Uusia säädöksiä

26SYYSKUU

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Hallitusohjelmaa seuraten kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (ns. lunastuslain 603/1977) korvauspykäliä on muutettu 1.8.2025 alkaen. Muutokset noudattivat OM:n julkaisussa 2019:12 esitettyjä linjauksia. Rajavartiolakia muutettiin 1.5.2025 alkaen siten, että korvauskysymykset valtion ja maanomistajain välillä ratkaistaan em. lunastuslain menettelyn mukaan. 15.7.2025 lukien muutettiin lailla ja valtioneuvoston asetuksella kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä, […]

26SYYSKUU

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset vahvistaneet kaupunkiseutujen kasvua ja kestävää arkea

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat vahvistaneet suurten kaupunkiseutujen elinvoimaa ja tukeneet kestävän yhdyskuntarakenteen kehitystä, käy ilmi elokuussa 2025 valmistuneesta valtakunnallisesta seurantakatsauksesta. Sopimusten piirissä olevilla seuduilla asuu yli puolet suomalaisista, ja niiden merkitys näkyy arjen sujuvuudessa, palvelujen saavutettavuudessa ja liikkumisen vaihtoehdoissa. Seurantakatsauksen mukaan asuntoja on edelleen rakennettu kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta hyviin sijainteihin, joissa mahdollisuudet […]

26SYYSKUU

Savoniassa kehitetään uusia ratkaisuja lämpöenergian varastointiin

Savonian Varkauden kampuksella tutkitaan ja pilotoidaan lämpöenergian varastointimenetelmiä, joilla voidaan tasapainottaa energiaverkkoja ja vähentää päästöjä. Ratkaisut tukevat Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa ”Hiilineutraali Suomi 2035”, jossa sekä maalämpö että hukkalämmön hyödyntäminen nähdään tärkeinä keinoina vihreässä siirtymässä. LENVA-hankkeessa selvitetään kolmea varastointitapaa: maaperään varastointia, massavarastointia ja termokemiallista varastointia. Menetelmien avulla energiaa voidaan varastoida silloin, kun tuotantoa on yli […]

26SYYSKUU

Aurinkovoimahankkeet aktivoitumassa Kainuussa

Kainuussa aurinkovoimainvestoinnit ovat nousussa tuulivoiman rinnalle. Alueella on kehitys- ja luvitusvaiheessa noin kymmenen teollisen mittakaavan aurinkovoimalahanketta, joiden kapasiteetit vaihtelevat 10–130 megawatin välillä. Myös yksityisten aurinkovoimaliittymien määrä kasvaa nopeasti. Kainuussa on tällä hetkellä noin 960 yksityistä aurinkovoimaliittymää yhteiskapasiteetiltaan noin 9 MW. Kajaven kehittämissuunnitelman mukaisesti arvio tämän vuoden loppuun mennessä on noin 1400 yksityistä liittymää yhteiskapasiteetiltaan noin […]

26SYYSKUU

Satelliittidata ja tekoäly auttavat Helsingin viheralueiden hoidossa

Helsingissä on tänä kesänä testattu satelliittidataa viheralueiden hoidon tehostamiseksi. Tekoälyn avulla tunnistettiin nurmikon kuntoa ja vieraslajien, kuten lupiinien, esiintymiä. Kokeilun mahdollisti Helsingin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki. Työkalun avulla turhat maastokäynnit ovat vähentyneet, ja kaukana olevat puistot hoidetaan vain tarpeen mukaan. Menetelmää on aiemmin käytetty mm. maataloudessa lannoitusvälien arviointiin. Nyt hyödyt on saatu näkyviin myös […]

26SYYSKUU

Ilmalaivat keräsivät paikkatietoa Helsingin Ruskeasuolla

Helsingin kaupunki testaa uusia ilmakuvauksen menetelmiä. Elokuussa 2025 toteutetussa kuvauspilotissa suomalaisen Kelluu-teknologiayrityksen kehittämät miehittämättömät ilmalaivat kuvasivat noin 100 hehtaarin alueen Ruskeasuolla. Uutta tuotettavaa aineistoa on tarkoitus kokeilla monipuolisesti eri viranomaisprosesseissa, kuten tulevien rakennus- ja kaavoitushankkeiden suunnitelmien kaupunkikuvallisessa tarkastelussa, luontoteemojen analysoinnissa sekä katuomaisuuden hallinnassa. Perinteisesti ilmakuvaukset on tehty miehitetyistä lentokoneista tai käsin ohjatuilla droneilla. Kelluun ilmalaiva […]

26SYYSKUU

Suomalaisyritykset menestyivät eurooppalaisessa satelliittidatakilpailussa

Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston (EUSPA) rahoittaman SPACE4Cities-hankkeen innovaatiokilpailun voittajat on valittu. Mukana on kaksiQ suomalaista yritystä, Avoin Map Oy ja Zero Gravity Oy. Kilpailuun saatiin ennätykselliset 141 hakemusta 23 maasta, joista 20 ratkaisua valittiin jatkoon. Ratkaisuista kolmetoista käsittelee kaupunkisuunnittelua, yksitoista keskittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja neljä käsittelee kestävää liikkuvuutta. Monet ehdotukset käsittelevät useampaa kuin yhtä haastetta. Jokainen […]

26SYYSKUU

Hanke selvittää kuumimmat alueet Lahdessa

Lahdessa ja Päijät-Hämeessä käynnistynyt hanke etsii ratkaisuja kuumuuden vaikutuksiin, jotka ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät. Pitkät hellejaksot voivat olla vaarallisia erityisesti haavoittuville ryhmille, kuten vanhuksille, pikkulapsille ja pitkäaikaissairaille. Lahden kaupungin ja LAB-ammattikorkeakoulun kaksivuotisessa hankkeessa kartoitetaan, missä nämä ryhmät asuvat ja mitkä alueet ovat alttiimpia kuumuudelle. Tulosten avulla kaavoittajat ja suunnittelijat voivat tehdä ratkaisuja, jotka parantavat asumismukavuutta myös […]

26SYYSKUU

Kasvava signaalien tulva haittaa pian koko maapallon paikannusta

Luotettava satelliittipaikannus vaikeutuu, jos sen toiminnalle välttämättömiä radioteleskooppien eli VLBI-havaintoja ei suojata häiritseviltä signaaleilta. YK:n paikkatietokomitea nosti asian esiin elokuun kokouksessaan New Yorkissa ja antoi toimintakehotuksen, jolla se pyrkii saamaan valtiot turvaamaan havainnot. Suomea edusti kokouksessa Maanmittauslaitos. Monet yhteiskunnan kriittiset toiminnot, kuten pelastustoimi, sähköverkot ja pörssit, tarvitsevat satelliittipaikannusta. Kasvava radiosignaalien määrä esimerkiksi arjen langattomista teknologioista […]

26SYYSKUU

Suomen ja Norjan rajankäynti päätösvaiheessa

Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskunnat suorittivat kesäkuussa 2025 maastotöiden lopputarkastuksen Suomen ja Norjan välisellä valtakunnanrajalla. Yli kolme vuotta kestänyt rajankäyntiprosessi 736 kilometrin rajalla on näin päättymässä, ja kaikki 209 rajapyykkiä on tarkistettu, huollettu ja dokumentoitu digitaaliseksi aineistoksi. Maastotöihin kuuluivat muun muassa rajamerkkien tarkastus ja korjaus, mittaustyöt sekä raja-aukon huolto. Tiedot rajankäynnistä kootaan digitaaliseksi aineistoksi, jota päivitetään […]

26SYYSKUU

Seppo Kärkkäinen 1938–2024

TEKSTI: KAARLO KOIVISTO – PEKKA LEHTONEN Diplomi-insinööri Seppo Kärkkäinen kuoli Espoossa 7. joulukuuta 2024. Hän oli 86-vuotias, syntynyt 18. helmikuuta 1938 Kauhajoella. Kärkkäinen kirjoitti ylioppilaaksi Kymin yhteiskoulusta 1957 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun maamittausosastolta 1965. Diplomi-insinööriksi valmistumisensa jälkeen hän työskenteli koko virkauransa maanmittauslaitoksen palveluksessa maanmittausauskultanttina, toimitusinsinöörinä sekä erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä eläkkeelle siirtymiseensä 31.10.2000 saakka. […]

26SYYSKUU

Sven-Olof Lindfors 1940–2025

TEKSTI: STEN ÖHMAN Ahvenanmaalla elämäntyönsä tehnyt Sven-Olof Lindfors kuoli maaliskuun 28. päivänä, 85-vuotissyntymäpäiväänsä seuraavana päivänä. Hän oli syntynyt vuonna 1940 Pietarsaaressa perheeseen, jonka molemmat vanhemmat olivat Ahvenanmaalta, äiti Föglöstä ja isä Jomalan pitäjästä. Perhe muutti Tammisaareen, jossa Sven-Olof varttui ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1959. Lapsuuden kesät hän vietti isovanhempiensa luona ja niissä ympäristöissä syntyi rakkaus […]

07MAALISKUU

Maankäyttö 1/2025 – Sisällys ja PDF

– 3 Ari Laitala (Pääkirjoitus) Kiinteistörahastoja, kiinteistöjä ja rahastoja 4 Susanna Kari ja Ari Laitala Maanmittauslaitoksen monipuolisuus yllätti uuden pääjohtajan 7 Eini Karhumalja Vihreistä vihrein -kerrostalohankkeessa huolehditaan luonnon sekä ihmisten hyvinvoinnista 10 Eira Lampén Tulossa uusi RT-ohjekortti: luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä 13 Dimitrios Siakas, Kaisa Kontu ja Jussi-Pekka Krankkala Tulevien ilmasto-olosuhteiden vaikutukset uuden koulutusrakennuksen energiantarpeeseen […]

07MAALISKUU

Pääkirjoitus: Kiinteistörahastoja, kiinteistöjä ja rahastoja

TEKSTI: ARI LAITALA Asuttuna pitäminen vaatii asuntoja. Vuoden vaihteessa uutiseksi nousi OP-vuokratuotto kiinteistörahaston sulkeminen toistaiseksi. Uutisoinnin laajentuessa kävi ilmi, että ilmiö ei ole mitenkään uusi ja tavaton. Toistaiseksi suljettuja kiinteistörahastoja on tällä hetkellä lähes kymmenen kappaletta ja ongelmia on alkanut ilmetä jo vuoden 2023 puolella. Ikävät kiinteistörahastouutiset eivät valitettavasti jääneet tähän. Viime viikkoina laajaa huomiota […]

07MAALISKUU

Maanmittauslaitoksen monipuolisuus yllätti uuden pääjohtajan

TEKSTI: SUSANNA KARI – ARI LAITALA Pasi Patrikainen aloitti Maanmittauslaitoksen pääjohtajana lokakuussa 2022. Nyt viisivuotisen kauden tultua puoliväliin hän kertoo, mikä organisaatiossa on yllättänyt, minkälaisten haasteiden parissa hän kamppailee ja miten laitosta viedään eteenpäin. Pasi Patrikainen ei ole niin kutsuttu perinteinen maanmittari, vaan hänen urapolkunsa on tuonut häntä vähitellen maankäytön ja -mittauksen pariin. Rakennusmestariksi, yhdyskuntatekniikan […]

07MAALISKUU

Vihreistä vihrein -kerrostalohankkeessa huolehditaan luonnon sekä ihmisten hyvinvoinnista

TEKSTI: EINI KARHUMALJA Helsingin Vuosaaressa on alkanut Asuntosäätiön ja A-Kruunun hanke, jossa johtoajatuksena on uudenlainen viherajattelu. Tavoitteena on kerrostalopihamaisema, jossa sekä luonto että ihmiset voivat hyvin. Vuosaaren Kurkimoisiossa osoitteisiin Ensi Parvi 3 ja 5 toteutetaan viiteen kerrostaloon yhteensä 236 asuntoa: Asuntosäätiölle 115 asumisoikeusasuntoa ja A-Kruunulle 121 vuokra-asuntoa. Hankkeen kehittäjänä on ja KVR-urakoitsijana toimii Arkta Reponen […]

07MAALISKUU

Tulossa uusi RT-ohjekortti: Luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä

TEKSTI: EIRA LAMPÉN Rakennustieto julkaisee keväällä 2025 ohjekortin RT 103773 Luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä. Ohjekortti on tarkoitettu suunnittelijoille ja hankkeeseen ryhtyville. Maankäytön muutokset ja rakentaminen ovat merkittäviä syitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle. Hyvällä suunnittelulla luonnon monimuotoisuuden säilyminen voidaan kuitenkin huomioida niin kaavoituksessa, maisemasuunnittelussa kuin yksittäisissä rakennushankkeissa, korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa. Tieto ja ymmärrys luonnosta, sen merkityksestä ja […]

07MAALISKUU

Tulevien ilmasto-olosuhteiden vaikutukset uuden koulutusrakennuksen energiantarpeeseen

TEKSTI: DIMITRIOS SIAKAS – KAISA KONTU – JUSSI- PEKKA KRANKKALA Ilmaston lämpeneminen ja sen tuleva kehitys synnyttää erilaisia sääilmiöitä, kuten leudompia talvia, voimistuneita lämpöjaksoja, voimakkaita tuulia, rankkoja sateita sekä nopeita ulkolämpötilojen vaihteluita. Vuosi 2024 oli maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämmin vuosi, jolloin globaalilla tasolla keskilämpötila ylitti 1,5°C esiteolliseen aikaan verrattuna. Suomessa lämpötila oli vuonna 2024 3,4 astetta […]

