Helsinki, Tampere ja Oulu ovat vasta kiertotaloussiirtymänsä alkuvaiheessa, mutta ne ovat jo päättäneet monipuolisista politiikkatoimista kiertotaloussiirtymän edistämiseksi. Näin arvioidaan Helsingin kaupungin tuoreessa tutkimusartikkelissa.

Helsingin kaupungin julkaisemassa uudessa “Kaupunkien ohjauskeinot rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi Helsingissä, Oulussa ja Tampereella” -tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisilla toimenpiteillä rakentamista ja purkamistoimintaa pyritään siirtämään kohti kiertotaloutta ja parempaa materiaalitehokkuutta. Kiertotalouden edistäminen rakentamisalalla on tärkeää, sillä rakentaminen ja rakennettu ympäristö kuluttavat merkittävän osan luonnosta saatavista materiaaleista.

Kaikki tutkimuksessa mukana olleet kaupungit ovat laatineet itselleen kiertotalouden politiikkaohjelman. Kaupunkien keskeisin politiikkainstrumentti on informaatio-ohjaus, jonka kautta kaupungit yrittävät vaikuttaa alan toimijoiden käytäntöihin tuottamalla ja jakamalla tietoa. Esimerkiksi Helsinki on laatimassa toimintamallia rakennusten korjaus- ja purkuhankkeisiin.

Kaupungit haluavat tarkentaa rakentamisen paikallisia sääntöjä kiertotaloutta suosiviksi. Helsinki etenee osaltaan varsinkin asemakaavatyön kautta, kun tapauskohtaisesti kaavoihin voidaan sisällyttää merkintöjä tai määräyksiä, jotka ohjaavat säilyttämään olemassa olevia rakenteita.

Tampereella puolestaan on saatu rohkaisevia testituloksia esimerkiksi tontinluovutusehtoihin liitetyistä kiertotalousvaatimuksista. Myös Helsinki ja Oulu pilotoivat kiertotaloutta edistäviä tontinluovutusehtoja. Tontinluovutukset ovat yksi esimerkki tilanteesta, jossa kaupungit voivat vaikuttaa tontin vastaanottavan rakennusliikkeen toimintaan.

Kiertotalouden ideana on saavuttaa materiaalien suljettu kierto. Tutkimuksen mukaan arvioidut kaupungit ovat vielä alkuvaiheessa kiertotalouteen tähtäävässä siirtymässään. Kuntapäättäjät voisivat jo nyt vauhdittaa kiertotalousohjauksen vaikuttavuutta esimerkiksi siten, että onnistuneet kokeilut tuodaan osaksi perustoimintaa. Erityisesti tulisi kehittää elinkaarikustannusten laskentaosaamista. Uutta rakennusta suunniteltaessa kaupunkien tulisi esimerkiksi vertailla erilaisten vaihtoehtojen kustannukset. Samoin olisi kiinnitettävä huomiota siihen, miten purettuja rakennusmateriaaleja voitaisiin jatkossa hyödyntää entistä paremmin.

Toteutettu tutkimus on osa Kiertotalouskaupungin hallinta -tutkimushanketta, joka kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimusohjelmaan ”Kriittiset materiaalit kaupunkien kiertotaloudessa”. Helsingin kaupunginkanslia toteuttaa tutkimushanketta yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.