TEKSTI: KAUKO VIITANEN
Kirjoituksen innoittajina ovat Hesarin artikkeli 16.12.2024 ”Kodit menettävät arvoaan eivätkä käy kaupaksi – Asiantuntijat kertovat, miten Suomi voisi ratkoa valtavaa asuntokriisiä” sekä pääkirjoitus 22.12.2024 ”Autiot talot, hylätyt pihat”. Niiden pääsanomana voitaneen pitää jo kauan tunnettua asiaa tyhjistä tai tyhjenevistä asunnoista, jotka eivät käy kaupaksi eikä muutostakaan ole nähtävissä, vaan tarvittaisiin ehkä romutuspalkkioita. Tyhjenevien asuntojen myötä myös monet kylät ovat tyhjenemässä ja kehitys jatkuu pieniin kaupunkeihin ja jopa suurten keskusten reunoille.
Itse ihmettelin jo 1960-luvun lopussa kesätöissä metsänarviointiporukassa tyhjentyneitä pientiloja Keski-Suomen reuna-alueilla. Tilat oli muodostettu ja rakennettu sodan jälkeen eli niillä oli kasvatettu yksi sukupolvi, minkä jälkeen muuttokuorma oli ehkä suuntautunut Etelä-Suomen kaupunkeihin tai Ruotsiin. Kehitys ei ole vain suomalainen vaan tuttu muuallakin. Television vanhoissa ”lännenelokuvissa” näkyivät autioituneet kylät rapistuvine rakennuksineen esim. kaivosalueiden kylien malmisuonten ehdyttyä ja alueen elinvoimaisuuden hiivuttua. Elinvoiman perustan pettäminen voi tänä päivänä koskea jopa suuria kaupunkeja, kuten esim. autoteollisuuden suurkaupungista Detroitista uutisoitiin 2000-luvun alussa. Mutta miten tyhjenevien alueiden kiinteistöjen arvoa pitäisi määrittää eri yhteyksissä.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Arvottomien asuinkiinteistöjen arvioinnista
