Maanmittauspäivät 2024 – tiivis verkostoitumisen juhla

TEKSTI: MIKAEL STILL Maanmittauspäivistä on tullut alan ­ykköstapahtuma, jossa niin toimitus­tuotannon, ­paikkatiedon kuin maan­käytön maanmittarit eri työnantajasektorilta ­tapaavat toisiaan. Maanmittauspäivät pidettiin tänä vuonna kesäkuun alussa Helsingissä. Koko tapahtuma, eli luennot, iltajuhla ja majoittuminen, oli keskitetty hotelli Presidentin tiloihin ydinkeskustassa. Palautteiden perusteella tämä oli onnistunut konsepti, jolla vältyttiin turhista siirtymisistä. Päivien rakenne oli tuttu kahden päivän […]

Maanmittaushallitus on mätä

Tämä on varmaankin raflaavin otsikko, mikä maanmittausalaan on liittynyt medioissa. Otsikko oli Ilta-Sanomien etusivulla suurin kirjaimin 1960–1970-lukujen vaihteessa. Maanmittausalan opiskelijat valtasivat maanmittaushallituksen pääkonttorin ja heittipä joku valtaajista paukkupomminkin hissikuiluun. Syy valtaamiseen ja mielenosoitusmarssiin Mannerheimintietä pitkin oli se, että Maanmittaushallituksen johto oli unohtanut hakea ministeriöltä määrärahoja harjoittelijoiden palkkaamiseen sillä seurauksella, että harjoittelijoita ei seuraavana kesänä johdon […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Automaattisesta päätöksenteosta saatiin kansallinen laki 1.5.2023. HE 24/2024 valtiopäiville sisältää HTJ-lain ja maakaaren muutokset automaattisen päätöksenteon ja sen jatkamisen mahdollistamiseksi myös syksyn 2024 jälkeen. 1.1.1978 voimaan tulleen lunastuslain (603/1977) korvaussäännösten uudistaminen on tällä hetkellä lausuntoyhdistelmän laatimisvaiheessa oikeusministeriössä. Kiinteistöverouudistuksen jatkosta ei ole aikataulua tiedossa. Kiinteistönmuodostamislain ja hallitusohjelmassakin olevan yhteisaluelain uudistamista valmisteltaneen vuoden 2025 […]

Kulttuuriympäristöpäiviä ja Maisemapäivää vietetään syys-lokakuussa 

Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään koko syyskuun ajan ja Maisemapäivää 20. lokakuuta. Vuosittain järjestettävät tapahtumat juhlistavat arjen ympäristöjä ja tuovat näkyviin sitä, miten ympäristön viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta hoidetaan eri paikkakunnilla. Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuonna 2024 teemalla Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot. Euroopan neuvoston maisemayleissopimus kannustaa kaikkia osallistumaan maisemien tarkasteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Euroopan neuvoston ja Euroopan […]

Maatalouden ravinteet kuormittavat edelleen vesistöjä liikaa

Mittavasta rahoituksesta huolimatta vesistöjen ja merialueiden hyvää tilaa ei ole rehevöitymisen osalta saavutettu. Myöskään maatalouden ravinnekuormitus ei ole merkittävästi vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on selvittänyt, onko valtionhallinto luonut vesien- ja merenhoidon suunnittelulla hyvät edellytykset maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiselle ja ovatko olennaiset rahoitusohjelmat olleet siltä osin tuloksellisia. Esimerkiksi olennaiset maatalouden ympäristökorvaustoimenpiteet eivät ole […]

Maailmanperinnön vaalijat kokoontuivat Keski-Suomessa

Unescon konferenssi toi syyskuun alussa Keski-Suomeen 130 pohjoismaista Unescon maailmanperintökohteiden edustajaa. Petäjävedellä ja Jyväskylässä järjestetyssä konferenssissa jaettiin osallistujien kesken hyviä käytäntöjä maailmanperintökohteiden säilyttämisen edistämiseksi. Tapahtumassa käsiteltiin mm. sitä, miten viestiä maailmanperintökohteiden merkityksestä ja suojelun tärkeydestä, jotta kohteet säilyvät myös tuleville sukupolville Pohjoismaissa on yhteensä 44 Unescon maailmanperintökohdetta, joista seitsemän sijaitsee Suomessa. Suomalaisia maailmanperintökohteita ovat Suomenlinna, […]

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset vauhdittivat asuntotuotantoa ja kestävää liikkumista 2020–2023 

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten seurantakatsaukset vuosilta 2020–2023 ovat valmistuneet. ​Valtaosa kaavoituksen, asuntotuotannon ja liikenteen toimista toteutui sopimuskaudella sovitusti, vaikka kaudelle osui esimerkiksi koronaviruspandemia. Valtio solmi MAL-sopimukset Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kanssa vuonna 2020 ja Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seutujen kanssa vuonna 2021. Sopimuksissa valtio ja kaupunkiseudut määrittelivät yhteiset tavoitteet yhdyskuntarakenteen kehittämiselle, […]

Helsingin Oopperatalolle pienoiskokoinen metsä ja maisemaniitty

Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt perustaa yhteistyössä Kansallisoopperan ja -baletin kanssa Oopperatalon alueelle mikrometsän. Lisäksi Oopperatalon nurmialueita niitytetään. Tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuutta. Mikrometsä on japanilaisen botanistin Akira Miyawakin (1928–2021) kehittämä metodi. Siinä pienelle alueelle, tyypillisesti keskelle rakennettua ympäristöä, istutetaan pienoiskokoinen metsä, jossa kasvaa metsän lajistoa puista sammaliin. Oopperatalon tontille nyt istutettava mikrometsä on tiettävästi ensimmäisiä laatuaan Suomessa. […]

Uusi kartta nostaa esiin eri aikakausien arkkitehtuurihelmiä Helsingissä

Helsinki Architecture & Design Highlights -kartta kokoaa kartalle sata paikallista arkkitehtuuri- ja muotoilukohdetta Helsingissä. Arkkitehtuurin tiedostuskeskus Arch­infon ja Finnish Design Infon toteuttama kartta kertoo pääkaupungin rakennetun ympäristön tarinaa läpi vuosikymmenten ja taustoittaa eri aikakausien tavoitteita ja tyylejä. Helsingin kaupunki on tukenut kartan toteutusta. Karttaa tullaa jakamaan mm. Helsingin matkailijainfossa sekä museoissa ja hotelleissa.

Haltin sydänkivi vaihdettu uuteen valtakuntien rajankäynnissä

Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta ovat tehneet valtakuntien väliseen rajankäyntiin liittyviä maastotöitä Suomen ja Norjan välisellä rajalla. Maastotyökesän huipennus koettiin 17.8. Haltilla Suomen korkeimmalla kohdalla (1 324 m merenpinnasta), kun haljennut rajapyykin sydänkivi vaihdettiin uuteen. Kivi kesti Haltin karuja oloja yli 70 vuotta ja tavoite on, että uusittu kivi kestää vähintään saman verran. Kesän 2024 maastotöihin kuului […]

Asuntojen tonttivaranto uuteen ennätykseen pääkaupunkiseudulla

Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen (HSY) tonttivarantokatsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla on jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta useiden kymmenien tuhansien asuntojen rakentamista varten. Jo vuonna 2022 rakennusoikeutta oli jäljellä ennätyksellisen paljon, mutta kerrostalovaranto kasvoi jälleen uuteen ennätykseen vuonna 2023. Tonttivaranto kuvaa sitä, kuinka paljon voimassa olevissa asemakaavoissa on vielä jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Nyt julkaistun tonttivarantokatsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla oli asumiseen tarkoitettua asemakaavavarantoa […]

Kiasman edessä kokeillaan uudenlaista pyöräpysäköinti-innovaatiota

Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy testaavat Helsingissä uutta pyöräparkki-innovaatiota, jonka tavoitteena on tarjota pyöräilijöiden omaisuudelle entistä turvallisempi säilytysvaihtoehto. Pyöräparkissa käyttäjä voi jättää pyöränsä lisäksi parkkiin esimerkiksi kypärän ja repun, sillä kullakin pyörällä on oma, lukittava tilansa. Paikka varataan etukäteen. Ratkaisun on kehittänyt norjalainen startup-yritys Bikeloop. Pyöräparkki sijaitsee nykytaidemuseo Kiasman edessä, […]

Kiviteollisuuden ylijäämästä rakennusmateriaalia sorateille

Kaakkois-Suomessa kokeillaan, miten kiviteollisuuden sivutuotteena syntyvää mursketta voitaisiin hyödyntää sorateiden eri kerroksissa. Kiviteollisuudessa varsinaisen malmin tai käyttökiven louhimisessa syntyy runsaasti tarpeetonta sivukiveä. Väylävirasto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus kokeilevat parhaillaan, voisiko sivukiveä käyttää sorateiden rakennusmateriaalina. Pilottihanke koostuu tällä hetkellä kolmesta noin 250 metrin osuudesta maantiellä 14748. Kyseinen koetieosuus on kärsinyt roudasta ja kelirikosta, ja rakennetta pyritään parantamaan […]

Yli miljoona asuntokuntaa asui vuokralla vuonna 2023

Tilastokeskuksen mukaan vuokralla asuvia asuntokuntia oli vuoden 2023 lopussa 1,02 miljoonaa. Osuus oli 36 % kaikista asuntokunnista ja verrattuna vuoteen 2010 se on 6 prosenttiyksikköä enemmän. Omistusasunnoissa asui 1,74 miljoonaa asuntokuntaa, mikä oli 61 % kaikista asuntokunnista.

Matti Kantanen 1949–2024

Isämme maanmittausjohtaja Matti Kantanen (75 v.) pääsi 7.5.2024 ikuiseen kesään ja taivaallisille tenniskentille sairastettuaan kaksi viimeistä vuotta. Sairaus vei verbaaliselta, liikunnalliselta ja sydämelliseltä herrasmieheltä puhekyvyn ja lopulta urheilunkin. Se oli vaikeaa, mutta urhoollisesti isä sen kesti. Pääsimme sairauden aikana vielä järjestämään isän kanssa hyviä hetkiä rakastamansa urheilulajin ja tärkeiden ihmisten parissa. Matti sai viettää viimeiset […]

Matti Kantanen in Memoriam

TEKSTI: SAMPO HATUNEN – KARI KARVONEN – 1968 KURSSILAISIA JA LUOKKATOVEREITA Matti Kantasen kurssitovereina saimme kuulla, että hän menehtyi 7.5.2024. Hän valmistui diplomi-insinööriksi 1973 ja aloitti työuransa Maanmittauslaitoksessa harjoittelijana 1971. Sen jälkeen hän toimi maanmittausinsinöörinä Orivedellä, Ylivieskassa ja Iisalmessa ja hänet nimitettiin vuonna 1989 lääninmaanmittausinsinööriksi Kymen läänin maanmittauskonttoriin, josta myöhemmin tuli Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto ja hän […]

Matti Kirjavainen 1953–2024

TEKSTI: PEKKA NORMO En koskaan ajatellut, että joskus kirjoittaisin muistosanoja ystävälleni Matille. Hyvän ystävän poismenoa ei osaa ajatella ennen kuin se tapahtuu. Matti kuoli vakavaan sairauteen maaliskuussa 2024 sairastettuaan runsaat puoli vuotta 71 vuoden ikäisenä. Lohtua meille häntä muistaville tuo se, että Matti sai liian lyhyeksi jääneestä elämästään huolimatta elää hyvän ja oman näköisensä elämän. […]

Vesa Pyrrö 1943–2024

TEKSTI: JANNE PYRRÖ – KARI RANTALAINEN – HARRI MEHTO Asiakaspalvelupäällikkö, arkistonhoitaja ja maanmittausteknikko Vesa Pyrrö kuoli Jyväskylässä 15.1.2024 nopeasti voimat vieneeseen sairauteen. Hän oli syntynyt 27.6.1943 Oulussa ja eli nuoruutensa Oulussa, valmistui maanmittausteknikoksi Rovaniemen teknillisestä oppilaitoksesta 1967, teki tiemittauksia jo harjoittelijana Oulun läänissä ja Pohjois-Suomessa, ja toimi maanmittarina Oulussa. Vuonna 1975 hän siirtyi Jyväskylään Keski-Suomen […]

