Alueluovutusten jälkeiset kiinteistötoimet itärajalla

07MAALISKUU

Alueluovutusten jälkeiset kiinteistötoimet itärajalla

TEKSTI: PEKKA VILSKA Kirjoitus käsittelee 1960- ja 70-luvuilla suoritettuja Moskovan välirauhansopimuksen 1944 ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 alueluovutusten kiinteistöille aiheuttamien epäkohtien korjaamistoimia. Kaakkois-Suomessa näitä kiinteistöjä oli yli 1 500. Maanmittauspäivillä 2024 esiteltiin itärajan esteaitahanketta ja siihen liittyviä töitä. Edellisen kerran tuolloiseen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liittoon (SNTL) rajoittuvat kiinteistöt olivat maanmittareiden toimitusten kohteena yli puoli vuosisataa sitten. Maanhankintalain […]

04LOKAKUU

Imatran Tainionkoskessa olevan Kruunun kalastus -nimisen kiinteistön omistuksesta ja vesivoimasta

TEKSTI: PEKKA VILSKA Unohtuiko Suomen valtion 16 prosentin omistusosuus Tainionkosken vesivoimasta valtion kiinteistöjen hallinnan organisaatiouudistuksissa? Artikkelissa käsitellään Vuoksenvirran Tainionkosken vesi- ja voimalaitosten rakentamista eri aikoina ja koskessa olevan Kruunun kalastus -kiinteistön 153-417-85-0 vesivoiman omistusta, mihin Sakari Hauloksen artikkeli ”Vesivoima suomalaisessa kiinteistöjärjestelmässä” (Maankäyttö 4/2023) sopii hyvin taustaksi. Vesivoima kuuluu siihen kiinteistörekisteriyksikköön, jonka vesialueella putouskorkeus esiintyy. Taustaksi […]

27HELMIKUU

Salpalinja – Itärajan linnoittaminen oli Suomen suurin rakennuskohde

TEKSTI: PEKKA VILSKA Suomi linnoitti itärajansa heti talvisodan jälkeen rakentamalla Salpalinjan. Puolustustarkoituksiin linjaa varten hankitut alueet palautettiin maanomistajille kahdessa vaiheessa. Valtio luopui omistusoikeudesta maa-alueisiin 1970-luvulla ja silloin perustetut käyttöoikeuden rajoitukset linnoituslaitteisiin lakkautettiin 2010-luvun lopulla. Tässä kirjoituksessa kuvaillaan Salpalinjan eri vaiheita suunnittelusta rajoitusten purkuun. Suomi menetti talvisodan jälkeisessä rauhassa Karjalan kannaksen linnoitteineen sekä erämaisen […]