Alfred Petrelius ja Suuri Kuolan retki 1887

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Kansanvalistusseuran kalenteri julkaisi 1889 Alfred Petreliuksen kirjoituksen Suuresta Kuolan 1887 retkestä. Kirjoitukseen sisältyi kolme kuvaa ja karttaliite. Kuvat esittivät maisemaa Lujaur-tuntureilta. Kuolan niemimaa oli ollut vielä keskiosiltaan tuntematonta aluetta Euroopan kartalla, ja Lujaur vasta löydettiin tällä matkalla. Tähtitieteen opiskelija Petrelius oli retkikunnan matkalla geodeettina. Hänen tehtävänään oli laatia Kuolasta yleiskartta, joka sisälsi […]

Alueluovutusten jälkeiset kiinteistötoimet itärajalla

TEKSTI: PEKKA VILSKA Kirjoitus käsittelee 1960- ja 70-luvuilla suoritettuja Moskovan välirauhansopimuksen 1944 ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 alueluovutusten kiinteistöille aiheuttamien epäkohtien korjaamistoimia. Kaakkois-Suomessa näitä kiinteistöjä oli yli 1 500. Maanmittauspäivillä 2024 esiteltiin itärajan esteaitahanketta ja siihen liittyviä töitä. Edellisen kerran tuolloiseen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liittoon (SNTL) rajoittuvat kiinteistöt olivat maanmittareiden toimitusten kohteena yli puoli vuosisataa sitten. Maanhankintalain […]

Petsamon rajankäynnin 1921 geodesiasta

TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MAURI VÄISÄNEN – MARTIN VERMEER Tartossa vuonna 1920 ­tehdyn rauhan­sopimuksen ­mukaan Suomi sai ­Petsamon ­alueen, jonka pisin ­pyykkiväli määriteltiin seuraavasti: Valtakunnanraja ­kulkee ­Pummanginvuonon ja ­Oserko­vuonon välisen ­kannaksen keski­välistä (LAT 69o 39,1’; LON 31o47,6’) suorana viivana ­Korvatunturin rajapyykkiin N:o 90. Vasta perustetun Geodeettisen laitoksen johtaja Ilmari Bonsdorff järkeili kireä […]

Maanmittausta ja kartoitusta 390 vuoden aikana Suomessa

TEKSTI: ULLA MIKKANEN Kartta on kertonut yli 390 vuoden ajan sijainnin ­lisäksi yhteiskunnasta. Kartta on ­ollut ­poliittisen vallan ­väline ja ­taide­teos, viestin ­välittäjä sekä tieteen ja kehityksen ­julkilausuma. Kartan avulla ­liikutaan ­paikasta ­toiseen ja ­havainnoidaan ­ympäristöä. ­Kaikkea tätä voi kokea karttanäyttelyssä – tervetuloa matkalle mukaan! Viime vuonna valmistui Maanmittauslaitoksen yli-insinööri Antti Jakobssonin kuratoima karttanäyttely kansainvälisen, […]

Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti – Kasimir Sinervän diplomityö 1910

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston kollegin 30.5.1910 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin neljä diplomityötä, joista yksi oli Kasimir Sinervän työ ”Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti”. Polytekninen opisto oli muuttunut korkeakouluksi kahta vuotta aiemmin 1908, joten kyse oli ensimmäisistä maanmittarien suorittamista diplomitutkinnoista Suomessa. Sinervä oli aloittanut opinnot 1906 Polyteknisessä opistossa, jossa hän suoritti maanmittaritutkinnon ensimmäisen osan. Fotogrammetria sisältyi […]

Suuret suomalaiset geodeetit

TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MARTIN VERMEER – MAURI VÄISÄNEN Maanmittaajat ovat olleet yli 400 vuotta kehittämässä suomalaisten elinoloja ja hallintoa. Järjestäytynyt, toimiva ja kehittyvä yhteiskunta tarvitsee kiintopisteitä, karttoja ja paikkatietoja, kiinteistöjen rekisteritietoja sekä maankäytön suunnittelua. Geodeetit ovat osa maanmittaajien ammattikuntaa. He rakentavat ja ylläpitävät maanmittauksen perustaa, paikannuksen infrastruktuuria. Geodesia ja geodeetit Geodesia […]

Maanmittausalan oppikirjat – nykytila ja tulevaisuus

TEKSTI: JYRI ARTJOKI Tämän kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa (3/2023) ensimmäisessä osassa kävi ilmi, että maanmittausalan suomenkieliset oppikirjat alkoivat yleistyä pikkuhiljaa noin 1850–1880-lukujen kohdalla. Sotilastopografian nousu 1900–1940 Maanmittausalan teoksiin, kuten kaikkeen muuhunkin kirjallisuuteen, vaikuttaa luonnollisesti kysyntä. Maanmittauksen kohdalla tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Suomen itsenäistyttyä Venäjästä vuonna 1917 muun muassa sotilastopografian teokset alkavat näkyä julkaistujen teosten listalla. […]

Maanmittausalan oppikirjat – menneisyys ja perinteet

TEKSTI: JYRI ARTJOKI Tässä kaksiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan maanmittausalan oppikirjojen historiaa, erityisesti niiden alkuaikoina. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan oppikirjojen kehitystä noin 1900-luvun puolivälistä noin vuoteen 2020 saakka. Johdanto Maanmittausalan oppikirjat ovat olennainen osa maanmittausalaa ja sen kehitystä Suomessa. Oppikirjat ovat kaiken kaikkiaan aliarvostettu kirjallisuuden laji, vaikka sen on tyypillisin tapa, jolla aikaisempien sukupolvien tiedot ja keksinnöt […]

Kohti maan massakeskipistettä

TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MAURI VÄISÄNEN Maan muodon ja mittojen määrittäminen on geodesian perustehtävä. Tähän liittyviä tutkimuksia ovat motivoineet tiedonjano, tieteellinen kilpailu sekä talouden ja tekniikan kehittämisen tarpeet. Aikojen kuluessa määritysten tarkkuus on parantunut. Nykyisten geodeettisten järjestelmien pohjana on jopa millimetrin tarkkaa tietoa. Maakeskisestä maailmankuvasta on siirrytty aurinkokeskiseen maailmankuvaan, mutta satelliittiajan geodeettiset […]

Salpalinja – Itärajan linnoittaminen oli Suomen suurin rakennuskohde

TEKSTI: PEKKA VILSKA Suomi linnoitti itärajansa heti ­talvisodan jälkeen rakentamalla ­Salpalinjan. ­Puolustustarkoituksiin linjaa varten ­ hankitut alueet palautettiin ­maanomistajille kahdessa vaiheessa. Valtio luopui ­omistusoikeudesta maa-alueisiin 1970-luvulla ja silloin perustetut käyttöoikeuden ­ rajoitukset linnoituslaitteisiin ­lakkautettiin 2010-luvun lopulla. Tässä ­kirjoituksessa ­kuvaillaan ­Salpalinjan eri vaiheita s­uunnittelusta rajoitusten purkuun. Suomi menetti talvisodan jälkeisessä rauhassa Karjalan kannaksen linnoitteineen sekä erämaisen […]

Taksamaanmittarit

TEKSTI: ANTTI KUPARINEN Suomen alueella on toiminut ­maanmittareita vuodesta 1633. ­Ensimmäinen sai kuninkaalta ­tehtäväkseen kartoittaa Ruotsin ­Itämaakunnan kaupungit ja kylät. ­Valtion maanmittareiden ­päätehtäväksi tuli yleiskarttojen kasaamisen ­ohella maanomistuksen ja verollepanon ­järjestely. Näitä tekivät jakomaanmittarit palkkanaan kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen urakkapalkka ja vähäinen aina valtion palkkaustaulukoiden alapään kuukausipalkka eikä sitäkään usein riittänyt kaikille ylimääräisille maanmittareille. […]

MMH:n topografit historiaan

TEKSTI: PENTTI KALLIO ”Historiallinen kokous Seinäjoella: Maanmittaushallituksen topografit ry päätti purkaa yhdistyksensä”, twiittasi Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen 29.8. vierailtuaan yhdistyksen järjestämässä topografien tapaamistilaisuudessa, viimeisillä XX:nella Reunanvertauspäivillä. ”Kiitos ja kumarrus Suomen peruskartan tehneille topografeille. Kartoituksen perinnetietoa yhdistys taltioi itse ja tuki muidenkin tekemää taltiointia ansiokkaasti”, oli pääjohtaja jatkanut twiittaustaan. Historiallinen topografien tilaisuus todella olikin. Maanmit­tauslaitoksen henkilöstöjärjestöistä, […]

