Markkinahinta ja mitä se on

Keväällä oli eduskuntavaalit.Yksi uusi kansanedustaja otti haastattelussa agendalleen sen, että voimansiirtoalueiden lunastuksissa on ruvettava noudattamaan ”markkinahintaa”. Siitä yksi tässä asiassa syvällä uiva virkaveli kuohahti, jotta joko taas tämä vanha väärä virsi, ja antoi sysäyksen tähän pakinaan. Mikä on markkinahinta? Arviointiteoreetikot piirtävät kauppahintoja koskevan käppyrän, rajaavat siitä tietyn ylä-alueen ja nimittävät sen korkeimmaksi käyväksi hinnaksi, rajaavat […]

Maanmittausalan oppikirjat – menneisyys ja perinteet

TEKSTI: JYRI ARTJOKI Tässä kaksiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan maanmittausalan oppikirjojen historiaa, erityisesti niiden alkuaikoina. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan oppikirjojen kehitystä noin 1900-luvun puolivälistä noin vuoteen 2020 saakka. Johdanto Maanmittausalan oppikirjat ovat olennainen osa maanmittausalaa ja sen kehitystä Suomessa. Oppikirjat ovat kaiken kaikkiaan aliarvostettu kirjallisuuden laji, vaikka sen on tyypillisin tapa, jolla aikaisempien sukupolvien tiedot ja keksinnöt […]

Hallitusohjelma kuntien näkökulmasta – lisää uusia tehtäviä vanhaan malliin vaiko aidosti helpotusta kuntien resurssipulaan?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Olen koettanut tulkita hallitusohjelman linjauksia ja muotoiluja kuntien maankäytön ja koko teknisen sektorin näkökulmasta. Aloitetaan tässä kolumnissa näkökulmasta ”kuntien vastuut ja resurssit” hallitusohjelmassa. ”Valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita.” Muutama eduskunta taaksepäin, ministeriöiltä kyseltiin, mistä kuntien tehtävistä voitaisiin […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annettu laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta. Lisäksi uusi rakentamislaki saadaan vuoden 2025, jolloin vuoden 2000 maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Kaavoituksen sääntelyn uudistaminen siirtyi uudelle hallitukselle ja valmistelu jatkuu ympäristöministeriössä. Rakentamislain yhteydessä saadaan pääosin teknisluoteisia muutoksia muiden ohella kiinteistönmuodostamislakiin, kiinteistörekisterilakiin, maantielakiin, ratalakiin, lunastuslakiin ja yksityistielakiin. Luonnonsuojelulain […]

Helsinki sai oman kulttuuriympäristöohjelman

Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungille kulttuuriympäristöohjelman vuosille 2023–2028. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa kulttuuriympäristöjen merkityksellisyyttä, korostaa niiden vaalimisen ja hoidon tärkeyttä sekä kannustaa kaupunkilaisia ja vierailijoita niiden käyttöön. Helsingissä ensimmäistä kertaa laadittu kulttuuriympäristöohjelma on tehty yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kulttuuriympäristöohjelman lähtökohtana on monimuotoisen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Helsingin […]

Kiinteistökustannukset edelleen nousussa

Kiinteistöliiton selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna voimakkaasti. Vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,9 % vuodesta 2022. Kaukolämmön ja rakennuksen kiinteistöverokustannus nousi keskimäärin 9,4 %, jätehuollon 5,9 % ja vesikustannus 4,2 %. Keskimääräinen tontin kiinteistövero kohosi 0,2 % ja kiinteistösähkön vertailukustannus puolestaan laski 24 %. Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Helsingissä, Järvenpäässä […]

Työryhmä selvittämään asuntorakentamisen suhdannetilannetta

Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö asettavat työryhmän arvioimaan asuntorakentamisen suhdannetilannetta sekä sen vaikutusta kokonaistaloudelliseen kehitykseen. Työryhmän tavoitteena on myös arvioida tilanteen mahdollisesti vaatimia toimenpiteitä. Työryhmä käsittelee myös asuntorakentamisen toteutunutta kehitystä sekä näkymiä ja muun rakentamisen tilaa kotimaassa sekä muualla. Aiempina vuosina vauhdikkaana pysyneen asuntorakentamisen arvioidaan supistuvan tuntuvasti kuluvana ja ensi vuonna. Työryhmä koostuu valtiovarainministeriön sekä ympäristöministeriön edustajista.

