TEKSTI: JUHA HYYPPÄ, HANNU HYYPPÄ, JOSEF TAHER, MARJUT TURTIAINEN, BIRGITTA PARTANEN
Keräämme luonnonmarjasadostamme Suomessa vuosittain talteen noin 10 %. Keskeisenä haasteena on hyvien marjapaikkojen tuntemus yhä kaupungistuvassa Suomessa. Harva tietää parhaat omien asuin- ja mökkikuntiensa keräyspaikat. Ne, jotka tietävät, ovat usein aktiivisia poimijoita. Hyvin satoisia paikkoja on vain muutama prosentti pinta-alastamme. Luonnonmarjasatojen poimintaa voisi kehittää laajentamalla marjojen poiminnan harrastajajoukkoa.
Paikkatietokeskus on kehittänyt tekoälypohjaisia luonnonmarjojen satokarttamenetelmiä Euroopan unionin FEROX -hankkeessa (Fostering and Enabling AI, Data and Robotics Technologies for Supporting Human Workers in Harvesting Wild Food). Olemme tutkineet voisimmeko edistää suomalaisten osaamista hyvien marjapaikkojen tunnistamisessa käyttämällä kehittyneitä paikkatieto- ja tekoälymenetelmiä.
”Keskitymme erityisesti satoisimpien paikkojen löytämiseen. Niillä on suuri arvo marjastajille, eikä niitä ole kovin helppo löytää itse, ellei ole syvällisempää harrastuneisuutta luonnonmarjojen keräämiseen”, kertoo professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Heinäkuussa testasimme mustikkakarttojamme Nuuksiossa ja syyskuun ensimmäisellä viikolla puolestaan puolukkakarttoja Perungassa Rovaniemen lähellä. Rovaniemen testeihin osallistui lähes 20 poimijaa testaamaan puolukkakarttojemme hyvyyttä.
Maanmittauslaitoksen puolukkakarttasovellus eroaa muista kesällä julkistetuista marjasovelluksista siinä, että menetelmä käyttää Maanmittauslaitoksen 5 pisteen laserkeilausaineistoja ja siitä laskettuja marjasatoon liittyviä puusto- ja korkeusmalliominaisuuksia mahdollisimman tarkasti. Laserkeilausaineistoista on suoraan laskettu mm. aluskasvillisuuden saama valon määrä, mikä indikoi puolukalle otollista aluetta. ”Samalla tavalla hyödynnetään muita olemassa olevia paikkatietoaineistoja ja lopuksi käytetään tekoälyä etsimään parhaat olosuhteet puolukan kasvulle”, Juha Hyyppä jatkaa. Menetelmä ei pysty ennustamaan eri vuosien välisiä eroja, se yrittää löytää hyviä puolukkapaikkoja pitkän ajan keskiarvona.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Kommentit
reinor
Marjakartta saattaa toimia alueella, jossa potentiaalisia paikkoja on paljon. Arvelen kuitenkin, että kevyt suunnistustossu on tehokkaampi Etelä-Suomessa. Tehdäänpä koe karpalokartalla: lähtöpaikkana Keravan tori ja aikaa poimintaan 4 tuntia. Siirtyä saa autolla ja maastopyörällä. Saalis punnitaan testin päätteeksi. Olen valmiina lähtöön ja haastamaan marjakartan tekijät.