Kaarlelan uusjako mukana laajassa historiikissa

Kaarlelan uusjako on yksi Suomen laajimmista uusjaoista. Aiheelle on varattu oma osionsa ruotsiksi ilmestyneessä teoksessa Karleby sockens historia IV 1939–1976, joka on Kaarlelan pitäjän historiasta kertovan teossarjan neljäs ja samalla viimeinen osa. Teos käsittää Kaarlelan pitäjän viimeiset neljäkymmentä vuotta ennen kuin se yhdistettiin Kokkolan kaupunkiin vuonna 1977. Maanjaon lisäksi teoksessa käsitellään muun muassa sota-aikaa, kunnallistoimintaa […]

Maanmittausalan edistämissäätiö

JÜRGEN GRÖNFORS Apurahoja on jaettu vuosina 2006–2018 yhteensä 124 000 euroa. Erilaisista rahastoista rekisteröityyn säätiöön Maanmittausinsinöörien Liiton (MIL) haltuun ja hallintaan oli vuosien kuluessa siirtynyt erilaisten keräilyjen tai tapahtumien seurauksena ns. rahastoja, joiden käyttötapaa ei ollut saatu ratkaistua: • Matts Wilhelm Gullin muistorahasto. Rahasto oli syntynyt, kun maanmittarit keräsivät Gullille rahaa kiitoksena hänen laatimastaan lausunnosta […]

Saksa ja Suomen sotilaskartoitus

MATTI RANTANEN JA ERKKI-SAKARI HARJU Suomen itsenäistymisen ­alkuvuosina yhteistoiminta Saksan kanssa ja ­saksalainen vaikutus oli merkittävää. Saksa osallistui Suomen hallituksen joukkojen tukemiseen sisällissodassa ja oli mukana keskeisenä toimijana, kun itsenäisen Suomen ­sotilaskartoitusta käynnistettiin. Suomen itsenäistyminen Nykyinen Suomen alue on vuosisatojen aikana ollut monia kertoja taistelukenttänä. Ruotsin vallan aikana Suomi – Itämaa – oli ennen kaikkea […]

Maanmittausta tallentamassa: Painokivi

JÜRGEN GRÖNFORS Aikanaan käytettiin karttojen painamiseen kiviä. Tällaisen kiven kaivertaminen painolaataksi kesti toista vuotta, joten ne olivat aikanaan varsin arvokkaita. Maanmittauslaitoksessa oli huoli kivien menettämisestä kevään 1918 konfliktin aikana: ”Tuntuvampi vahinko on Maanmittaushallitukselle koitunut kuitenkin sen kautta, että punaiset, murtauduttuaan Lilius & Hertzberg O.Y:n kirjapainon varastokellariin, jossa Maanmittaushallituksen karttakiviä on säilytetty, ovat sieltä ottaneet haltuunsa […]

Maankäyttö 120 vuotta sitten: Kuvernöörin ­toimitus ja ­säätiön siemen

VUONNA 1898 USS Maine räjähti ja ­upposi Havannan ­satamassa ­tuntemattomasta ­syystä. Surmansa sai 266 ­Yhdysvaltain sotilasta. Tapaus oli yksi syy Yhdysvaltain sodanjulistukselle Espanjalle. Apteekkari Caleb Bragham valmisti ensimmäisen kerran Pepsi Cola -juoman. Perustettiin koripalloseura Uudenmaan Korihait. Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1898 numerossa käsitellään maanjako-oikeuden oikeutta perua kuvernöörin määräämä toimitus. Nimimerkki i – s – n kirjoittaa […]

Maanmittarit vuonna 1918

JÜRGEN GRÖNFORS
Kevät vuonna 1918 oli eräs Suomen väkivaltaisimpia ja vaikeimpia aikoja. Miten maanmittarit silloin toimivat?

Vuoden 1918 tapahtumissa maanmittarien käyttäytymistä ohjasi merkittävästi varmastikin se, että maanmittarit olivat virkamiehiä joko valtion tai kuntien palveluksessa. He harjoittivat näin julkista valtaa ja sovelsivat olemassa olevaa lainsäädäntöä.

Historiatietojen mukaan kevät 1918 oli kauheaa aikaa Suomessa. Suomen Maanmittari-Yhdistyksen Aikakauskirja (SMYA) ilmestyi kuitenkin seitsemänä lehtenä ja käsitteli pääosin normaaleja maanmittausalan teemoja. Aikansa tapahtumia heijastivat kuitenkin jo alkuvuodesta jotkin jutut, joissa otettiin kantaa vallitsevaan poliittiseen tilanteeseen. Myöhemmin lehteen kerättiin lääneittäin kertomuksia kokemuksista.

