Maankäyttö-lehden verkkoversio
Maanmittauslaitoksen tuoreen tilaston mukaan kiinteistökauppojen määrä kasvoi Suomessa vuonna 2025 selvästi edellisvuodesta. Vuonna 2025 tehtiin noin 62 200 kiinteistökauppaa, mikä on 9,3 % enemmän kuin vuonna 2024. Kauppoihin käytetty rahamäärä nousi noin 20 % ja oli lähes 8,4 miljardia euroa, kun vuotta aiemmin summa oli noin 7 miljardia euroa. Tilasto perustuu kiinteistöjen kauppahintarekisteriin, jota päivitetään […]
Taloyhtiöiden hoitokustannukset nousevat Suomessa vuonna 2026 lievästi. Kiinteistöliitto julkaisee kaksi kertaa vuodessa Talousarvio-ohjeen, joka auttaa taloyhtiöitä talouden suunnittelussa. Ohjeen uusimman päivityksen mukaan kaupunkien kaukolämpötaloissa voidaan karkeasti arvioiden odottaa 2–2,5 % kasvupainetta hoitokuluihin. Paikkakunta- ja taloyhtiökohtaiset erot ovat merkittäviä.
Kuusankoskitalo on mukana valtakunnallisessa suunnittelutapahtumassa, joka keskittyy vajaakäytöllä olevien julkisten rakennusten uusiin käyttötarkoituksiin. Kouvolassa sijaitseva kulttuuritalo edustaa tapahtumassa tyhjentyneiden sotekiinteistöjen rinnalla rakennuksia, joiden elinkaarta pyritään jatkamaan kehittämällä niille uutta käyttöä. Huhtikuussa Kouvolassa järjestettävän suunnittelutapahtuman finaaliin ilmoittautui yli 20 osallistujaa, mm. arkkitehti- ja kiinteistöalan yrityksiä, oppilaitoksia sekä opiskelijaryhmiä. Kuusankoskitalon lisäksi suunnittelukohteina ovat tyhjentyneet sote-kiinteistöt Vaasassa ja […]
Hallituksen linjaukset uudesta alueidenkäyttölaista kiristävät tuuli- ja aurinkovoiman sääntelyä, arvioi Suomen uusiutuvat ry. Järjestön mukaan erityisesti tuulivoimaloille esitetty kiinteä 1 250 metrin minimietäisyys asutukseen muuttaisi nykyistä vaikutusperusteista mallia selvästi tiukemmaksi ja sulkisi käytännössä pois suuren osan Etelä-Suomen mahdollisista tuulivoima-alueista sekä useita teollisuusalueita. Myös aurinkovoiman sääntelyyn esitetään muutoksia. Hallituksen linjauksen mukaan vähintään 50 hehtaarin kokoiset aurinkovoimalat […]
Ympäristöministeriö on käynnistänyt lainvalmistelun, jolla Itäisen Suomenlahden kansallispuisto laajennettaisiin saaria ja luotoja ympäröiville merialueille. Suunniteltu laajennus kattaisi yli 60 000 ha merialuetta. Vuonna 1982 perustettu kansallispuisto käsittää nykyisin Itäisen Suomenlahden ulkosaariston saaria ja luotoja, mutta ei lainkaan vesialuetta. Puiston pinta-ala on noin 936 ha, mikä jää alle luonnonsuojelulain mukaisen 1 000 ha:n vähimmäispinta-alan. Lakihankkeessa puistoon […]
Maanmittaustoimen määrätietoinen kehittäjä Maanmittausneuvos Juhani Jokela menehtyi 76-vuotiaana maanantaina 1.9.2025 sairauden murtamana. Juhani syntyi 5.7.1949 Isossakyrössä maanviljelijäperheen esikoisena. Hänen sodassa tarkka-ampujana palvellut isänsä opetti pojalleen metsänhoidon, metsästyksen ja ampumisen taidot. Vuodet 1999–2013 hän toimi Pohjanmaan maanmittaustoimiston johtajana, mistä jäi eläkkeelle 63-vuotiaana. Jokela kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1969. Kirjoitusten jälkeen hän meni armeijaan. Armeijan jälkeen Juhani aloitti […]
