Valtakunnallista tietoa virtavesien kulttuuriperinnöstä

TEKSTI: TEEMU MÖKKÖNEN Museoviraston julkaisema Virtavesien kulttuuriperinnön tilannekuva – jääkaudesta nykyhetkeen on ensimmäinen valtakunnallinen kokoava esitys virtavesiympäristöjen kulttuuriperinnöstä. Julkaisun pääosassa ovat arkeologiset kohteet ja rakennusperintö, mutta mukana on myös maisemia ja aineetonta kulttuuriperintöä. Julkaisussa käsiteltävät kohteet sijaitsevat jokien ja purojen välittömässä ympäristössä. Virtavesien kulttuuriperintö kattaa 11 000 vuoden ajanjakson jääkaudesta nykyhetkeen. Virtavesien varsilla on asuttu […]

Tulevaisuuden säävaikutukset rakennuksiin Suomessa: kerrostalo tapaus ja piha-alueen pienilmasto

TEKSTI: MICHELA GALASSINI – KATJA VIRTANEN Ilmaston on odotettu lämpenevän nyt nopeammin kuin vuosituhansiin kasvihuonekaasupäästöjen viime vuosisadalla tapahtuneen voimakkaan kasvun vuoksi. Planeettamme lämpenemisellä on haitallisia seurauksia, kuten merenpinnan nousu, tulvien lisääntyminen, kuivuuden yleistyminen Etelä-Euroopan alueella ja elinolojen heikkeneminen tietyillä alueilla. Pohjoisemmilla alueilla, kuten Suomessa, ilmasto lämpenee nopeammin kuin muualla maailmassa, ja talvet ovat muuttumassa leudommiksi […]

Arvottomien asuinkiinteistöjen arvioinnista

TEKSTI: KAUKO VIITANEN Kirjoituksen innoittajina ovat Hesarin artikkeli 16.12.2024 ”Kodit menettävät arvoaan eivätkä käy kaupaksi – Asiantuntijat kertovat, miten Suomi voisi ratkoa valtavaa asuntokriisiä” sekä pääkirjoitus 22.12.2024 ”Autiot talot, hylätyt pihat”. Niiden pääsanomana voitaneen pitää jo kauan tunnettua asiaa tyhjistä tai tyhjenevistä asunnoista, jotka eivät käy kaupaksi eikä muutostakaan ole nähtävissä, vaan tarvittaisiin ehkä romutuspalkkioita. […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Maanmittauslaitoksesta annetussa laissa olevalla valtuudella on annettu asetustasoista uudistettua sääntelyä Maanmittauslaitoksen tehtävistä, palvelupisteistä ja maksuista. Maakaaren muutoksilla ja huoneistotietojärjestelmästä (HTJ) annetun lain muutoksilla on tehty mahdolliseksi automaattinen päätöksenteko kiinteistöjen ja huoneistojen omistusten kirjaamisessa. Peruskorko, viitekorko ja viivästyskorko on vahvistettu 30.6.2025 saakka, lähtökohtana 2,75 %:n peruskorko ja 3,5 %:n viitekorko. Rakentamislaki tuli voimaan […]

Suomeen suunnitteilla lähes 270 uutta aurinko­voimalaa

Suomen uusiutuvat ry:n tuoreen selvityksen mukaan Suomeen on suunnitteilla lähes 270 uutta aurinkovoimalaa. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, aurinkopaneelit peittävät lähitulevaisuudessa arviolta 25 000 hehtaaria Suomen pinta-alasta. Yhdistyksen mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa 25 toiminnassa olevaa teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa. Jos valmistellut hankkeet toteutuvat, määrä kymmenkertaistuu. Tällä hetkellä rakenteilla on parikymmentä voimalaa. Suurin yksittäinen suunniteltu hanke […]

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni 10 % vuoden takaisesta loka–joulukuussa 2024

Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia vuoden 2024 loka–joulukuun aikana yhteensä 5,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 10 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennushankkeita valmistui kyseisellä ajanjaksolla 8,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 20 % vuoden takaista vähemmän. Vuoden 2024 loka-joulukuun aikana uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia kuutiomäärällä mitattuna eniten Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Rakennushankkeita valmistui tilavuudeltaan eniten Uudellemaalle ja Satakuntaan.