Ensimmäinen juttu aiheella ”Maanmittaustoimi ja nykyaika” ilmestyi SMYA:n toisessa numerossa. Juttu oli päivätty 21.3.1918 ja se oli ilmeisesti lehden toimituksen laatima, koska jutun kirjoittajaa ei ollut mainittu. Jutussa todetaan mm.:

Työväen johto on ilmeisesti pettänyt työväen. Se oli jo pitemmän aikaa menettelyllään suoranaisesti estänyt kaiken tuloksellisen työn eduskunnassa ja julkisessa elämässä. Samalla kun edistysmieliset niin meillä kuin muuallakin koettivat lainsäädännöllisten uudistuksien kautta viedä oloja eteenpäin ja aikaansaada pysyvää edistystä, valmisti meidän sosialistijohtomme vallankumousta ja olojen täydellistä mullistusta. – Sanoiko se tämän edes aikanaan työväelle? – Ei! Se petti sen siinäkin. Koko yhteiskuntamme liitteet ovat natisseet tämän vallankumouksen käsissä. Ja silloin kuin tätä kirjoitetaan, ei asema vielä ole lopullisesti selvitetty. Mutta meidän yhteiskuntamme on selviytyvä asiasta. Se ei voi hajota ja mennä nurin. Se päinvastoin kukistaa myös sen sosialistijohdon harjoittaman sorron, joka sitä on painajaisena painanut. Se kääntää tuon johdon valmistaman vallankumouksen itseään sosialistijohtoa vastaan. Se vie koko meidän yhteiskuntamme vapauteen ja edistykseen. Joku kysynee, mitä kaikella tällä on tekemistä maanmittaustoimen kanssa? On paljon! Sillä on luonnollista, että vasta nyt, kun meidän oloissamme vallinnut sosialistijohdon pakkovalta on saatu kukistetuksi, niissä päästään tarpeellisella voimalla todelliseen luovaan työhön. Ainoastaan kiinnittämällä ensin huomion niihin vapaan toiminnan esteisiin, jotka viime viikkojen suuret tapahtumat ovat poistaneet, voimme saada oikean kuvan sen edistyksen monipuolisuudesta ja ripeydestä, joka meillä on lähiaikoina odotettavissa. Ja niinikään vasta noiden seikkojen tarkastaminen antaa meille oikean kuvan siitä hengestä ja suunnasta, jossa tuo edistys tulee kulkemaan. Sosialistijohdon vallankaappausyrityksen kukistaminen on nimittäin tehnyt täydellisen lopun siitä venäläisestä veljeilystä, johon osa meidän kansaamme ja erityisesti tuo sama sosialistinen johto viime aikoina teki itsensä syypääksi.
– –
Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet meidän suuren agraarireformimme, erityisesti torppariolojen järjestämisen välttämättömyyden entistä selvemmin. Monet niistä, jotka sitä vielä joku aika sitten vastustivat, ovat saaneet kouraantuntuvalla tavalla itse kokea sen tarpeellisuuden. Onkin odotettavissa, että sitä koskeva lainsäädäntö saadaan viipymättä aikaan. Ja silloin alkaa sen toteuttaminen, joka suurelta osaltaan on maanmittarikunnan suoritettava. On odotettavissa, että tämä meidän ”talonpoikain vapauttaminen” saa meillä aikaan entistä suuremman maatalouden sekä muunkin taloudellisen elämän nousun, samoin kuin muiden maiden agraarireformit ovat niissä aikoinaan saaneet aikaan.

Lue lisää about Maanmittarit vuonna 1918

Perinnetallennusta

Vanha yhdistyksemme Maanmittaushallituksen topografit ry., joka nykyään toimii perinneyhdistyksenä, on vuosien saatossa tehnyt mittavan kartoitukseen liittyvän perinnetallennushankkeen. Toimintaa veti ja koordinoi topografi Pentti Kallio Seinäjoelta. Kaikki kerätty materiaali on toimitettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon. Aineisto säilytetään ja se löytyy nimellä ”Maanmittaushallituksen topografit ry:n perinnetallennus”. Koko aineisto on asiasta kiinnostuneiden ja tutkijoiden käytettävissä seuran sääntöjen mukaisesti. […]

Siirry työkalupalkkiin