07MAALISKUU

Mennään digillä – tai ehkä ei sittenkään

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Chat-GPT, AI ja mitä näitä nyt on. Digitaalisia tietokantoja on kehitetty ainakin viimeiset 30 vuotta. Mihin asti on päästy? Käytännön pohjoismaisessa yhteistyössä ei välttämättä vielä niin pitkälle, kuin olisi voinut luulla. Äitini menehtyi toukokuussa 2024 pitkällisen sairauden jälkeen. Valvoessani viimeisen viikon hänen vuoteensa vieressä, pidin välillä taukoja jutellen hänen edunvalvojansa kanssa, käyden […]

07MAALISKUU

Alfred Petrelius ja Suuri Kuolan retki 1887

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Kansanvalistusseuran kalenteri julkaisi 1889 Alfred Petreliuksen kirjoituksen Suuresta Kuolan 1887 retkestä. Kirjoitukseen sisältyi kolme kuvaa ja karttaliite. Kuvat esittivät maisemaa Lujaur-tuntureilta. Kuolan niemimaa oli ollut vielä keskiosiltaan tuntematonta aluetta Euroopan kartalla, ja Lujaur vasta löydettiin tällä matkalla. Tähtitieteen opiskelija Petrelius oli retkikunnan matkalla geodeettina. Hänen tehtävänään oli laatia Kuolasta yleiskartta, joka sisälsi […]

07MAALISKUU

Laserkeilaus mahdollistaa kilpapurjehdusveneiden yhdenmukaisen ja tarkan luokittelun

TEKSTI: VILLE SILVENNOINEN Offshore Racing Congress (ORC) -jahtiluokituksen asiantuntijat mittasivat, mallinsivat ja arvioivat ClubSwan -kilpapurjeveneen tarkasti Leica Geosystemsin laserkeilausratkaisulla. Pilottiprojekti toteutettiin Nautor Swanin tehtaalla historiallisessa Pietarsaaressa, jossa purjehdusmaailman vuosisatoja vanha merellinen perintö ja nykyaika kohtaavat. Pilotissa käytetty uusi menetelmä tarjoaa enemmän dataa – aiempaa nopeammin ja tarkemmin. Laserkeilauksen avulla toteutetulla mittauksella varmistetaan kilpailun tasavertaisuus hyödyntämällä […]

07MAALISKUU

Alueluovutusten jälkeiset kiinteistötoimet itärajalla

TEKSTI: PEKKA VILSKA Kirjoitus käsittelee 1960- ja 70-luvuilla suoritettuja Moskovan välirauhansopimuksen 1944 ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 alueluovutusten kiinteistöille aiheuttamien epäkohtien korjaamistoimia. Kaakkois-Suomessa näitä kiinteistöjä oli yli 1 500. Maanmittauspäivillä 2024 esiteltiin itärajan esteaitahanketta ja siihen liittyviä töitä. Edellisen kerran tuolloiseen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liittoon (SNTL) rajoittuvat kiinteistöt olivat maanmittareiden toimitusten kohteena yli puoli vuosisataa sitten. Maanhankintalain […]

07MAALISKUU

Kuinka valita voittavia verkostoja?

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO Miten uusien toimivien kumppanuuksien rakentaminen eroaa totutusta? Millaisia rahoituskanavia verkostojen rakentamiseen on tarjolla? Tuoko kansainvälistyminen uusia haasteita verkostojen hallitsemiseen? Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa organisaatioiden verkostot ja kumppanuudet tukevat niiden kehittymistä ja kokonaisstrategiaa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudistaessa omistusosuuksiaan näiden strategisten yliopisto-korkeakouluyhteenliittymien toivotaan mahdollistavan nykyistä enemmän niin kansallisista kuin kansainvälistäkin menestystä. […]

07MAALISKUU

Energiaturvetuotannon alasajo: haasteet ja uudet mahdollisuudet maankäytön muutoksessa

TEKSTI: ANNA KEMPPINEN Suomessa turvetta on perinteisesti hyödynnetty energiantuotannossa, mutta ilmastotavoitteiden kiristyessä energiaturpeen käyttöä on vähennetty merkittävästi. Energiaturpeen käyttöä ei ole kielletty Suomessa, mutta markkinaohjaus vaikuttaa sen kannattavuuteen, kun päästöoikeudet syövät turve-energian tulevaisuuden kilpailukykyä. Koska turpeen polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, eivät turpeella tuotettu sähkö ja lämpö pärjää entiseen tapaan energiamarkkinoilla. Energiasektorin muutos vaikuttaa laajasti ilmastoon, ympäristöön […]

