Kirjoittaja: Pekka Vilska

13MAALISKUU

Koitsanlahden jakokunnassa monivaiheinen vesijättöjen käsittely

TEKSTI: PEKKA VILSKA Alueluovutukset 1944 pitkittivät 1830-luvulla syntyneen Koitsanlahden jakokunnan vesijättöjen käsittelyn 150 vuoteen. Vesioikeudellinen kylä käsitti Parikkalan kunnan Koitsanlahden ja Lamminkylän kylät sekä tuolloisen Simpeleen kunnan Kivijärven ja Kaljusen kylistä useita taloja. Parikkalassa oli kärsitty 1800-luvun alussa useista nälkävuosista sekä Suomen sodan välillisistä vaikutuksista. Viipurin läänin kuvernööri oli ehdottanut suurten järvien laskemista hallanvaaran vähentämiseksi […]

07MAALISKUU

Alueluovutusten jälkeiset kiinteistötoimet itärajalla

TEKSTI: PEKKA VILSKA Kirjoitus käsittelee 1960- ja 70-luvuilla suoritettuja Moskovan välirauhansopimuksen 1944 ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 alueluovutusten kiinteistöille aiheuttamien epäkohtien korjaamistoimia. Kaakkois-Suomessa näitä kiinteistöjä oli yli 1 500. Maanmittauspäivillä 2024 esiteltiin itärajan esteaitahanketta ja siihen liittyviä töitä. Edellisen kerran tuolloiseen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liittoon (SNTL) rajoittuvat kiinteistöt olivat maanmittareiden toimitusten kohteena yli puoli vuosisataa sitten. Maanhankintalain […]

04LOKAKUU

Imatran Tainionkoskessa olevan Kruunun kalastus -nimisen kiinteistön omistuksesta ja vesivoimasta

TEKSTI: PEKKA VILSKA Unohtuiko Suomen valtion 16 prosentin omistusosuus Tainionkosken vesivoimasta valtion kiinteistöjen hallinnan organisaatiouudistuksissa? Artikkelissa käsitellään Vuoksenvirran Tainionkosken vesi- ja voimalaitosten rakentamista eri aikoina ja koskessa olevan Kruunun kalastus -kiinteistön 153-417-85-0 vesivoiman omistusta, mihin Sakari Hauloksen artikkeli ”Vesivoima suomalaisessa kiinteistöjärjestelmässä” (Maankäyttö 4/2023) sopii hyvin taustaksi. Vesivoima kuuluu siihen kiinteistörekisteriyksikköön, jonka vesialueella putouskorkeus esiintyy. Taustaksi […]

27HELMIKUU

Salpalinja – Itärajan linnoittaminen oli Suomen suurin rakennuskohde

TEKSTI: PEKKA VILSKA Suomi linnoitti itärajansa heti ­talvisodan jälkeen rakentamalla ­Salpalinjan. ­Puolustustarkoituksiin linjaa varten ­ hankitut alueet palautettiin ­maanomistajille kahdessa vaiheessa. Valtio luopui ­omistusoikeudesta maa-alueisiin 1970-luvulla ja silloin perustetut käyttöoikeuden ­ rajoitukset linnoituslaitteisiin ­lakkautettiin 2010-luvun lopulla. Tässä ­kirjoituksessa ­kuvaillaan ­Salpalinjan eri vaiheita s­uunnittelusta rajoitusten purkuun. Suomi menetti talvisodan jälkeisessä rauhassa Karjalan kannaksen linnoitteineen sekä erämaisen […]