Vantaa alkaa toteuttaa ensimmäisenä Suomessa rakentamisen luontohaittojen ekologista kompensaatiota

Vantaan tavoitteena on olla vuodesta 2030 alkaen luontopositiivinen eli kaupungin toiminnasta aiheutuu luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Osana luontopositiivisuustoimia Vantaa ottaa käyttöön kaavoitushankkeissa uuden luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation. Vantaalla kompensaatio otetaan ensin käyttöön yhdessä kaavahankkeessa, ja sitä laajennetaan vähitellen kaikkiin Vantaan kaavahankkeisiin, joista aiheutuu luontohaittaa. Vantaan ensimmäinen ekologinen kompensaatio toteutetaan osana kaavahanketta Itä-Hakkilan Siltaniityssä, jonne […]

Vuonna 2024 rakennuskustannukset edellisen vuoden tasolla

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset pysyivät ennallaan vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannukset nousivat tarvikepanosten osalta eniten maa-aineksissa (2,6 %). Kustannukset laskivat eniten betonielementeissä (-7,5 %) ja teräsrakenteissa (-7,0 %). Työpanosten kustannukset nousivat 2,0 % edellisestä vuodesta. Palveluiden kustannukset puolestaan laskivat 0,6 % edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen Rakennuskustannusindeksi kuvaa keskeisiltä ominaisuuksiltaan samankaltaisten rakennusten rakennuskustannusten ja -töiden suhteellista muutosta […]

Laki vaatii sähköautojen latauspisteet asumattomien kiinteistöjen pysäköinti­alueille 2025 alkaen

Vuodenvaihteessa voimaan astuneen lain mukaan sähköautoa täytyy pystyä lataamaan asumattomien rakennusten parkkipaikoilla vuoden 2025 alusta alkaen. Lain tavoitteena on tukea sähköautojen yleistymistä ja vähentää päästöjä. Velvoite koskee rakennuksia, jotka eivät ole asuinkäytössä ja joilla on yli 20 pysäköintipaikkaa. Lain piirissä ovat esimerkiksi kunnat ja kaupungit, kaupat ja seurakunnat. Velvoite ei koske puolustushallinnon tai mikroyritysten käytössä […]

Valtion tukeman asuntokannan asukasrakennetta selvitetty

Valtion tukeman asuntokannan asukasrakennetta on selvitetty vuoden 2022 tilastotietojen perusteella. Tarkasteltuja tietoja ovat muun muassa asuntokuntien keskimääräiset tulot, sosioekonominen asema, asumisväljyys sekä asumisaika ja muuttaminen eri asumismuotojen välillä. Valtion tukemia asuntoja ovat vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot, joiden tuotantoa on tuettu pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella korkotuella tai niitä edeltäneellä aravalainalla. Asuntojen käyttöön liittyy rajoituksia muun muassa vuokran tai […]

Työryhmältä suositukset valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseen

Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi suositukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Työryhmän toimenpidesuosituksissa ehdotetaan muun muassa, että pitkän korkotukimalliin hyväksyttäviä uusia lainoja lyhennetään kymmenellä vuodella, rajoituksista vapauttamista helpotetaan ja opiskelijoiden asuntokohteiden lainoitusta kehitetään. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella valtion tukeman asuntotuotannon eri tukimuotoja ja niiden kehittämistä sekä laatia ehdotukset lainsäädäntö- ja muista […]

Teiden kuntokartoitusta liikkuvalla laserkeilauksella?

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia liikkuvan laserkeilauksen käytöstä teiden kunnon arviointiin. Tiet ovat suomalaisissa olosuhteissa kovilla ja niiden kunnossapitoon käytetään Suomessa satoja miljoonia euroja vuosittain. Erityisesti talviaikaan niiden pintaa rasittavat voimakkaat lämpötilavaihtelut, routa ja nastarenkaiden mekaaninen kulutus. Käytössä olevat menetelmät kuntokartoitukseen saattavat kuitenkin olla vanhanaikaisia ja tehottomia. Perinteinen arviointi nojaa ihmisen havaintokykyyn ja […]

Kriittisen infrastruktuurin tietojen avoin jakaminen arvioidaan uudelleen

Kunta- ja alueministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan uudelleen kriittisen infrastruktuurin tietojen avointa jakamista. Tavoitteena on edistää kansallista turvallisuutta. Julkisen hallinnon tietovarantojen avoimuus pyrkii edistämään demokratian läpinäkyvyyttä ja hallinnon sisäistä tehokkuutta. Lisäksi elinkeinoelämä hyötyy tietojen avoimesta jakamisesta, kun kehitetään uusia palveluita ja toimintamalleja. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, tasapaino tiedon suojaamisen ja avoimuuden välillä on tärkeää. Päätavoitteena on […]