Pilotissa selvitettiin potentiaalisten tilusvaihtojen määrää

Maa- ja metsätalousministeriön Peltorakenteen kehittämisohjelman myötä käynnistettiin pilottihanke, jolla selvitettiin, voidaanko vapaaehtoisten peltotilusvaihtojen määrää kasvattaa tekemällä maanomistajille ehdotuksia heille mahdollisista tilusvaihdoista. Tavoitteena oli löytää uusia keinoja Suomen tilusrakenteen parantamiseksi. Tilusvaihto-pilotti toteutettiin samanaikaisesti Pohjois-Savossa ja Satakunnassa. Pohjois-Savon alueelta tarkasteltiin Kiuruveden, Siilinjärven ja entisen Maaningan kunnan alueita. Satakunnassa tarkasteluun sisältyivät Säkylän ja Huittisen kunnat. Pilotissa tunnistettiin Maanmittauslaitoksen […]

Suomalaisinnovaation avulla uutta tietoa ikiroudan sulamisesta

Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt jäätikkölaaksossa Kanadassa, miten arktinen ympäristö muuttuu ilmaston lämpenemisen, tulvimisen, ikiroudan sulamisen ja muiden ilmiöiden vaikutuksesta vertaamalla 60 vuoden takaisia ilmakuvia laserkeilaimella saatavaan dataan. Ryhmällä oli käytössään Suomessa kehitetty ja ympäri maailmaa hyödynnetty kannettava laserkeilain, jonka tuottamalla tiedolla voi tehdä tutkittavasta ympäristöstä tarkan kartan ja 3D-mallin. Kaksikanavaisella laserkeilaimella voi analysoida myös pinnan […]

Tutkimus: Jo kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta ylitetty

Maapallolla on ylitetty jo kuusi ihmisten elinolosuhteiden kannalta keskeistä planetaarista rajaa, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta. Makean veden planetaaristen rajojen todettiin nyt ensimmäistä kertaa ylittyneen. Syyskuun 2023 puolessa välissä julkaistu kansainvälinen tutkimus päivittää yhdeksän eri planetaarisen rajan kehystä ja selvittää niiden ylittämisestä johtuvaa riskiä maapallon olosuhteille ja ihmisille. Tutkimustulosten mukaan ihmisen toiminta vaikuttaa yhä enenevässä määrin useisiin […]

Tahkoluodon merituulipuisto laajenee

Suomen Hyötytuuli Oy valmistelee Tahkoluodon merituulipuistoon laajennusta, jonka 40 vähintään 15 megawatin voimalaa sijoitetaan syvempään veteen kuin Suomessa koskaan aikaisemmin. Yritys on käynnistänyt merituulivoimaloiden perustusten kilpailutuksen, jonka perusteella valittavien teknologioiden toimivuus varmistetaan ensimmäisten voimaloiden rakentamisella vuoden 2025 aikana. Meriperustusten konseptivalinnassa on käynnistetty esisuunnittelu kolmella erilaisella perustuskonseptilla. Perustuskonsepteja yhdistää se, että ne ovat painovoimaisesti meren pohjassa […]

Kiertometallia romuesineistä ja -rakenteista

Terästeollisuus on yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen aiheuttajista maailmassa. Euroopassa tämä teollisuudenala tuottaa noin 10 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. Hiilijalanjäljen ja muiden ympäristöhaittojen pienentämiseksi osa terästeollisuuden tarvitsemasta raaka-aineesta voidaan korvata kaupunkikaivosten tuottamalla kiertometallilla, mikä keventää merkittävästi teollisuudenalan ympäristöjalanjälkeä. Kaupunkikaivostoiminnassa yhteiskunnan tarvitsemat metallit louhitaan ja jalostetaan raaka-aineeksi elinkaarensa lopun saavuttaneista kaupunkirakenteista, koneista, laitteista ja esineistä – käytännössä siis romuista […]

