Lehdet – Sivu 7 – Maankäyttö DIGI

04JOULUKUU

Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti – Kasimir Sinervän diplomityö 1910

TEKSTI: HENRIK HAGGRÉN Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston kollegin 30.5.1910 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin neljä diplomityötä, joista yksi oli Kasimir Sinervän työ ”Hietalahden sataman kartoitus fotogrammetrisesti”. Polytekninen opisto oli muuttunut korkeakouluksi kahta vuotta aiemmin 1908, joten kyse oli ensimmäisistä maanmittarien suorittamista diplomitutkinnoista Suomessa. Sinervä oli aloittanut opinnot 1906 Polyteknisessä opistossa, jossa hän suoritti maanmittaritutkinnon ensimmäisen osan. Fotogrammetria sisältyi […]

04JOULUKUU

Suuret suomalaiset geodeetit

TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MARTIN VERMEER – MAURI VÄISÄNEN Maanmittaajat ovat olleet yli 400 vuotta kehittämässä suomalaisten elinoloja ja hallintoa. Järjestäytynyt, toimiva ja kehittyvä yhteiskunta tarvitsee kiintopisteitä, karttoja ja paikkatietoja, kiinteistöjen rekisteritietoja sekä maankäytön suunnittelua. Geodeetit ovat osa maanmittaajien ammattikuntaa. He rakentavat ja ylläpitävät maanmittauksen perustaa, paikannuksen infrastruktuuria. Geodesia ja geodeetit Geodesia […]

04JOULUKUU

Maailma ei ole enää litteä

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Maaliskuun kolumni käsitteli nuorison ympäristöahdistusta. Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden lehden, Osqledaren, viimeisin numero antaa osviittaa siitä, mihin tärkeysjärjestykseen 20–30-vuotiaiden sukupolvi laittaa asiat. Oman muistikuvani mukaan oli ympäristötietoisuus marginaalista opiskelijoiden keskuudessa 30 vuotta sitten. Viimeisimmän numeron ensimmäinen artikkeli käsittelee ekoahdistusta ja antaa konkreettisia neuvoja siitä, miten ekoahdistuksen voi kääntää ekoaktiviteetiksi. Vastaava artikkeli […]

04JOULUKUU

Lapin kolmiomittaus

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen AikakauskirjaN vuoden 1903 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kolmiomittaukset Lapissa 1903 Kun Suomen yleiskarttaa viime vuosisadan 40-luvulla alettiin laatimaan, oli sitä varten, paitsi tähtitieteellisten ja kolmiomitannollisten pisteiden määräämistä, myöskin koko pohjois-Suomi kartoitettava. Nämät siis lähinnä yleiskarttaa varten aiotut mittaukset tehtiin mittakaavassa 1: 100,000, paitsi Inarin ja Utsjoen pitäjiä, mitkä kartoitettiin mittakaavassa 1: […]

04JOULUKUU

Maanmittausalan oppikirjat – nykytila ja tulevaisuus

TEKSTI: JYRI ARTJOKI Tämän kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa (3/2023) ensimmäisessä osassa kävi ilmi, että maanmittausalan suomenkieliset oppikirjat alkoivat yleistyä pikkuhiljaa noin 1850–1880-lukujen kohdalla. Sotilastopografian nousu 1900–1940 Maanmittausalan teoksiin, kuten kaikkeen muuhunkin kirjallisuuteen, vaikuttaa luonnollisesti kysyntä. Maanmittauksen kohdalla tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Suomen itsenäistyttyä Venäjästä vuonna 1917 muun muassa sotilastopografian teokset alkavat näkyä julkaistujen teosten listalla. […]

04JOULUKUU

Jälkiviisaus on aina ollut suurinta viisautta – ja niin myös kiinteistöarvioinnissa

Viimeisin otsikkoon löyhästi liittyvä juttu on Sunny Car Centerin sotku. Hämeenlinnaan piti hankkeen puuhamiehen mukaan rakentaa valtava autokauppakeskus 2010-luvun alkupuolella. Veturimiestä ihmetytti tuolloin, että puuhamiehen sanoja lainaten hän osasi tuolloin 10 sanaa englantia, mutta hankkeeseen oli lupautunut erään Afrikan maan presidentin leski Wilson sijoittamaan 63 miljoonaa ehdolla, että hänelle lähetetään 10 % tuosta summasta joitain […]