Raisio lunastaa tyhjiä tontteja takaisin alennettuun hintaan

Raision kaupunki tarjoutuu lunastamaan takaisin myymiään ja vuokraamiaan omakotitontteja, joiden rakennustyöt eivät ole edenneet. Raision kaupunkikehitysjaosto on päättänyt takaisinlunastuskampanjan käynnistämisestä helmikuun alussa. Kaupungin tavoitteena on saada tyhjänä olevat tontit rakennettua ja tämä kampanja on yksi toimenpiteistä tavoitteen saavuttamiseksi. Kampanja-aika on huhtikuusta syyskuuhun. Kaupungilta lunastetuilla tonteilla on rakentamisvelvoite, jonka mukaan tonttien tulee olla rakennettuna asetetun ajan […]

Hannu Virolainen 1933–2024

TEKSTI: KIMMO VIROLAINEN Topografi, maanmittausteknikko, kartantoimittaja ja toimituspäällikkö Hannu Virolainen menehtyi sairauskohtauksen jälkiseurauksiin Vantaalla 2.11.2024. Hän oli 91-vuotias, syntynyt Rantasalmella 22.5.1933. Hannun isä oli Valtion Rautateiden palveluksessa ja sai siirron v. 1935 Karjalankannakselle Kurkijoen pitäjän Sorjon kylän asemalle. Hannu vietti lapsuutensa muutaman rauhallisen vuoden jälkeen talvi- ja jatkosodan vaikeissa oloissa. Sotien jälkeen perhe muutti Savonlinnaan, […]

Mauri Väisänen 1961–2024

TEKSTI: MARTIN VERMEER DI Mauri Aulis Herman Väisänen (1961–2024) syntyi Kajaanissa 5. kesäkuuta 1961. Hän kävi Vuohengin lukiossa ja valmistui ylioppilaaksi 31. toukokuuta 1980. Vuosina 1981–82 hän suoritti asepalveluksensa; Hän valmistui 10. toukokuuta 1988 maanmittausteknikoksi Rovaniemen teknillisestä oppilaitoksesta. Vuosina 1980–1996 Mauri toimi monessa määräaikaisessa, usein maanmittaukseen liittyvässä tehtävässä eri kunnissa (Kajaani, Oulu, Rovaniemi, Helsinki), ja […]

Maanmittauspäivät 2025

Maanmittauspäivät 2025 järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana 7.–8. toukokuuta Sibeliustalossa,  Ankkurikatu 7, Lahti Sibeliustalolle kulkevat Kauppatorilta bussi nro 3 (D-pysäkki torin pohjoislaidalla, Vapaudenkadun puolella) ja Matkakeskuksesta bussi nro nro 13 (A-pysäkki). Bussiaikataulun voit tarkistaa Lahden Seudun Liikenteen sivuilta. Maanmittauspäivien  ohjelma Ilmoittautuminen ja hinnat Ilmoittautuminen avataan maanantaina 10.2.2025 osoitteessa https://ssl.eventilla.com/maanmittauspaivat_2025. Hinnat: Earlybird (voimassa 10.2.2025–28.3.2025): MIL jäsen 375 € […]

Maanmittauspäivien 2025 ohjelma ja esitykset

Maanmittauspäivät 7.–8.5.2025 Sibeliustalo, Lahti Ohjelma päivitetty esityksillä viimeksi 27.5.2025 Maanmittauspäivien 2025 ohjelma PDF-tiedostona  KESKIVIIKKO 7.5.2025  ILMOITTAUTUMINEN 8.30 ALKAEN AAMUKAHVI 9.00–9.30 AVAJAISET • PUUSEPÄN SALI KLO 9.30 Tervetuliaissanat • Maanmittauspäivien järjestelytoimikunta Maanmittausalan edistämissäätiön apurahojen jakaminen Avajaispuhe: Turvallisuus ja varautuminen kuntien näkökulmasta •  Kehittämispäällikkö Ari Korhonen, Kuntaliitto Key note -puheenvuoro • Emeritus-professori Kauko Viitanen, Aalto-yliopisto LOUNAS 11.30–12.30 […]

Maankäyttö 2/2024 – Sisällys ja PDF

3 Ari Laitala (Pääkirjoitus) Mistä on hyvät käyttötarkoituksen muutosprosessit tehty? 4 Tuulia Puustinen ja Ranja Hautamäki Kaupunkirakenteen tiivistäminen ei riitä ilmastotoimeksi: Kuuden suurimman kaupungin ­ilmastotoimet vertailussa 7 Matti T. Vaaja, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, et al.  Eväitä huippuopetukseen ja ­aktiiviseen ­yrityskumppanuuteen 13 Juha Hyyppä, Hannu Hyyppä, et al. Paikkatietokeskus testasi kehittämiään marjakarttoja Rovaniemellä 16 Pekka Vilska […]

Pääkirjoitus: Mistä on hyvät käyttötarkoituksen muutosprosessit tehty?

