkaisema Virtavesien kulttuuriperinnön tilannekuva – jääkaudesta nykyhetkeen on ensimmäinen valtakunnallinen kokoava esitys virtavesiympäristöjen kulttuuriperinnöstä. Julkaisun pääosassa ovat arkeologiset kohteet ja rakennusperintö, mutta mukana on myös maisemia ja aineetonta kulttuuriperintöä. Julkaisussa käsiteltävät kohteet sijaitsevat jokien ja purojen välittömässä ympäristössä. Virtavesien kulttuuriperintö kattaa 11 000 vuoden ajanjakson jääkaudesta nykyhetkeen. Virtavesien varsilla on asuttu […]

Tulevaisuuden säävaikutukset rakennuksiin Suomessa: kerrostalo tapaus ja piha-alueen pienilmasto

TEKSTI: MICHELA GALASSINI – KATJA VIRTANEN Ilmaston on odotettu lämpenevän nyt nopeammin kuin vuosituhansiin kasvihuonekaasupäästöjen viime vuosisadalla tapahtuneen voimakkaan kasvun vuoksi. Planeettamme lämpenemisellä on haitallisia seurauksia, kuten merenpinnan nousu, tulvien lisääntyminen, kuivuuden yleistyminen Etelä-Euroopan alueella ja elinolojen heikkeneminen tietyillä alueilla. Pohjoisemmilla alueilla, kuten Suomessa, ilmasto lämpenee nopeammin kuin muualla maailmassa, ja talvet ovat muuttumassa leudommiksi […]

Arvottomien asuinkiinteistöjen arvioinnista

TEKSTI: KAUKO VIITANEN Kirjoituksen innoittajina ovat Hesarin artikkeli 16.12.2024 ”Kodit menettävät arvoaan eivätkä käy kaupaksi – Asiantuntijat kertovat, miten Suomi voisi ratkoa valtavaa asuntokriisiä” sekä pääkirjoitus 22.12.2024 ”Autiot talot, hylätyt pihat”. Niiden pääsanomana voitaneen pitää jo kauan tunnettua asiaa tyhjistä tai tyhjenevistä asunnoista, jotka eivät käy kaupaksi eikä muutostakaan ole nähtävissä, vaan tarvittaisiin ehkä romutuspalkkioita. […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Maanmittauslaitoksesta annetussa laissa olevalla valtuudella on annettu asetustasoista uudistettua sääntelyä Maanmittauslaitoksen tehtävistä, palvelupisteistä ja maksuista. Maakaaren muutoksilla ja huoneistotietojärjestelmästä (HTJ) annetun lain muutoksilla on tehty mahdolliseksi automaattinen päätöksenteko kiinteistöjen ja huoneistojen omistusten kirjaamisessa. Peruskorko, viitekorko ja viivästyskorko on vahvistettu 30.6.2025 saakka, lähtökohtana 2,75 %:n peruskorko ja 3,5 %:n viitekorko. Rakentamislaki tuli voimaan […]

Suomeen suunnitteilla lähes 270 uutta aurinko­voimalaa

Suomen uusiutuvat ry:n tuoreen selvityksen mukaan Suomeen on suunnitteilla lähes 270 uutta aurinkovoimalaa. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, aurinkopaneelit peittävät lähitulevaisuudessa arviolta 25 000 hehtaaria Suomen pinta-alasta. Yhdistyksen mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa 25 toiminnassa olevaa teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa. Jos valmistellut hankkeet toteutuvat, määrä kymmenkertaistuu. Tällä hetkellä rakenteilla on parikymmentä voimalaa. Suurin yksittäinen suunniteltu hanke […]

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni 10 % vuoden takaisesta loka–joulukuussa 2024

Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia vuoden 2024 loka–joulukuun aikana yhteensä 5,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 10 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennushankkeita valmistui kyseisellä ajanjaksolla 8,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 20 % vuoden takaista vähemmän. Vuoden 2024 loka-joulukuun aikana uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia kuutiomäärällä mitattuna eniten Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Rakennushankkeita valmistui tilavuudeltaan eniten Uudellemaalle ja Satakuntaan.

Vantaa alkaa toteuttaa ensimmäisenä Suomessa rakentamisen luontohaittojen ekologista kompensaatiota

Vantaan tavoitteena on olla vuodesta 2030 alkaen luontopositiivinen eli kaupungin toiminnasta aiheutuu luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Osana luontopositiivisuustoimia Vantaa ottaa käyttöön kaavoitushankkeissa uuden luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation. Vantaalla kompensaatio otetaan ensin käyttöön yhdessä kaavahankkeessa, ja sitä laajennetaan vähitellen kaikkiin Vantaan kaavahankkeisiin, joista aiheutuu luontohaittaa. Vantaan ensimmäinen ekologinen kompensaatio toteutetaan osana kaavahanketta Itä-Hakkilan Siltaniityssä, jonne […]

Vuonna 2024 rakennuskustannukset edellisen vuoden tasolla

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset pysyivät ennallaan vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannukset nousivat tarvikepanosten osalta eniten maa-aineksissa (2,6 %). Kustannukset laskivat eniten betonielementeissä (-7,5 %) ja teräsrakenteissa (-7,0 %). Työpanosten kustannukset nousivat 2,0 % edellisestä vuodesta. Palveluiden kustannukset puolestaan laskivat 0,6 % edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen Rakennuskustannusindeksi kuvaa keskeisiltä ominaisuuksiltaan samankaltaisten rakennusten rakennuskustannusten ja -töiden suhteellista muutosta […]

Laki vaatii sähköautojen latauspisteet asumattomien kiinteistöjen pysäköinti­alueille 2025 alkaen

Vuodenvaihteessa voimaan astuneen lain mukaan sähköautoa täytyy pystyä lataamaan asumattomien rakennusten parkkipaikoilla vuoden 2025 alusta alkaen. Lain tavoitteena on tukea sähköautojen yleistymistä ja vähentää päästöjä. Velvoite koskee rakennuksia, jotka eivät ole asuinkäytössä ja joilla on yli 20 pysäköintipaikkaa. Lain piirissä ovat esimerkiksi kunnat ja kaupungit, kaupat ja seurakunnat. Velvoite ei koske puolustushallinnon tai mikroyritysten käytössä […]

Valtion tukeman asuntokannan asukasrakennetta selvitetty

Valtion tukeman asuntokannan asukasrakennetta on selvitetty vuoden 2022 tilastotietojen perusteella. Tarkasteltuja tietoja ovat muun muassa asuntokuntien keskimääräiset tulot, sosioekonominen asema, asumisväljyys sekä asumisaika ja muuttaminen eri asumismuotojen välillä. Valtion tukemia asuntoja ovat vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot, joiden tuotantoa on tuettu pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella korkotuella tai niitä edeltäneellä aravalainalla. Asuntojen käyttöön liittyy rajoituksia muun muassa vuokran tai […]

Työryhmältä suositukset valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseen

Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi suositukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Työryhmän toimenpidesuosituksissa ehdotetaan muun muassa, että pitkän korkotukimalliin hyväksyttäviä uusia lainoja lyhennetään kymmenellä vuodella, rajoituksista vapauttamista helpotetaan ja opiskelijoiden asuntokohteiden lainoitusta kehitetään. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella valtion tukeman asuntotuotannon eri tukimuotoja ja niiden kehittämistä sekä laatia ehdotukset lainsäädäntö- ja muista […]

Teiden kuntokartoitusta liikkuvalla laserkeilauksella?

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia liikkuvan laserkeilauksen käytöstä teiden kunnon arviointiin. Tiet ovat suomalaisissa olosuhteissa kovilla ja niiden kunnossapitoon käytetään Suomessa satoja miljoonia euroja vuosittain. Erityisesti talviaikaan niiden pintaa rasittavat voimakkaat lämpötilavaihtelut, routa ja nastarenkaiden mekaaninen kulutus. Käytössä olevat menetelmät kuntokartoitukseen saattavat kuitenkin olla vanhanaikaisia ja tehottomia. Perinteinen arviointi nojaa ihmisen havaintokykyyn ja […]

Siirry työkalupalkkiin