04JOULUKUU

Laivojen kulkua jäässä helpotettiin satelliittipaikannuksella

Juuri päättyneessä Euroopan avaruusjärjestö ESAn rahoittamassa ENHANCE-projektissa Maanmittauslaitoksen ja Aalto-yliopiston tutkijat yhdessä merenkulkualan tilannetietoisuuteen erikoistuneen startup-yritys Fleetrange Oy:n kanssa selvittivät, voiko laivojen navigoinnin tukena hyödyntää tekoälyä, sensoreita ja satelliittipaikannusteknologiaa. Projektissa testattiin tekoälyyn perustuvaa merijään ominaisuuksien havaitsemista ja tunnistamista, mikä toteutettiin näkyvän valon (RGB) ja infrapuna-alueen (IR) kameroilla. Lisäksi käytettiin satelliittipaikannusta. Käytännön testauksessa olivat mukana Kemin […]

04JOULUKUU

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma palkittiin maailman parhaasta tietomallinnuksesta

Kansainvälinen järjestö BuildingSmart International (bSI) myönsi tunnustuksen maailman parhaasta tietomallinnuksesta Finavian kymmenvuotiselle Helsinki-Vantaan kehitysohjelmalle. Tietomallinnusta on hyödynnetty projektin useissa eri vaiheissa sekä terminaalien että asematason laajennuksessa. Tunnustus myönnettiin Helsinki-Vantaan kehitysohjelmalle tietomallinnuksen erinomaisesta hyödyntämisestä rakentamisen suunnittelussa, toteutusvaiheessa sekä ylläpidossa. Tietojohtamisen avulla sidosryhmiä on pystytty informoimaan etukäteen projektin toiminnallisuuksien kuvauksista sekä lentoasemalle rakennettavista uusista ominaisuuksista. BuildingSMART International […]

04JOULUKUU

Kiinteistökauppatilasto: Kiinteistökauppojen määrät ja hinnat laskivat edelleen

Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan kiinteistökauppoja on tehty yli 16 % vähemmän kuin viime vuonna tammikuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Omakotitalokauppojen määrät ja hinnat laskivat selvästi. Metsän hinta sen sijaan nousi. Epävarmuus kiinteistömarkkinoilla, korkojen nousu sekä kotitalouksien luottamuksen heikkeneminen omaan talouteen heijastuvat kiinteistökauppojen lukumäärissä ja hinnoissa. Vaikka kesällä kaupoissa nähtiin jonkin verran piristymistä, kuluvan […]

04JOULUKUU

Maalahti valittiin julkisen puurakentamisen edelläkävijäksi 2023

Ympäristöministeriö ja kestävän kehityksen yhtiö Motiva ovat myöntäneet vuoden 2023 Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Maalahden kunnalle. Perusteluna valinnalle oli se, että into puurakentamisen edistämiseen näkyy kunnassa sekä strategisella että käytännön tasolla. Maalahdessa tahto puurakentamisen edistämiseen näkyy esimerkiksi kunnan strategiassa, jossa puurakentamisen tulevaisuuden tavoitteet on määritelty selkeästi. Maalahden kestävän kehityksen strategian pääsanoma on ”Se kestää 100 […]

04JOULUKUU

Puiston lähellä asumisella voi olla terveysvaikutuksia

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan uusin tutkimus vahvistaa viheralueiden merkityksen ihmisten terveydelle. Tutkimuksen mukaan asuinpaikan viheralueiden läheisyys lisäsi keski-ikäisten fyysistä aktiivisuutta, mikä puolestaan näyttää edistävän heidän sydänterveyttään. Vihreä asuinympäristö lisäsi niin naisten kuin miestenkin fyysistä aktiivisuutta, jolla taas oli positiivista vaikutusta elimistön palautumisesta kertovaan sydämen sykevälivaihteluun. Tutkimuksessa osallistui yli 5 400 henkilöä, jotka olivat tutkimuksen ajankohtana […]

04JOULUKUU

Selvitys: Käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden sääntelyä voisi kehittää

Ympäristöministeriö selvitti tuulivoimaloiden purkamisen lainsäädäntöä arvioidakseen, onko kansallista lainsäädäntöä tarve muuttaa. Tarkastelun kohteena oli maalla sijaitsevien ja käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden purkamista ja jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö Suomessa ja valituissa vertailumaissa Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Suomessa ei ole erityislainsäädäntöä tuulivoimaloiden purkamisesta. Sääntelyn yleispiirteisyyden vuoksi tuulivoimayhtiöiden ja tuulivoimalakiinteistöjen maanomistajien väliset maanvuokrasopimukset ovat keskeinen keino tuulivoimaloiden purkamisen hallinassa. Sääntelyn […]