TEKSTI: RISTO VÄHÄMÄKI Kaupungin geodeetti ja kaavoituspäällikkö Mauno sai elää pitkän elämän. Hän ehti täyttää 86 vuotta, juuri ennen poisnukkumistaan. Vaikea pitkäaikainen sairaus vei lopulta voimat ja hän nukkui rauhassa pois Lapuan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Mauno syntyi Lapualla ja vietti lapsuutensa Hellanmaassa. Hän oli viisilapsisen perheen toiseksi vanhin. Vähämäen perhe sai elantonsa maanviljelyksestä. Hän valmistui Otaniemen […]
Opettaja, joka osasi Maanmittausinsinööri ja lehtori Antti Juhani Kuparinen kuoli 21.8.2025 Hyvinkäällä vaikean sairauden uuvuttamana. Hän oli syntynyt 25.9.1938 Ensossa ja oli kuollessaan 86 vuoden ikäinen. Antti oli Karjalan poikia, vietti lapsuutensa Viipurin Sorvalissa aina jatkosodan evakkomatkaan saakka. Hän tunsi kaipuuta lapsuuden maisemiin nauttien lukuisista vierailuista Viipuriin ja Karjalankannakselle. Sota-aika jätti nuoreen Anttiin ensimmäiset muistot. […]
Maanmittauksen moniosaaja Yli-insinööri Martti Kalervo Näse kuoli 15.11.2025 lyhyen sairauden jälkeen. Hän oli 82-vuotias, syntynyt Helsingissä 20.11.1943. Kalervo vietti lapsuutensa Helsingin Etu-Töölössä. Kesiä perhe vietti Teiskon Mauniemessä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi v. 1963 ja valmistui Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta diplomi-insinööriksi v. 1970. Opiskellessaan hän toimi Helsingin mlk:n rakennusviraston mittausosaston palveluksessa v. 1969. Päätoimisesti Näse työskenteli Kuopion maanmittaustoimistossa […]
TEKSTI: MARKKU POUTANEN Geodeetti, emeritusprofessori Erkki Juhani (Jussi) Petteri Kääriäinen kuoli 8. joulukuuta 2025 kotonaan Kirkkonummella. Hän oli 88-vuotias, syntynyt Helsingissä 15. kesäkuuta 1937. Jussi Kääriäinen tuli ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta 1955 ja valmistui 1962 Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi. Vuonna 1979 hän väitteli filosofian tohtoriksi. Hänen geodesian alaan liittyvä väitöskirjansa Observing the Earth Tides with a […]
Maanmittauspäivät 2026 järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana maanantaina ja tiistaina 18.–19. toukokuuta Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6, 00160 Helsinki Maanmittauspäivien ohjelma Ilmoittautuminen ja hinnat Ilmoittautuminen avataan keskiviikkona 4.2.2026 klo 10 osoitteessa https://ssl.eventilla.com/maanmittauspaivat_2026. Hinnat ja ilmoittautuminen Early Bird (voimassa 16.3.2026 asti): 460 € + alv Normaalihinta (voimassa 15.4.2026 asti): 560 € + alv Jälki-ilmoittautuminen (iltajuhlapaikkaa/erityisruokavaliotoiveita ei voi taata) […]
Maanmittauspäivät 18.–19.5.2026 Marina Congress Center, Helsinki Ohjelma päivitetty viimeksi 11.3.2026 Maanmittauspäivien 2026 ohjelma PDF-tiedostona MAANANTAI 18.5.2026 ILMOITTAUTUMINEN 8.30 ALKAEN AAMUKAHVI 9.00–9.30 AVAJAISET • FENNIA II KLO 9.30 Tervetuliaissanat • Maanmittauspäivien järjestelytoimikunta Maanmittausalan edistämissäätiön apurahojen jakaminen Avajaispuhe: Talousennuste • Ennustepäällikkö Labore Juho Koistinen, Labore Key note -puheenvuoro (11.00–11.30) • Tutkija, tietokirjailija (mm. Palestiina ja Israel – […]
