Kuuden suurimman kaupungin ilmastotoimet vertailussa
TEKSTI: TUULIA PUUSINEN JA RANJA HAUTAMÄKI
Aalto-yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että tiivistäminen on edelleen ilmastoviisaan kaupunkikehityksen mantra, jota harvoin kyseenalaistetaan eikä sen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia kaupunkivihreälle tuoda juurikaan esille kaupunkien ilmastosuunnitelmissa.
Kaupunkivihreän rooli monitavoitteisena ilmastotoimena tiedostetaan kuitenkin yhä tärkeämpänä. Kaupunkien onkin olennaista tunnistaa ilmastopolitiikan mahdollisesti ristiriitaiset tavoitteet sekä tavoitteiden asettamiseen liittyvät kompromissit ja synergiat. Tämä edellyttää ajattelua yli politiikkasektoreiden ja perinteisen hillintä-sopeutuminen-jaottelun. Ilmastosuunnitelma tarjoaa tähän hyvän välineen.
Tiivistäminen ja viherryttäminen kaupunkien ilmastotoimena
Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja vuoteen 2050 mennessä osuuden odotetaan nousevan 70 prosenttiin. Megatrendi näkyy vahvasti myös Suomessa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa – Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa ja Turussa – asuu jo kolmannes suomalaisista, ja kaikkien kuuden väkiluvun ennustetaan myös kasvavan tulevaisuudessa.
Kaupunkien ilmastotoimet ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä ne vastaavat noin 70 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastotoimillaan kaupungit vähentävät ja kompensoivat päästöjään ja varautuvat ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, kuten sään ääri-ilmiöihin. Maankäyttöratkaisujen merkitys korostuu kaupunkien ilmastotoimissa, sillä ne vaikuttavat paitsi liikkumisen, asumisen ja kulutuksen hiilipäästöihin niin myös hiilinieluihin, hiilen varastointiin, luonnon monimuotoisuuteen ja kykyyn sopeutua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa: