Voimassa olevan Maankäyttö- ja rakennuslain yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin osallistumista ja kaavan toteuttamista koskevien säädösten sujuvoittaminen ja kehittäminen

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Hallitus on valmistelemassa maankäyttöä koskevan ­lainsäädännön uudistamista. Missä tilanteessa kuntien ­maankäytössä ollaan ja miten nykyistä järjestelmää olisi tarpeen kehittää kuntien ja kuntalaisten yhteisestä näkökulmasta? Rakennetun ympäristön suunnittelu- ja toteuttamisvastuu on kunnalla. Kunnan maankäytön ja elinkeinopolitiikan menojen suhteellinen osuus nykykunnan menoista on karkeasti kaksinkertaistunut soteuudistuksen jälkeen. Vähentynyt talouden liikkumavara investointeja tehtäessä korostaa kunnan […]

Lunastuskorvausten %-korotus ja arvonleikkauksen poistaminen hallituksen valmistelussa merkittävät taloudelliset vaikutukset kuntiin, asukkaisiin ja yrityksiin sekä verotukseen – onko vaihtoehtoja?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Miksi kunnat lunastavat maata? Millä perusteella lunastuksen yhteydessä maksettava korvaus määrätään nyt? Miten ja miksi hallitus haluaa muuttaa maksettavia korvauksia? Lainsäädännön valmistelu on käynnissä. Veronmaksajan ja kuntatalouden näkökulmasta valmisteluun ja sen mahdollisiin tuloksiin liittyy erittäin isoja ongelmia ja riskejä. On myös vaihtoehtoja, joilla voidaan turvata oikeudenmukainen ja tasapuolinen lopputulos maanomistajien kesken sekä […]

Voimassa olevien kaavojen vienti rakennetun ­ympäristön tietojärjestelmään etenee – aineisto-ohjeet nyt kuntien käytettävissä

TEKSTI: KAARINA VARTIAINEN – SEIJA LONKA Kuntien käyttöön on valmistunut ohjeistus, joka auttaa voimassa olevien kaavojen kaavatietomallimuotoisen aineiston tuottamisessa. Kaavatiedot tarvitaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti), jossa ne ovat jatkossa saatavilla yhtenäisessä muodossa valtakunnallisesti. Rakentamista ja alueidenkäyttöä ohjaavia kaavatietoja ei ole ollut tähän asti kattavasti saatavilla. Ennen kuin voimassa olevien kaavojen tiedot voidaan viedä uuteen valtakunnalliseen […]

Asuntotuotantotarvetta ennustettaessa tulee tarkastella myös­laadullisia vaatimuksia

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Suomessa on nähty viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellisen merkittäviä muutoksia ­asuntomarkkinoilla niin kysynnässä kuin ­tarjonnassakin: ensin oletettiin, että kaupungistuminen kiihtyy ­entisestään ja ”moni muuttaisi vuokrayksiöihin ydin­keskustoihin”, mutta sitten pandemian myötä ­vakiintunut etätyö on näyttänyt toisenlaisia vireitä. Elämäntyyleissä hybridityöstä lemmikkieläinten määrien kasvuun ­tapahtuu muutoksia, joista meillä ei kaikista ole riittävää tilastoaineisto edes nykytilanteesta. […]

Petsamon rajankäynnin 1921 geodesiasta

TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MAURI VÄISÄNEN – MARTIN VERMEER Tartossa vuonna 1920 ­tehdyn rauhan­sopimuksen ­mukaan Suomi sai ­Petsamon ­alueen, jonka pisin ­pyykkiväli määriteltiin seuraavasti: Valtakunnanraja ­kulkee ­Pummanginvuonon ja ­Oserko­vuonon välisen ­kannaksen keski­välistä (LAT 69o 39,1’; LON 31o47,6’) suorana viivana ­Korvatunturin rajapyykkiin N:o 90. Vasta perustetun Geodeettisen laitoksen johtaja Ilmari Bonsdorff järkeili kireä […]

Maanmittausta ja kartoitusta 390 vuoden aikana Suomessa

TEKSTI: ULLA MIKKANEN Kartta on kertonut yli 390 vuoden ajan sijainnin ­lisäksi yhteiskunnasta. Kartta on ­ollut ­poliittisen vallan ­väline ja ­taide­teos, viestin ­välittäjä sekä tieteen ja kehityksen ­julkilausuma. Kartan avulla ­liikutaan ­paikasta ­toiseen ja ­havainnoidaan ­ympäristöä. ­Kaikkea tätä voi kokea karttanäyttelyssä – tervetuloa matkalle mukaan! Viime vuonna valmistui Maanmittauslaitoksen yli-insinööri Antti Jakobssonin kuratoima karttanäyttely kansainvälisen, […]

Väärin sammutettu, väärin sammutettu!

Virkaveljet kielsivät kirjoittamasta tästä asiasta, joten Veturimies kirjoittaa. Tieyksiköistä nimittäin. Moni mökin mummo (”mummo” rimmaa tässä paremmin kuin mökin pappa tai mökin henkilö), joka kulki kylillä niin harvoin, ettei hän juuri mitään tiemaksua maksanut. Se ei ollut oikein eikä kohtuullista, sillä tie on arvokas etuus hänellekin. Helsingin herrat tätä miettivät ja keksivät ratkaisuksi sen, että […]

Viekö tekoäly sinunkin työpaikkasi – vaiko sinunkaan työpaikkaasi?

TEKSTI: ARI LAITALA Päivittäisessä uutisvirrassa tekoäly on jälleen viemässä jonkun uuden ammatti­ryhmän työpaikat. Tekoäly näyttäisi haastavan nimenomaan ­korkeammin ­koulutetun työvoiman asemaa. Ehkä tästä on jo merkkejäkin, kun akateemisesti koulutettujen työttömyysaste on selvässä nousussa? Googlen tilaama ja Implement Consulting Groupin toteuttama selvitys tekoälyn taloudellisista mahdollisuuksista Suomessa julkaistiin englanninkielisenä raporttina maalis-huhtikuun vaihteessa. Joko nyt saataisiin hiukan varmempaa […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Hallinnollista sääntelyä Maanmittauslaitoksesta on uudistettu. Maksuasetukset ja työjärjestys ovat saaneet ajantasaistuksia. Huoneistotietojärjestelmän (HTJ) luominen ja ylläpito vievät resursseja ja tuovat kustannuksia. Varainsiirtoverolakiin ja kiinteistöverolakiin on tehty tarkistuksia, samoin tietosuojalakiin. Oikeusministeriön alaisuuteen ollaan perustamassa 2025 alkaen Oikeuspalveluvirasto ja Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virasto. Peruskorko, viitekorko ja viivästyskorko on vahvistettu 30.6.2024 saakka. Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Euroopan maiden rajat ylittävät paikkatietoaineistot yhdistyvät

Location Europe -alusta tuo yhteen Euroopan maiden ilmasto-, tilasto- ja paikkatietoja. Suomi on ollut mukana kehittämässä tätä kansainvälisesti merkittävää hanketta, joka mahdollistaa eri maiden aineistojen yhdistämisen ja tiedon paremman saatavuuden. Location Europe -alustalla tietoja voi tarkastella yhtenäisessä karttanäkymässä tai niitä voi käyttää rajapinnan kautta. Alusta sisältää tietoja esimerkiksi rakennusten ominaisuuksista ja ilmaston keskimääräisistä lämpötiloista tällä hetkellä […]

Euroopan parlamentti hyväksyi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin – ei energiakorjausvelvoitetta asuinrakennuksille

Euroopan parlamentti hyväksyi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivityksen maaliskuussa 2024. Päivityksen myötä rakennuksille asetetut energiatehokkuuden vaatimustasot kasvavat. Yksittäisiin asuinrakennuksiin ei ole kuitenkaan tulossa tiettyyn päivämääriin sidottuja korjausvelvoitteita. Neuvoston varsinaisen hyväksynnän ja direktiivitekstin julkaisemisen jälkeen jäsenmailla on 24 kuukautta aikaa ottaa osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio esitteli näkemyksensä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseksi ensimmäisen kerran joulukuussa 2021. Direktiivin tavoitteena on parantaa […]

Tutkimus tuottaa tietoa asunnottomuuden poistamisen tueksi

Y-Säätiö ja Turun yliopisto ovat käynnistäneet RADAR-tutkimushankkeen, jossa rekisteritietoja hyödyntämällä selvitetään asunnottomuutta kokevien ihmisten palveluiden käyttöä sekä polkuja asunnottomuuteen ja siitä pois. Tutkimuksessa kartoitetaan myös Asunto ensin -mallin kustannusvaikutuksia, eli miten oman asunnon ja tarvittavan tuen tarjoaminen vaikuttaa asunnottomuudesta aiheutuviin kustannuksiin yhteiskunnalle. Asunnottomuus on monimutkainen ilmiö ja asunnottomuuden riski riippuu monista eri tekijöistä. Tekijät ovat […]

Kaupungit ohjaavat rakentamista kiertotalouteen monipuolisin keinoin

Helsinki, Tampere ja Oulu ovat vasta kiertotaloussiirtymänsä alkuvaiheessa, mutta ne ovat jo päättäneet monipuolisista politiikkatoimista kiertotaloussiirtymän edistämiseksi. Näin arvioidaan Helsingin kaupungin tuoreessa tutkimusartikkelissa. Helsingin kaupungin julkaisemassa uudessa “Kaupunkien ohjauskeinot rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi Helsingissä, Oulussa ja Tampereella” -tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisilla toimenpiteillä rakentamista ja purkamistoimintaa pyritään siirtämään kohti kiertotaloutta ja parempaa materiaalitehokkuutta. Kiertotalouden edistäminen rakentamisalalla on tärkeää, […]

Energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu käyntiin 

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tullaan linjaamaan toimista ilmastotavoitteiden edistämiseksi ja puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi. Suunnitelmien on määrä valmistua vuoden kuluttua. Uuden energia- ja ilmastostrategian keskiössä on puhtaan energian ratkaisujen edistäminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Strategia tehdään kerran vaalikaudessa ja se sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Laatimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Valmistelun […]

Antti Saarikoski (1962–2023)

TEKSTI: AARO MIKKOLA – JARI REINI – JUHA TUOMAALA Tietopalveluiden johtaja Antti Saarikoski kuoli Keravalla 29. marraskuuta 2023 äkilliseen sai­rauskohtaukseen. Hän oli 61-vuotias, syntynyt Helsingissä 20. helmikuuta 1962. Elämäntyönsä Maanmittauslaitoksella tehnyt Saarikoski oli esimerkki intohimosta ja omistautumisesta. Hän vietti 35 vuotta saman työnantajan palveluksessa, mikä kertoo paitsi sitoutumisesta myös uskollisuudesta. Lue koko artikkeli PDF-muodossa:

Tauno Talvio – Kiinteistö­muodostuksen vahva asiantuntija (1929–2024)

TEKSTI: MIKA TALVIO – MARKUS TALVIO – JÜRGEN GRÖNFORS Maanmittausneuvos, DI Tauno Talvio kuoli lyhyen sairauden murtamana Helsingissä 26.1.2024. Hän oli 94-vuotias, syntynyt Raumalla 24. toukokuuta 1929. Talvio valmistui ylioppilaaksi vuonna Rauman lyseosta 1950, minkä jälkeen hän suoritti asevelvollisuuden. Sotilasarvoltaan Talvio oli yliluutnantti. Varusmiespalvelun jälkeen oli opintojen vuoro Teknillisen korkeakoulun Maanmittausosastolla vuonna 1951. Kesälomien aikana […]

Maanmittauspäivien 2024 ohjelma ja esitykset

Maanmittauspäivät 5.–6.6.2024 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Ohjelma päivitetty viimeksi 18.6.2024 esitysten pdf-liitteillä Maanmittauspäivien 2024 ohjelma PDF-tiedostona  KESKIVIIKKO 5.6.2024  ILMOITTAUTUMINEN klo 8.30 ALKAEN AAMUKAHVI klo 9.00–9.45 AVAJAISET • Auditorio klo 9.45 Tervetuliaissanat • Maanmittauspäivien järjestelytoimikunta Maanmittausalan edistämissäätiön apurahojen jakaminen Avajaispuhe • Professori Jarkko Koskinen, Paikkatietokeskuksen ylijohtaja Key note -puheenvuoro • Pekka Pesonen, Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö LOUNAS klo 12.00–13.00 […]

Maanmittauspäivät 2024

Maanmittauspäivät 2024 järjestettiin kaksipäiväisenä tapahtumana 5.–6. kesäkuuta Sokos Hotel Presidentissä, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Maanmittauspäivien ohjelma ja esitykset Ilmoittautuminen ja hinnat Hinnat: Earlybird (voimassa 30.4.2024 asti): MIL jäsen 325 € + alv 24, Ei jäsen 400 € + alv Normaalihinta (voimassa 15.–27.5.2024): MIL jäsen 400 € + alv 24, Ei jäsen 475 € + alv […]

Maankäyttö 4/2023 – Sisällys ja PDF

3 Ari Laitala Tekoäly voi tehdä sinusta korvaamattoman TEEMA: KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA JA JOHTAMINEN • KIINTEISTÖMARKKINAT • KIINTEISTÖARVIOINTI 4 Ari Tella Maapohjan kiinteistöverouudistus 8 Saija Toivonen Tyhjää täynnä vai täynnä uusia mahdollisuuksia? Australialaisen konkariprofessorin tärpit vajaakäytön taltuttamiseen 11 Mirosława Czaplińska BVC Varsovassa – arvioinnin aihepiirit laajenevat 13 Peter Ache Ukrainan ja Israelin sotien vaikutus kiinteistöjemme hintoihin 16 […]

Pääkirjoitus: Tekoäly voi tehdä sinusta korvaamattoman

TEKSTI: ARI LAITALA Keskustelevat tekoälyt ovat saaneet huikeita lisäominaisuuksia viime kuukausien – ja jopa päivien – aikana. Merkittävin muutos ChatGPT:n tapauksessa ovat pluginit eli lisäosat, jotka ovat avanneet tekoälylle tien internetiin. Keskustelevat tekoälyt eli laajat kielimallit eivät siis enää ole oman opetusaineistonsa vankeja vaan pääsevät – käyttäjän niin halutessa – kiinni ajantasaisen tietoaineistoon, kuten vaikkapa […]

Maapohjan kiinteistöverouudistus

TEKSTI: ARI TELLA Kiinteistöverotus on Suomessa jo vuosikymmeniä vanha instituutio, joka ­jakaa ­mielipiteitä. Kiinteistöverotus katsotaan tänä päivänä kuitenkin vakaaksi ja ­perustelluksi omaisuuden verotustavaksi, joka tarjoaa kunnille vakaan tulolähteen. Kiinteistövero on nykymuodossaan ollut käytössä vuodesta 1993, jolloin arvostukset perustuivat varallisuusverotusarvoihin. Rakennukset verotetaan edelleen indeksikorjatuilla 1970-luvun arvostamisperusteilla ja maapohjankin arvoja on laajemmin ajantasaistettu 15 vuotta sitten. Niin […]

Tyhjää täynnä vai täynnä uusia mahdollisuuksia?

Australialaisen konkariprofessorin tärpit vajaakäytön taltuttamiseen TEKSTI: SAIJA TOIVONEN Tyhjiin ja vajaakäyttöisiin toimitiloihin voi törmätä tätä nykyä niin ­Helsingissä kuin ­Sydneyssäkin. Vajaakäytöstä on ­tullut ­kroonistuva vaiva, jota vahvistavista ­muutosvoimista ei ole puutetta. Huokailun ja käsien vääntelyn sijaan asiaan asialle voi yrittää tehdä jotakin. Sydneyn teknillisen yliopiston professori Sara Wilkinson tarttui ­haasteeseen ja kehitti tutkimushankkeessaan joukon ­apukeinoja. […]

BVC Varsovassa – arvioinnin aihepiirit laajenevat

TEKSTI: MIROSŁAWA CZAPLIŃSKA 33. Baltic Valuation Conference (BVC) järjestettiin 7.–9.9.2023 Puolan Varsovassa. Käsitellyt aiheet keskittyivät neljään teemaan, mutta paljon muustakin kuultiin. Konferenssikutsussa mainitut aihepiirit olivat 1) Kiinteistöarvioinnin tarkkuuden arviointi (kuka arvioi ja missä määrin) ja sen vaikutus kiinteistöarvioijan ammatilliseen vastuuseen, 2) arvoon vaikuttavat ominaisuudet (esim. vihreät rakennukset) markkinalähestymistavassa ja tapoja havaita ne ja selvittää niiden […]

Ukrainan ja Israelin sotien vaikutus kiinteistöjemme hintoihin

Onko kyse sodasta vai turvattomuuden pelosta? TEKSTI: PETER ACHE Prologi: Kiinteistön laatu indikaattorina Kiinteistöjä tarkastellaan usein pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Paljonko sijoittaminen tähän kiinteistöön maksaa? Auttaako kotini arvonkehitys turvaamaan eläkkeeni? Voinko myydä kiinteistön hyvällä voitolla? Kuitenkin kiinteistön itsensä arvoon, perheen kodin tai asunnon merkitykseen elämänlaadulle tai toimisto- tai tehdasrakennuksen merkitykseen työympäristön laadulle kiinnitetään usein vähemmän huomiota. […]