07MAALISKUU

Onko Hallitus lopettamassa lailla kuntien vapaaehtoisen maanhankinnan ja pakottamassa kunnat pakkolunastuksiin?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Hallitus on antanut esityksensä Lunastuslainsäädännön uudistuksesta Eduskuntakäsittelyyn. Esityksen mukaan “Lunastuskorvauksen määräämisen perusteita koskevaa sääntelyä muutettaisiin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa siten, että lunastettavasta omaisuudesta tulisi määrätä käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Lunastuskorvaukselle esitetään suoritettavaksi 25 %:n suuruinen korotus. Markkina-arvon määrittäminen voisi perustua nykyistä monipuolisemmin erilaisten arviointimenetelmien […]

07MAALISKUU

Maanmittausalan GeoIT:n tulevaisuus?

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – JUHA HYYPPÄ – MATTI VAAJA Yhä useammat alat tarvitsevat ratkaisuihinsa päivittyvää GeoIT-osaamista, johon luodaan vahva teoriapohja yliopistoissa ja vankka ammattitaito korkeakouluissa. Näiden alojen ongelmien ratkaisuun käytetään maanmittausalan mittaus- ja mallinnusteknologioita ja tapoja ratkoa ongelmia. GeoIT on integroinut itseensä osia automaatio-, sensori-, tekoäly-, paikannus- ja laskennallisista tieteistä sekä kolmiulotteisuudesta. […]

07MAALISKUU

Asuntotarjonnan hintajouston alueelliset erot Suomessa

TEKSTI: TEA LÖNNROTH Asuntotarjonnan hintajousto kuvaa asuntotarjonnan kykyä sopeutua asuntokysynnän muutoksiin ja siten sen, missä määrin asuntojen kysynnän kasvu aiheuttaa hintojen nousua ja missä määrin asuntokannan lisäystä. Asuntotarjonnan hintajouston alueelliset erot ovat Suomessa merkittäviä. Eroja selittävät paitsi kaupungin koko ja maantieteelliset rajoitteet tarjonnan sopeutumiselle, myös kuntien harjoittaman maankäyttöpolitiikan asettamat rajoitteet. Etenkin kaavoituksen ja asuntorakentamisen kestoon […]

07MAALISKUU

Kunnat hyödyntävät informaatio-ohjausta maankäyttöpolitiikassaan monin eri tavoin

TEKSTI: HANNA KUIVALAINEN Informaatio-ohjaus on yksi ohjauskeinoista – myös maankäyttöpolitiikassa. Kuntien maankäyttöpolitiikka on totuttu perinteisesti näkemään sektorina, jonka työkalupakki koostuu pääasiassa sääntelypohjaisista, suoraan omistusoikeuteen tai sen luonteeseen puuttuvista ohjauskeinoista. Näihin ohjauskeinoihin lukeutuvat muun muassa sellaiset vakiintuneet instrumentit kuin suora maanhankinta, lunastus ja kaavoitus. Lisäksi maankäyttöpolitiikan keinovalikoimaa on enenevissä määrin täydentämässä joukko taloudellisia ohjauskeinoja, kuten erilaiset […]

07MAALISKUU

Maata, jakolainsäädäntö ja taksa

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1905 sisältöä. Maata tilattomalle väestölle: Perheniemen kartanon tiluksista litin pitäjässä valtiolle ostetun alueen osittamista varten asetettu komisioni on ehdottanut koko sanotun alueen, joka kaikkiaan käsittää 504,17 hehtaaria peltoa, 249,03 hehtaaria niittyä, 617,18 hehtaaria viljelyskelpoista metsämaata ja 909.40 hehtaaria varsinaista metsämaata ynnä 230,80 hehtaaria joutomaita, jaettavaksi 46 itsenäisen tilan […]

07MAALISKUU

Lapin Mittauspäivät Rovaniemellä jo 10. kerran

TEKSTI: SUVI TANNINEN – TERESA STANEK Mittauspäivät 2025 pidettiin helmikuun 6. päivänä Lapin ammattikorkeakoulun Jokiväylän kampuksella. Päivän aikana opiskelijat, opettajat, maanmittausalan ammattilaiset ja muut vieraat saivat kierrellä näytteilleasettajien pisteillä ja seurata seminaarin asiantuntijaluentoja. Lämminhenkinen maanmittausalan tapahtuma on Pohjois-Suomen piilevä helmi – tätä opiskelijoiden talkoovoimin järjestettävää tähtihetkeä odotetaan innolla vuodesta toiseen. Seminaarin avasi maanmittaustekniikan yliopettaja emeritus […]