04JOULUKUU

Kuntien arvioitava hulevesitulvariskit alueellaan 2024

Tulvariskilain mukaiset hulevesitulvariskien alustavat arvioinnit tulee päivittää kaikissa kunnissa vuonna 2024. Arviointiprosessi tehdään nyt kolmatta kertaa. Kunnan tulee tarkistaa tai tehdä arviointi sekä nimetä mahdolliset merkittävät tulvariskialueet 22.12.2024 mennessä. Mikäli kunnat nimeävät merkittäviä hulevesitulvariskialueita, on niille laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat 22.12.2025 mennessä ja tulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2027 mennessä. Tulvariskien hallintaa koskeva laki määrää ELY-keskukset antamaan kunnalle […]

04JOULUKUU

Pääkaupunkiseudulla käyttämätöntä rakennusoikeutta asuntojen rakentamiseen enemmän kuin koskaan

HSY:n julkaiseman tonttivarantokatsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla on jäljellä käyttämättömän rakennusoikeuden varantoa useiden kymmenien tuhansien asuntojen rakentamiseen. Katsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla oli alkuvuodesta asumiseen tarkoitettua kaavavarantoa jäljellä 8,20 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tästä 4,57 miljoonaa kerrosneliömetriä on kerrostalojen rakentamiseen tarkoitettua varantoa ja 3,63 miljoonaa kerrosneliömetriä pientalojen rakentamiseen. Alueen kaupungit ovat viime vuosina kaavoittaneet erityisesti kerrostalojen rakentamista varten. Kerrostalovarannon määrä pääkaupunkiseudulla […]

04JOULUKUU

Arto Nuora (1936–2022)

TEKSTI: KAUKO JUHAMÄKI – MATTI HOLOPAINEN Diplomi-insinööri Arto Nuora kuoli sairauden uuvuttamana Espoossa 9.11.2022. Hän oli syntynyt Sippolan Myllykoskella 19.10.1936. Arto Nuora kävi keskikoulun Myllykoskella, 4 kuukauden mittausteknikkokurssin Jyväskylässä, teki armeijan jälkeen erilaisia mittaustöitä mittaustyönjohtajana TVH:lla. Syksyllä 1958 hän aloitti Helsingissä Teknillisen koulun maanmittauslinjan ja valmistui maanmittausteknikoksi keväällä 1961. Jo opiskeluaikana hän oli töissä Insinööritoimisto […]

04JOULUKUU

Pekka Nurmikari (1954–2023)

TEKSTI: PETRI LUKIN – HANNA FRANSSILA Maanmittausinsinööri (DI) Pekka Nurmikari menehtyi 5.10.2023 kotonaan Porvoossa äkilliseen sairauskohtaukseen 68 vuoden iässä. Pekan hautajaiset toimitettiin 3.11. synnyinkunnassaan Orimattilassa. Pekka syntyi vuonna 1954 maatalon pojaksi. Hän kirjoitti vuonna 1973 ylioppilaaksi Orimattilan lukiosta. Koulun jälkeen Pekka oli useana vuonna töissä Keskusmetsälautakunta Tapion Lahden piirissä tehden mm. metsätaloussuunnitelmia. Pekan isä oli […]

04JOULUKUU

Liisa Rouhiainen (1960–2023)

Syksyn pimentyessä saapui suruviesti: maanmittausteknikko Liisa Rouhiainen on menehtynyt sairauden uuvuttamana. Liisa oli syntynyt Rantasalmella 14.9.1960. Liisa valmistui Helsingin Teknillisestä Opistosta maanmittausteknikoksi vuonna 1984. Espoon kaupungin palveluksessa Liisa suoritti jo opiskeluaikojen harjoittelua vuonna 1981. Valmistumisensa jälkeen Liisa työskenteli useissa organisaatioissa, muun muassa Kirkkonummen kunnalla, Viatekilla sekä Imatran Voimalla. Vuonna 1994 Liisa tuli Espoon kaupungin palvelukseen […]

02LOKAKUU

Maankäyttö 3/2023 – Sisällys ja PDF

3 Ari Laitala Älykaupungin päivitys (pääkirjoitus) TEEMA: ÄLYKKÄÄT KAUPUNKIYMPÄRISTÖT • YHDYSKUNTASUUNNITELU • KAAVOITUS 4 Marika Ahlavuo, Lars Miikki, et al. Älykaupungit vaativat enemmän rakentamisen kiertotalous- ja paikkatieto-osaamista 8 Susanna Kari Biofilia tuo luonnon rakennettuun ympäristöön – ja hyötyy älyteknologiasta 10 Ilkka Aaltio ja Mikko Raikaa Digipurku-hanke kehittää keinoja purkurakennusten materiaalien ja osien kiertoasteen nostamiseen 12 […]