Maankäyttö 1/2024 – Sisällys ja PDF

3 Ari Laitala (Pääkirjoitus) Horisontaalit vetovoimat 4 Hannu Hyyppä,  Juha Hyyppä, et al. Tulevaisuuden dataa autonomisista roboteista 9 Henrik Haggrén Helsingin sarjavalokuvaus ilmasta kesällä 1918 13 Maarit Nordmark AI tiedonlähteenä 14 Simo Hannelius Onko maanmittarista enää metsän arvioijaksi? 16 Pasi Laurila Ilmastonmuutos nyt! 20 Ari Laitala Kaupunkituulesta lisävirtaa  ­kiinteistöille 24 Marika Ahlavuo ja Hannu Hyyppä […]

Pääkirjoitus: Horisontaalit vetovoimat

TEKSTI: ARI LAITALA Paremmin geodesiaa tuntevat maanmittarit tietävät, että gravitaatiovoima maan pinnalla ei ole vakio. Vaihtelut eivät tosin ole suuren suuria, eikä niillä liene merkitystä monenkaan käytännöllisen asian suhteen. Toisin on horisontaalisten vetovoimien laita. Tarkoitan hori­sontaalisilla vetovoimilla tässä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten ja ihmisten alueelliseen sijoittumiseen. Vähänkin pidemmällä tähtäimellä kaupunkien, kuntien ja alueiden vetovoimalla on […]

Tulevaisuuden dataa autonomisista roboteista

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – JUHA HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – MATTI KURKELA Autonomiset eli itseliikkuvat ajoneuvot ja robotit ovat osa arkeamme. Jo nyt voimme nähdä siivousrobotteja kauppakeskuksissa, päivittäistavaroita kaupasta asiakkaille toimittavia Alepa-kuljetusrobotteja kevyen liikenteen väylillä, nurmikoita leikkaavia robotteja, erilaisia valvontarobotteja tai last-mile-kuljetuksia tarjoavia robottibusseja. Yhteistä edellä mainituille palveluille on se, että ne tuottavat laitteen tai […]

Helsingin sarjavalokuvaus ilmasta kesällä 1918

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Helsingin kaupunginmuseolla on säilynyt kesällä 1918 otettu ilmakuvasarja. Kuvaus kattaa pääosan kantakaupungin alueesta Suomenlinnasta Töölönlahteen. Kuvasarja on koottu aikanaan saksalaisella Messterin filmikameralla otetuista kuvista. Muilta osin kuvien historiaa ei tunneta. Ilmakuvaus kehittyi ensimmäisessä maailmansodassa lentämisen myötä. Kun aiemmin vihollisen asemia ja liikkeitä oli kuvattu turvallisen etäältä kiintopalloista ja leijoista käsin, vuonna 1914 […]

AI tiedonlähteenä

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Useat lähihenkilöt ovat innostaneet minuakin kokeilemaan Chat GPT:tä ja AI:tä. Päätinkin sitten testata sitä tämän kolumnin aloitukseksi, koska aiheita oli vaikea jäsentää tämän päivän infopirstaleisessa maailmassa, missä Venäjän omistama laivaston tankkauslaitos huolestuttaa ruotsalaisia – Venäjä on sijoittanut tankkerin muutaman kymmenen kilometrin päähän Gotlannista ja mahdollinen öljykatastrofi on päivittäin uutisissa. Samaan aikaan Ukraina […]

Onko maanmittarista enää metsän arvioijaksi?

TEKSTI: SIMO HANNELIUS Maankäyttöön on luotu tulkintoja, jotka poikkeavat hyvästä metsien hoidosta. Ne ovat vanhentuneet ja ristiriidassa uusittujen ­metsälakien kanssa. Rakentamisen ohjaus kaavoissa on maankäyttöä poikkeuslupineen. Puuston kasvatus ja luonnon monimuotoisuuden hallinta kuuluvat metsään. Ristiriitojen käsittelystä aiheutuu turhia kustannuksia metsänomistajille ja byrokratian rasituksia myös kunnille. Sinänsä absurdi ennallistaminen Kaavoja tulkitsevat kuntien rakennusvalvonnan viranomaiset, maanmittarit, ELY-keskusten […]

Ilmastonmuutos nyt!

TEKSTI: PASI LAURILA 1980-luvulta alkaen on tiedetty perusasiat meneillään olevasta ilmastonmuutoksesta. Elämme luonnon ilmastorytmien tahdittamaa lämpimämpää ilmastovaihetta ja samanaikaisesti tuotamme kasvihuonekaasuja, jotka synnyttävät lisälämpöä ilmakehään. Lämpenemisen ympäristövaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia, joten kasvihuonekaasujen päästöjä pitää rajoittaa nyt. Ilmastonmuutosta tarkasteltaessa ilmastosta puhutaan yhtenä kokonaisuutena, vaikka hyvin tiedetään, että maapallolla on monenlaisia ilmastoja. Wladimir Köppenin 1900-luvun alkupuolella kehittämä […]

Kaupunkituulesta lisävirtaa kiinteistöille

TEKSTI: ARI LAITALA Ainakin rannikkokaupungeissa asuville asia on päivänselvä. Kaupungeissakin tuulee ja toisinaan vähän liiankin kanssa. Mutta voiko tuulta olla jopa niin paljon, että sen valjastaminen pienimuotoiseen sähköntuotantoon olisi kannattavaa? Pienten tuulivoimaloiden (tuulimyllyjen/tuuliturbii­nien/tuuligeneraattoreiden) tarjonta markkinoilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen parin vuoden aikana. Niiden tekniikka on kehittynyt samalla kun hinnat ovat tulleet alaspäin. Ainakin tilapäisesti korkeammalle […]

Eri aikakaudet yhdistyvät ­digitaalisissa kaksosissa

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – HANNU HYYPPÄ Maanmittauksessa perinteisesti käytettyä mittausteknologiaa ja tutkimus­tietoa on viety kulttuurialan ennakkoluulottomille toimijoille. Moni­alaisten paikkatietohankkeiden avulla voidaan kokeilla uusia toimintatapoja ja saada laajempaa ­yleisöä tutulle kulttuuri­tarjonnalle. Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa MeMossa on toteutettu useita kulttuurialan digitaalisiin toteutuksiin liittyviä hankkeita, joista tässä artikkelissa esitellään muutamia poimintoja. Olemme kartoittaneet mm. digitaalisten […]

Maaoikeuden historiaa

TEKSTI: JOUKO SILLANPÄÄ Maaoikeus on kehittynyt reilun kahden ja puolen vuosisadan aikana isojakoasioiden käsittelyä varten perustetusta tilapäisestä sovinto-oikeudesta ­kaikkia kiinteistö­toimituksista aiheutuvia erimielisyyksiä käsitteleväksi erityis­kokoonpanoksi käräjä­oikeudessa. Maaoikeuden syntyhistoria liittyy läheisesti isojakotoiminnan aloittamiseen Suomessa. Isojakojen ja niitä koskevan lainsäädännön valmistelu aloitettiin 1700-luvun puolivälissä. Isojaon tarkoituksena oli niin sanotun sarkajaon aiheuttamiksi koettujen haitallisten seikkojen, kuten vainiopakon, poistaminen ja sarkajaon […]

Konekaluja ja maanjako-oikeus

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjan vuoden 1904 numeroissa käsiteltyjä asioita. Uusien mittojen viemisestä kartalle annetaan hyödyllisiä vinkkejä: Mittain ylöspano kartalle harpin ja asteikon avulla on sangen aikaa kuluttavaa ja ikävää työtä. Eipä siis kumma että maamittarit niin meillä kuin muuallakin ovat koettaneet keksiä muita parempia keinoja tätä työtä varten. Tämän aikakauskirjan 1895 vuoden Huhtikuun […]

Rakentamisen ajantasaisten ­toteumamallien mittausteknologiat

TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MATTI KURKELA – ARTTU JULIN – HARRI KAARTINEN – MARIKA AHLAVUO – MIIKA KOSTAMO – ANTERO KUKKO – TONI RANTANEN – AIMAD EL ISSAOUI – MATTI VAAJA – JUHA HYYPPÄ Vähitellen pakolliseksi tulevat ajan­tasaiset toteumamallit ja niiden tuotanto pitäisi saada palvelemaan ­mahdollisimman hyvin koko ­rakennuksen elinkaaren ajan ylläpidon ja huollon tarpeita […]

This website uses cookies to analyze site traffic and improve your experience. By continuing to use this site, you consent to our use of cookies.