TEKSTI: ARI LAITALA Lehtien palstoilla kauhistellaan aika ajoin rakennusten purkupäätöksiä. On tähän usein aihettakin. Esimerkiksi vain kolmenkymmenen vuoden ikäisen rakennuksen purkupäätös herättää aiheestakin kysymyksiä. Kiinteistöjohtamisen parissa työskenteleville tällaisten ratkaisujen syyt ovat kuitenkin ilmeisiä: kohteen kassavirrat eivät ole enää vaadittavalla tasolla. Pidemmässä juoksussa uudiskohde on taloudellisesti parempi vaihtoehto, vaikka ei se rakentaminen kovin halpaa ole, eikä […]

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ei riitä ilmastotoimeksi

Kuuden suurimman kaupungin ilmastotoimet vertailussa TEKSTI: TUULIA PUUSINEN JA RANJA HAUTAMÄKI Aalto-yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että tiivistäminen on edelleen ilmastoviisaan kaupunkikehityksen mantra, jota harvoin kyseenalaistetaan eikä sen mahdollisia ­kielteisiä vaikutuksia kaupunkivihreälle ­tuoda juurikaan esille kaupunkien ilmastosuunnitelmissa. Kaupunkivihreän rooli monitavoitteisena ilmastotoimena tiedostetaan kuitenkin yhä tärkeämpänä. Kaupunkien onkin olennaista tunnistaa ilmastopolitiikan mahdollisesti ristiriitaiset tavoitteet sekä tavoitteiden asettamiseen […]

Eväitä huippuopetukseen ja ­aktiiviseen yrityskumppanuuteen

TEKSTI: MATTI T. VAAJA, HANNU HYYPPÄ, MARIKA AHLAVUO, ELINA YLIKOSKI, PETRI RÖNNHOLM, SELIINA PÄÄLLYSAHO, JUHANI TALVELA, MIKKO VASTARANTA, JANNE MATILAINEN, JUHO LOHILAHTI, MIKA LINDHOLM, MATIAS INGMAN, LARS MIIKKI, MATTI KURKELA, RAUNO HEIKKILÄ, HARRI KAARTINEN, ANTERO KUKKO, JUHA HYYPPÄ Tutkimus- ja kehitystyö sekä siitä kumpuavat innovaatiot (TKI) ovat yritysten kilpailukyvyn perusta. Tässä artikkelissa pohditaan eri näkökulmia […]

Paikkatietokeskus testasi kehittämiään marjakarttoja Rovaniemellä

TEKSTI: JUHA HYYPPÄ, HANNU HYYPPÄ, JOSEF TAHER, MARJUT TURTIAINEN, BIRGITTA PARTANEN Keräämme luonnonmarjasadostamme Suomessa vuosittain talteen noin 10 %. Keskeisenä haasteena on hyvien marjapaikkojen ­tuntemus yhä kaupungistuvassa Suomessa. Harva tietää parhaat omien asuin- ja mökkikuntiensa keräyspaikat. Ne, jotka tietävät, ovat usein ­aktiivisia poimijoita. Hyvin satoisia paikkoja on vain muutama prosentti ­pinta-alastamme. Luonnonmarjasatojen poimintaa voisi kehittää […]

Imatran Tainionkoskessa olevan Kruunun kalastus -nimisen kiinteistön omistuksesta ja vesivoimasta

TEKSTI: PEKKA VILSKA Unohtuiko Suomen valtion 16 prosentin omistusosuus Tainionkosken vesivoimasta valtion kiinteistöjen hallinnan organisaatiouudistuksissa? Artikkelissa käsitellään Vuoksenvirran Tainionkosken vesi- ja voimalaitosten rakentamista eri aikoina ja koskessa olevan Kruunun kalastus -kiinteistön 153-417-85-0 vesivoiman omistusta, mihin Sakari Hauloksen artikkeli ”Vesivoima suomalaisessa kiinteistöjärjestelmässä” (Maankäyttö 4/2023) sopii hyvin taustaksi. Vesivoima kuuluu siihen kiinteistörekisteriyksikköön, jonka vesialueella putouskorkeus esiintyy. Taustaksi […]