3 Ari Laitala (Pääkirjoitus) Rakentamislakia maanmittareille 4 Pauliina Krigsholm, Tea Lönnroth ja Heidi Falkenbach Kuusi vuotta Smartland-hanketta: Mitä olemme oppineet maapolitiikan prosesseista? 8 Marika Ahlavuo, Laura Lehtinen, Hannu Hyyppä ja Tuomas Ravea HYPECON-Anime- ja pelitapahtuma virtuaalituotannon näyttämönä 12 Seppo Sadeharju Korvaussääntelyn muutokset lunastuslain muuttuessa 16 Miika Kostamo Tietomallipohjainen rakennuslupaprosessi luo uusia osaamistarpeita mittausalalle 19 Maarit […]
TEKSTI: ARI LAITALA Maanmittari ja rakentaja ovat sukulaissieluja. Tämän tiesi aikoinaan jo lainsäätäjäkin maankäyttö- ja rakennuslakia sorvatessaan. Maanmittari ja rakentaja ovat sukulaissieluja. Tämän tiesi aikoinaan jo lainsäätäjäkin maankäyttö- ja rakennuslakia sorvatessaan. Nyt juridiset polut ovat osin erkanemassa, kun rakentamisen sääntely muotoutui omaksi erilliseksi rakentamislaiksi (751/2023). Rakentamislain pitkä uudistustyö alkaa viimeinkin olla paketissa, kun rakentamislain korjaussarjassa […]
TEKSTI: PAULIINA KRIGSHOLM – TEA LÖNNROTH – HEIDI FALKENBACH Tämä artikkeli päättää vuodesta 2021 asti jatkuneen, eri maankäyttöpoliittisiin teemoihin keskittyneen Smartland-kirjoitussarjan. Aiemmat kirjoitukset ovat käsitelleet muun muassa kuntien maapolitiikkastrategioita, täydennysrakentamiseen liittyviä maapoliittisia konflikteja, maankäyttöpolitiikan ja asuntotarjonnan välistä yhteyttä, ilmastotavoitteiden integrointia osaksi maapolitiikkaa, sekä maapolitiikan hyväksyttävyyden rakentumista. Tässä artikkelissa kokoamme yhteen kuuden vuoden tutkimustyön päähavaintoja maapolitiikan […]
TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – LAURA LEHTINEN – HANNU HYYPPÄ – TUOMAS RAVEA Hypecon on hyvinkääläinen ikärajaton ja maksuton anime- ja pelitapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 2012. MeMo-instituutti oli esillä tapahtumassa 7.6.2025 yhteistyössä Museokeskus Taikan ja Hyvinkään nuorisopalveluiden kanssa työstetyillä 3D-virtuaalitoteutuksilla. Hyvinkään kaupungintalon alakerrassa Hypecon-aluetta pääsi tutkimaan MeMon ständillä virtuaalisesti ja kipuamaan Villatehtaan virtuaalivesitorniin. Viikonlopun aikana […]
TEKSTI: SEPPO SADEHARJU Lakia kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (lunastuslaki) on muutettu. Uusia säännöksiä sovelletaan 1.8.2025 alkaen myös jo vireillä olleissa lunastuksissa. Lunastuskorvaukset ovat puhuttaneet pitkään ja monia. Mikä lopulta muuttui? Lunastuslakia noudatetaan yleiseen tarpeeseen tehtävissä kiinteän omaisuuden lunastuksissa. Yleisimmin lunastuksen kohteena ovat maantie-, rata- ja voimalinja-alueet. Lunastuslakia ei sovelleta kiinteistönmuodostamislain ja yksityistielain mukaisissa […]
TEKSTI: MIIKA KOSTAMO Uusi asetus lisää tarpeita rakennusten tietomallien ymmärtämiselle erityisesti rakennusvalvonnan mittausten parissa toimiville. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan asetusta rakentamisen suunnitelmamallien ja viranomaiskatselmusten sisällöstä (YM052:00/2022). Tämänhetkisellä aikataululla 1.1.2026 voimaan tuleva uusi asetus edellyttää rakennusvalvontaorganisaatioilta rakennusten tietomallien vastaanottamista osana rakennuslupaprosessia sekä niiden toimittamista eteenpäin Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti) vuoden 2029 alkuun mennessä. Rakennusvalvonnan mittausten kanssa toimiville […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Mihin on sotienjälkeinen tulevaisuudenusko kadonnut ja miten saamme sen takaisin? Nuoret sukupolvet ovat pessimistisempiä kuin me vanhemmat, eikä syyttä. Ilmastokriisi on kiistaton tosiasia, koko Eurooppa kärsii pian vakavista demografiaongelmista, ja pelkästään Euroopan lähimaissa on käynnissä kaksi sotaa. Tällä viikolla Venäjä on hyökännyt ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen myös Puolaan, todennäköisenä tavoitteenaan tuhota […]
TEKSTI: PENTTI KALLIO Elokuussa 2025 joukko entisiä topografeja kokoontui Helsinkiin kunnioittamaan kollegansa, kirjailija ja maanmittausteknikko Yrjö Teeriahon toivetta. Entinen topografi, maanmittausteknikko ja tietokirjailija Yrjö Teeriaho (1930–2021) kutsui entisiä työtovereita, topografeja Helsingin Säätytalolle viestillä, jonka hän lähetti viimeisiksi jääneille Reunanvertauspäiville Seinäjoella 16.8.2020. Viesti kuului näin: ”Topografit. Me teimme Suomen peruskartan. Kokoonnumme la 16.8.2025 klo 12.00 Säätytalon […]
TEKSTI: MIKAEL STILL Kuluvan vuoden Maanmittauspäivät pidettiin Lahdessa 7.–8.5. Tapahtumapaikkana oli Sibeliustalo Vesijärven rannalla. Kaksipäiväisen tapahtuman ohjelma oli tuttuun tapaan kolmessa rinnakkaissessiossa, joiden lisäksi oli avajaiset ja päätösluento. Tänä vuonna järjestettiin myös exkursio, joka oli erittäin suosittu. Kohteena oli Hennalan vanhan varuskunta-alue, joka muutetaan puistomaiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi. Ensimmäisen päivän päätteeksi pidettiin iltajuhla. Lisäksi monen […]
TEKSTI: SAIJA TOIVONEN – ARI LAITALA Tallinnassa syyskuussa pidetty BVC organisoi konferenssipäivän ohjelman tällä kertaa kolmen paneelikeskustelun ympärille. Ensimmäisessä paneelikeskustelussa aiheena oli generatiivinen ja muu tekoäly kiinteistöarvioinnissa (Generative and other AI in the Real Estate Valuation). Tätä paneelikeskustelua alustivat esityksillään konferenssin kaukaisimmat vieraat Daniel Fasteen ja Paul Bidanset Yhdysvalloista. Muita panelisteja olivat Ina Viebrok-Hörmann Saksasta […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN TEKOÄLY TIETÄÄ, ETTÄ ”Demokratia, eli kansanvalta, on hallintomuoto, jossa valta on kansalla, ja hallituksen edustajat valitaan kansan keskuudesta toteuttamaan kansan tahtoa. Keskeisiä piirteitä ovat vapaat ja reilut vaalit, joilla valitaan edustajat, sekä kansalaisten mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja ilmaista mielipiteitään. Demokratia voi toteutua eri muodoissa, kuten edustuksellisena tai suorana, ja sen toimivuus riippuu […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1905 sisältöä. Maanmittarien tärkeä tapahtuma oli tietysti Suomen Maamittariyhdistyksen viides varsinainen kokous elokuun 7. ja 8. päivänä 1905. Kokouksessa käsitellyt asiat täyttävät lähes kokonaan useamman lehden: Kokouksessa esitetään yhdistyksen toimikunnan kertomus sen toiminnasta ja tili yhdistyksen varain hoitamisesta viimeisestä varsinaisesta kokouksesta lukien sekä keskustellaan seuraavista kysymyksistä: Kun kysymys […]
TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – RISTO KÄNSÄLÄ – MATTI T. MÄKELÄ Mitä yhteistä on Lakeuksien latomerellä ja KAJ-yhtyeen saunalla? Pohjanmaan lakeudet latomerineen ovat katoavaa kansankulttuuria. Niin ladot, kuin vanhat paikallisesti arvokkaat rakennukset ja niiden materiaalit tuhoutuvat maaseudulla vähitellen. Olisiko aika nähdä vanhat rakennukset osana rakentamisen ekologista muutosta ja tallentaa niitä seuraaville sukupolville myös […]
… myös jälkeheni jää. Yksityinen tie nimittäin. Lukija muistaa jos muistaa kun siitä on jo pitkä aika, että Veturimies käsitteli edellisessä pakinassaan paria yksityistieasiaa. Toinen ja tosin vähäisempi niistä oli se, että kunnan tielautakunnan tehtävät tiekuntien päätösten muutoksenhakuinstanssina poistettiin ja siirrettiin käräjäoikeuden käsiteltäväksi moitekanteina. Kanteina vaan ei valituksina siksi, että valituksen voi tehdä vain viranomaisen […]
TEKSTI: DIMITRIOS SIAKAS – KAISA KONTU Ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen torjumiseksi Euroopan unioni (EU) pyrkii löytämään keinoja ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä ja saavuttamaan kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2050 mennessä. Energiapositiiviset alueet eli Positive Energy Districts (PED) tarjoavat lupaavan ratkaisun kaupunkialueiden siirtymälle kohti kestävää energiajärjestelmää. Energiapositiiviset alueet (Positive Energy Districts, PED) tarjoavat lupaavan lähestymistavan energiasiirtymän vauhdittamiseen kohti kestävämpiä kaupunkialueita. […]
TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Suomen ja Ruotsin välinen raja pitkin Tornion- ja Muonionjokea käytiin Tarton rauhansopimuksen jälkeen kesällä 1926. Rajankäynnin yhteydessä raja merkittiin ensimmäistä kertaa kartalle. Norjan rajan ja Turtolan väliseltä osalta tämä tehtiin ilmakuvakartalle. Ilmakuvakartta on liitetty rajankäynnin virallisiin asiakirjoihin ja talletettu Suomen ja Ruotsin kansallisarkistoihin. ”Perjantaina heinäkuun 16 p:nä lähti Suomen päävaltuuskunta, jonka ovat […]
TEKSTI: KAISA KANERVA Ammattikorkeakoulut ovat tänä päivänä ainoita korkeakouluja, jotka tarjoavat perinteistä maanmittaustekniikan opetusta ja samannimisen insinööritutkinnon. Metropolia Ammattikorkeakoulussa perinteisistä oppiaineista halutaan edelleen pitää kiinni mutta uudistetuilla painotuksilla. Metropolia Ammattikorkeakoulussa on toteutettu kuluvan vuoden aikana koko korkeakoulun kattava opetussuunnitelmauudistus, jossa on lisätty kaikille tutkinnoille yhteisiä opintoja. Samassa yhteydessä syksyllä 2024 maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelmassa päätettiin tarkastella kriittisesti […]
TEKSTI: SUSANNA KARI Suomi tarvitsee maanmittausalan osaajia, mutta monen motivoituneen tekijän tie koulutukseen ja työelämään katkeaa kielitaitovaatimuksiin. Metropolia Ammattikorkeakoulun Maanmittaus- ja arkkitehtuuri -tiimiin kuuluva lehtori Aune Rummukainen on seurannut läheltä, millaisia haasteita kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille kasautuu opintojen arjessa. Opiskelijat, joiden kotikieli ei ole suomi, aloittavat usein hyvällä motivaatiolla, mutta kielen vuoksi kaikki vie enemmän aikaa. ”Kun […]