GIS – Kiinteistöarvioinnin uusi etulinja

TEKSTI: RADOSŁAW GACA 2000-luku on dynaamisen tiedon saavutettavuuden aikaa. Tämä koskee myös paikkatietoa. Vielä muutama vuosi sitten paikkatiedon hyödyntäminen vaati erityisiä lupia, pätevyyksiä tai muita erityistoimia. Nyt se on meidän jokaisen käytettävissä käytännössä milloin tahansa. Satelliitti- ja fotogrammetriset kuvat sekä datan prosessointi ja kaikki siihen liittyvä vaikuttavat kognitiivisiin kykyihimme ja niitä voidaan hyödyntää niin ammatillisesti […]

Massa-arviointi Virossa

TEKSTI: ÜLLEKE EERIK Vuonna 2022 Viron maanmittausvirasto suoritti maan massa-arvioinnin, jossa arvioitiin lähes 760 000 kiinteistöä. Maan massa-arviointi on markkina-arvoon perustuva arvio, jonka perusteella jokaiselle rekisteriyksikölle määritetään likimääräinen maan markkina-arvo, ts. maan verotusarvo. Koska kyseessä on massa-arviointi, tulos on tilastollinen yleistys. Virossa on 15 maakuntaa, jotka on jaettu 79 kuntaan. Viron maanmittausviraston suorittamassa massa-arvioinnissa 2022 arvioitiin […]

Vesivoima suomalaisessa kiinteistöjärjestelmässä

TEKSTI: SAKARI HAULOS Vesivoimaa on hyödynnetty vuosisatoja. Vanhimmat laitokset ovat olleet jauho­myllyjä, mutta nykyisin vesivoimaa käytetään sähköenergian tuotantoon. ­Vesivoimalle on muotoutunut oma ­erityinen asemansa kiinteistöjärjestelmässä. Vanhoja vesivoimalaitoksia toisaalta uusittaessa ja toisaalta lakkautettaessa joudutaan pohtimaanm kenelle vesivoiman käyttöoikeus kuuluu. Kysymys ei useinkaan ole helppo ja asian selvittäminen vaatii syvällistä kiinteistö- ja vesioikeuden historian tuntemusta. Mitä vesivoima […]

Opinto-ohjauksen merkitys maanmittausalan osaajapulassa

TEKSTI: SATU ELOMAA – TIIA MIKKONEN – AMINA MOKHTARI – ULLA MIKKANEN Maanmittausalan suuri potentiaali ja laajat työllistymismahdollisuudet tulevat tutuiksi alan opiskelijoille niin opintojen, työharjoitteluiden kuin alan julkaisujenkin kautta. Toisaalta tutuiksi tulevat myös alaa koettelevat ongelmat, joista yksi on alan vähäisestä tunnettuudesta johtuva opiskelija- ja työntekijäpula. Maanmittausalan vähäinen tunnettuus ja vaikeus saada houkuteltua etenkin nuoria […]

Havaintoja tavarakuljetus­järjestelmän kehityksestä 2011–2022

Onko keskustelun fokus liian kapea: yksityisautoiluun ja asumistiheyteen rajoittuva? TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Onko meillä liikkumisen ja maankäytön tarkastelu liian kapeaa asumistiheyteen ja kuluttajien liikkumiseen rajoittuvaa, vaikka tieliikenteen CO2-päästöistä yli 40 % jo syntyy kuorma- ja pakettiautoliikenteestä? Tavaraliikenteen ottaminen mukaan tarkasteluun avaa toisenlaisen näkökulman, ja tulevassa suunnittelussa meidän tuleekin huomioida […]

Hallitusohjelma kuntien näkökulmasta – lisää uusia tehtäviä vanhaan malliin vaiko aidosti helpotusta kuntien resurssipulaan?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Olen koettanut tulkita hallitusohjelman linjauksia ja muotoiluja kuntien maankäytön ja koko teknisen sektorin näkökulmasta. Aloitetaan tässä kolumnissa näkökulmasta ”kuntien vastuut ja resurssit” hallitusohjelmassa. ”Valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita.” Muutama eduskunta taaksepäin, ministeriöiltä kyseltiin, mistä kuntien tehtävistä voitaisiin […]

This website uses cookies to analyze site traffic and improve your experience. By continuing to use this site, you consent to our use of cookies.