Metsäpuutarha tuli Helsinkiin

TEKSTI: KIM YRJÄLÄ
Kaupunkiin muutetaan opiskelun ja työn perässä. Maaseutu, missä luontoa on enemmän jäljellä, saa jäädä taakse. Orgaaninen vihreys vaihtuu epäorgaaniseen asfaltti-, kivi- ja sementtiympäristöön. Tätä pidetään täysin hyväksyttävänä, johon vain sopeudutaan.

Suomi kaupungistuu nopeasti, mikä on globaali trendi, ja yli 70 % suomalaisista asuu Suomen kaupungeissa. Kaupungit kuluttavat yli 80 % energiasta ja tuottavat yli 60 % päästöistä. Väestönkasvu sijoittuu neljään suurimpaan Suomen kaupunkialueeseen. Kaupungit ovat kärjessä päästöissä ja maapallon vähenevien resurssien kulutuksessa. Mitä tässä tilanteessa voi tehdä?

Vastaus on tuoda luonto takaisin kaupunkeihin ja ennen kaikkea tavalla, jossa luonto itse sopeutuu ja järjestää toimintonsa ja sopivan kasvun. Tässä artikkelissa tuon esiin mikrobiekologin näkemyksen miten muutetaan kaupunkeja ja otetaan tiede ja luonto siihen avuksi.

Heti alkuun täytyy todeta, että asfaltti, sementti ja betoni ovat epäorgaanista kuollutta materiaalia, joilla kiihtyvällä vauhdilla täytetään kaupunkialueet ympäri maailmaa. Suomalaiset tutkijat, Tari Haahtela ja Ilkka Hanski, ovat kuitenkin tasan kymmenen vuotta sitten jo osoittaneet, että kaupungeissa tarvitsemme orgaanista materiaalia kuten maaperää ja kasveja niin, että meidän immuunijärjestelmäämme toimi paremmin ja vastustuskyky paranee. Suomen maaperässä eleilee mm. Acineto-bakteeri, joka maaperästä hyppää meidän ihollemme ja pääsee sieltä meidän elimistöömme.

Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Toimitus Kirjoittaja

Vastaa