Vantaan tavoitteena on olla vuodesta 2030 alkaen luontopositiivinen eli kaupungin toiminnasta aiheutuu luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Osana luontopositiivisuustoimia Vantaa ottaa käyttöön kaavoitushankkeissa uuden luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation.

Vantaalla kompensaatio otetaan ensin käyttöön yhdessä kaavahankkeessa, ja sitä laajennetaan vähitellen kaikkiin Vantaan kaavahankkeisiin, joista aiheutuu luontohaittaa. Vantaan ensimmäinen ekologinen kompensaatio toteutetaan osana kaavahanketta Itä-Hakkilan Siltaniityssä, jonne kaavoitetaan Senaatti-kiinteistöjen rakennuttama Maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikkö.

Nykyisellään kaavoitettavalla alueella kasvaa metsää, jota joudutaan kaatamaan. Hyvitysalueena, jolla luonnon tilaa vastaavasti parannetaan, toimii kaupungin omistama Palokallion alue Sotungissa. Alue on nykyisellään talousmetsää. Perustettava hyvitysalue on verrattavissa suojelualueeseen: sille määrätään heikentämis- ja hävittämiskielto.
Raamit ekologisen kompensaation käytännön toteuttamiselle antaa uudistunut lainsäädäntö. Kesäkuussa 2023 tuli voimaan uusi luonnonsuojelulaki, jossa
määritellään vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Siinä luonnolle koituva haitta hyvitetään parantamalla luonnon tilaa niin sanotulla hyvitysalueella toisaalla. Hyvitysalueella tulee tehdä luonnon tilaa parantavat hoitotoimenpiteet ennen haitan syntyä eli ennen rakentamisen aloittamista.