Alueluovutusten jälkeiset kiinteistötoimet itärajalla

TEKSTI: PEKKA VILSKA
Kirjoitus käsittelee 1960- ja 70-luvuilla suoritettuja Moskovan välirauhansopimuksen 1944 ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 alueluovutusten kiinteistöille aiheuttamien epäkohtien korjaamistoimia. Kaakkois-Suomessa näitä kiinteistöjä oli yli 1 500.

Maanmittauspäivillä 2024 esiteltiin itärajan esteaitahanketta ja siihen liittyviä töitä. Edellisen kerran tuolloiseen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liittoon (SNTL) rajoittuvat kiinteistöt olivat maanmittareiden toimitusten kohteena yli puoli vuosisataa sitten.

Maanhankintalain ja osasiirtolaisten asuttamislain säädökset eivät poistaneet alueluovutusten ja maastoon merkityn itärajan aiheuttamia ongelmia. Viranomaisten toimien lisäksi kiinteistöjen omistajat tekivät tila- ja määräalakauppoja parantaakseen tilusrakennetta. Rajan eri puolille jääneiden tilusten pinta-alat ja piirirajat selvitettiin valtion varoin normaalien maanmittaustoimitusten yhteydessä.

Kun asutustoiminta mainittujen lakien nojalla oli suoritettu, rajan pirstomista tiloista vain vähäisen osan tilanne oli korjaantunut. Osasiirtolaisten asuttamislain merkittävin toimi lienee Rautjärven kuntaan 76 osakastilalle muodostettu 886 hehtaarin Laikon yhteismetsä.
.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Kirjoittaja

Vastaa