02LOKAKUU

Pääkirjoitus: Älykaupungin päivitys

TEKSTI: ARI LAITALA Älykäs kaupunki. Mikä se on? Konseptin kehittäjäksi mainitaan ainakin Arun Mahizhnan (1999), joka alleviivasi erityisesti ICT-teknologian mahdollisuuksia kaupunkitoimintojen kehittämisessä. Tästä lähtien konseptin muotoutuminen näyttääkin keskittyneen pitkälti digitalisaation mahdollisuuksiin niin datan keräämisessä, tiedonsiirrossa kuin analyysissä ja lopulta tietysti sen mahdollisimman älykkäässä hyödyntämisessä. Viime vuosina konsepti näyttää kuitenkin laajentuneen. Älykkyys on paljon muutakin kuin […]

02LOKAKUU

Älykaupungit vaativat enemmän rakentamisen kiertotalous- ja paikkatieto-osaamista

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – LARS MIIKKI – ANNE-MARIE MÄNTYLÄ – ANNA-STINA TÄHKÄVUORI – MATTI VAAJA – HANNU HYYPPÄ Pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön alan oppilaitosta Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto ja Stadin ammatti- ja aikuisopisto omaavat vahvan yhteisen tahtotilan alan vaikuttavuuden ja yhteistyön edistämiseen. Yhteistoiminta laajenee vähitellen myös kohti kiertotaloutta ja paikkatieto-osaamista. Euroopan rakennerahastot 2021–2027 ovat yhtenä […]

02LOKAKUU

Biofilia tuo luonnon rakennettuun ympäristöön – ja hyötyy älyteknologiasta

TEKSTI: SUSANNA KARI Biofiilisessa älykaupungissa ihminen, luonto ja teknologia kietoutuvat yhteen. Mitä tiiviimmin rakennamme ja asumme, sitä vahvemmin luonnon välttämättömyys ihmiselle korostuu. Kaupungistuminen sen kuin kiihtyy: on ennustettu, että vuonna 2050 jopa yli 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Samaan aikaan meillä ihmisillä on sisäänrakennettu, tuskin koskaan katoava tarve olla yhteydessä luontoon. Biofiilinen suunnittelu on […]

02LOKAKUU

Digipurku-hanke kehittää keinoja purkurakennusten materiaalien ja osien kiertoasteen nostamiseen

TEKSTI: ILKKA AALTIO – MIKKO RAIKAA EU:n tavoite on ollut, että vuonna 2020 vähintään 70 p-% rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään uudelleen. Suomi on tällä hetkellä komission asettamasta tavoitetasosta jäljessä ja käytännön toimenpiteitä kiertoasteen nostamiseen tarvitaan. EU:n vihreän siirtymän keskeisimpiä tavoitteita on jätemäärien vähentäminen ja materiaalien kiertoasteen nostaminen. Rakennus- ja purkuala tuottaa eniten jätettä EU:ssa. Sen […]

02LOKAKUU

Pääkaupunkiseudulle kootaan rakennetun ympäristön alalle kansainvälisesti korkealuokkaista oppilaitos- ja tutkimusverkostoa

TEKSTI: MARIKA AHLAVUO – LARS MIIKKI – ANNA-STINA TÄHKÄVUORI – HANNU HYYPPÄ Oppilaitos- ja tutkimusverkoston tavoitteena on luoda rakennetun ympäristön alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön ekosysteemi, nostaa alan tunnettavuutta, kasvattaa yritysten kilpailukykyä ja lisää vetovoimaa rakentamisen toimialalla. Yhteistyön tarkoituksena on kattaa koko rakennetun ympäristön ja rakentamisen elinkaari, kaavoituksesta, suunnittelusta aina korjaamiseen ja purkamiseen asti. […]

02LOKAKUU

Johdanto kaupunkien digitaalisiin kaksosiin ja niiden hyötyihin

TEKSTI: VILLE LEHTOLA – MARKKU MARKKULA Kaupunkien johtaminen ja myös operatiivinen toiminta ovat uusien haasteiden kohteena. Enää ei riitä se, että suunnitellaan vuosi kerrallaan pientä lisätehokkuutta, resurssien säästöä ja riskien minimointia. Ilmastonmuutos ja muut ratkaisuja odottavat suuret ongelmat peräänkuuluttavat innovatiivisia edelläkävijöitä nousemaan esille. Osana tätä digiaikakaudella paperikartat on korvattu 3D-digimalleilla, jotka mahdollistavat dynaamisemmat prosessit ja […]