FIG Working Week 19.–24.5.2024 Accra, Ghana

TEKSTI: MARKUS JUNTTILA Tänä vuonna FIG:n konferenssi pidettiin toukokuussa Ghanan pääkaupungissa Accrassa. FIG:n (International Federation of Surveyors) Working Week -konferenssin yleinen aihepiiri ja viitekehys oli tällä kertaa ”Your World, Our World: Resilient Environment and Sustainable Resource Management for All”. Oma esitykseni Suomen tuulivoimahankkeista ja niihin liittyvästä lunastusmenettelystä “Finnish wind power projects and its legal survey […]

Ideologiset hallitukset jakavat kansaa ja maata

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Nykyhallitus on siirtämässä verovaroja ideologisin perustein yksityisille tahoille kuntien maanhankintaan liittyen. Sanna Marinin hallitus teki vahvasti ideologiapohjaista politiikkaa. Se ohjasi ideologisin perustein verovaroja koronan varjossa ilman suurempia vastaväitteitä opposition suunnasta. Petteri Orpon hallitus näyttää panevan paremmaksi. Kuntien vapaaehtoinen maan hankinta ollaan siirtämässä lunastustoimituksiin, elleivät kunnat hairahda maksamaan, mitä maanomistaja kulloinkin pyytää. Ja […]

Metsäpuutarha tuli Helsinkiin

TEKSTI: KIM YRJÄLÄ Kaupunkiin muutetaan opiskelun ja työn perässä. Maaseutu, missä luontoa on enemmän jäljellä, saa jäädä taakse. Orgaaninen vihreys vaihtuu epäorgaaniseen asfaltti-, kivi- ja sementtiympäristöön. Tätä pidetään täysin hyväksyttävänä, johon vain sopeudutaan. Suomi kaupungistuu nopeasti, mikä on globaali trendi, ja yli 70 % suomalaisista asuu Suomen kaupungeissa. Kaupungit kuluttavat yli 80 % energiasta ja […]

Ulko-oppimisympäristöjen käyttö on lisääntynyt kouluissa

TEKSTI: ULLA MYLLYNIEMI Yhä useammassa koulussa ­opetetaan säännöllisesti ulkona ­ympäri Suomea. Ulkona opiskellaan ­opetussuunnitelman mukaisesti ­monipuolisesti eri ­oppi­aineita. ­Ulkoluokkatoimintaan sopivat monenlaiset ulkoalueet ­luonnonympäristöistä ­rakennettuihin ympäristöihin. Maankäytön ja ­kaavoituksen kannalta se tarkoittaa sitä, että koulujen lähialueille tulee turvata ulkoluokkatoimintaan sopivia metsiä ja muita luontoalueita. Kautta aikojen on kouluissa opetettu ulkona. Käytännössä ulkona on opiskeltu joko liikuntaa, […]

Halkomisista, taksasta ja prisma

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Nimimerkki Ach.W. kirjoittaa tilojen lohkomisesta ja palstatilan erottamisesta: Yhteiskunnalliset mielipiteet ja niistä johtuva yhteiskunnallinen valtiotoimi pysyivät maassamme viime vuosisadan alkupuoliskolla jotenkin vanhoillisina ja muuttumattomina kaikilla toiminta-aloilla. Maanomistus- ja maanosittamissuhteet eivät suinkaan tehneet tästä mitään poikkeusta. Maanmittausohjesääntö 15. päivältä Toukokuuta 1848 oli suurimmaksi osaksi vain […]

ESG-teemat Baltic Valuation Conferencen ­ykkösantia

TEKSTI: ARI LAITALA Myös generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen oli näkyvästi esillä, mutta tältä osin vastaanotto jäi vielä melko laimeaksi. Itämeren alueen perinteikäs kiinteistöarvioinnin konferenssi (BVC) pidettiin tänä vuonna Liettuan Vilnassa 5.–7.9. Konferenssi on jo vuosia kehittynyt suuntaan, jossa varsinaiseen arviointiin liittyviä esityksiä on vähemmän, huomion kiinnittyessä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Ecological, Social ja Governance -ulottuvuudet ovat näkökulmia, […]

This website uses cookies to analyze site traffic and improve your experience. By continuing to use this site, you consent to our use of cookies.