02LOKAKUU

Yritysten ja innovaatioiden rooli vihreässä siirtymässä

TEKSTI: HARRI IISAKKA Vihreä siirtymä vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta yhteiskunnan tasoilta. Kasvuyritykset ja startupit kykenevät omalta osaltaan kiihdyttämään siirtymää innovatiivisilla ratkaisuillaan, jotka edistävät myös kotitalouksien puhtaan energian käyttöönottoa. Käytännön tasolla ratkaisut voivat olla suhteellisen yksinkertaisia, ja kun ne voidaan monistaa kotitaloudesta toiseen, aletaan puhua merkittävistä ympäristöllisistä hyödyistä koko yhteiskunnan tasolla. Maailma seisoo tällä hetkellä ratkaisevan […]

02LOKAKUU

Happamat sulfaattimaat – pinnan alla piilevä vihulainen

TEKSTI: KRISTINA KARVONEN Euroopan laajuinen maaperän tilan heikkeneminen, ja siihen puuttuminen, on noussut isosti EU-tason päätöksen tekoon mm. maaperästrategian (2021) ja ehkä jo loppuvuodesta julkaistavan maaperädirektiivin (työnimeltään soil monitoring law) muodossa. Uudella lainsäädännöllä suojellaan ennen kaikkea maaperän ylintä maannoskerrosta. Eli sitä maaperän osaa, josta kasvit saavat ravintonsa, joka ylläpitää omaa ainutlaatuista ekosysteemiään ja joka toimii […]

02LOKAKUU

Inflaatio, keskuspankit ja me

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kolumnistinne oli kutsuttu asiantuntijapuhujaksi konferenssiin. Aiheena oli inflaatio ja miksi kiinteistöjen omistajat eivät olleet osanneet ennustaa sen nousua sekä miten voisimme ennustaa sitä paremmin tulevaisuudessa. Helppo nakki, koska kukaan ei ole koskaan oikeassa. Tilaisuuden puheenjohtaja aloitti kysymällä minulta, milloin meidän pitää kuunnella Ruotsin keskuspankkia ja spontaani vastaukseni oli ei koskaan, mikä aiheutti […]

02LOKAKUU

Asumisen ja työn monipaikkaistumisen mallintaminen voi tukea kiinteistösektorin päätöksentekoa

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Hybridityön vakiintuminen on otettava vakavasti huomioon heti, mutta myös syntyvyys ja maahanmuutto voivat vaikuttaa rakenteisiin nopeasti. Meillä on perinteisesti ollut hyvin dataa saatavilla siitä, missä kansalaiset asuvat ja missä he ovat töissä. Etätyötä tekeviä ihmisiä on ollut aikaisemminkin, mutta nyt pandemian jälkeen vakiintunut hybridityö tulee ymmärtää kokonaisuutena välittömästi myös kaupan ja palveluiden […]

02LOKAKUU

Avaruuden uhkiin varaudutaan

TEKSTI: PASI LAURILA Nykyisin puhutaan paljon turvallisuudesta ja varautumisesta erilaisiin ihmisiä ja yhteiskunnan toimintoja uhkaaviin vaaroihin. Avaruudesta tuleviin uhkiin alettiin varautua 1970-luvulla, kun auringonpurkaukset aiheuttivat sotilaallisia vaikutuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltain ohjuspuolustus laitettiin hälytystilaan vuonna 1967 ja merimiinoja räjähti Vietnamin rannikolla vuonna 1972. Globaalit uhat Vuonna 2019 julkaistu BBC:n uutinen luetteli vuoden neljä suurinta uhkaa ja niiden […]

02LOKAKUU

Lohkominen, hautakivi ja tulipalo

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä. Suomen Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1903 sisältöä: Käsitellään kysymystä lohkomisasiakirjain kartoittamisesta. Asiasta on Keisarillinen Senaatti 22/5 1903 antanut seuraavan huomattavan päätöksen: Sittenkun lääninmaamittari J. kiertokirjeellä 25. päivältä Lokakuuta 1902 oli kehottanut läänissä työskenteleviä maamittareja 25 pennin karttamerkillä varustamaan kaikki hänelle tarkastettavaksi lähetettäviin tiluslohkomistoimituksiin kuuluvat kartat ja asiakirjat […]