Markku Teräsmaa (1933–2023)

Kiinteistöneuvos, diplomi-insinööri Markku Teräsmaa kuoli Kangasalla 19.4.2023 täytettyään juuri 90 vuotta. Markku syntyi pappisperheeseen Pihtiputaalla 8.4.1933. Pihtiputaalta Teräsmaat muuttivat entiseen kotipaikkaansa Poriin, kun Markun koulu alkoi. Hän pääsi ylioppilaaksi Porin Lyseosta v. 1953. Markku viihtyi metsässä ja harrasti suunnistusta nuoresta pitäen. Hän olisi halunnut metsänhoitajaksi, mutta lähti kuitenkin opiskelemaan maanmittausta Teknilliseen korkeakouluun, kun luuli siten […]

Seppo Sulku (1950–2023)

Keskellä kauneinta suvea saapui suruviesti: maanmittausneuvos, DI Seppo Sulku on menehtynyt kesämökillään Ähtärissä 25.7.2023 sairauskohtaukseen 73 vuoden iässä. Seppo Hermanni Sulku syntyi Ähtärissä 26.4.1950 ja kirjoitti ylioppilaaksi Ähtärin lukiosta vuonna 1970. Diplomi-insinööriksi hän valmistui Teknillisen korkeakoulun maanmittaustekniikan opintosuunnalta vuonna 1976. Sisaruksia Sepolla oli vain yksi, 54 vuotta sitten Kanadaan muuttanut isoveli Esko. Lue koko muistokirjoitus […]

Aimo Vartiainen (1927–2023)

Olympiatason urheilija ja osallistuja Maanmittausinsinööri Aimo ­”Aippara” Vartiainen teki elämänuransa Lapissa, ensin huippu-urheilijana ja sitten virkamiehenä. Rovaniemelle komennetut saksalaisjoukot, joista suurin osa oli itävaltalaisia alppijääkäreitä, olivat raivanneet Ounasvaaralle kisakelpoisen rinteen, missä Aimo Vartiainen pääsi pujotteluoppiin. Menestyttyään katsastuksissa hän tuli Pentti Alosen kanssa ensimmäisinä suomalaisina alppilajien edustajina valituiksi olympiakisoihin. St Moritzissa 1948 he osallistuivat pujotteluun, alppiyhdistettyyn […]

Maankäyttö 2/2023 – Sisällys ja PDF

3 Ari Laitala Viisautta hallitusneuvottelijoille TEEMA: MAANKÄYTTÖ • LUONNONYMPÄRISTÖT • KIINTEISTÖTOIMITUKSET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 4 Karolina Itäinen Kansainvälinen vertailu kiinteistöjärjestelmän kehittämisen apuna 8 Mauri Asmundela Lunastuskorvaukset metsämaalla – väärä vaiko väärin ymmärretty korvaustaso 11 Susanna Kari Luonnontilassa – rakentamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen 14 Jouni Kari Startupina pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoamista 18 Maankäyttö 120 vuotta sitten 19 […]

Pääkirjoitus: Viisautta hallitusneuvottelijoille

TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa hallitustunnustelut ovat käynnissä ja varsinaiset neuvottelut juuri käynnistymässä. Alkamassa on uusi nelivuotinen lainsäädäntöurakka. Kuten tavallista myös maankäyttöön, kiinteistöihin ja liikkumiseen liittyviä asioita tulee pyörimään neuvottelupöydässä. Hallitusneuvotteluja on tuttuun tyyliin alustettu lehdistössä muidenkin kuin puolueiden toimesta. Edunvalvontajärjestöt ja muutkin kynnelle kykenevät ovat esittäneet toiveitaan ja näkemyksiään, ja tietysti aivan konkreettisiakin avauksia. […]

Kansainvälinen vertailu kiinteistöjärjestelmän kehittämisen apuna

TEKSTI: KAROLINA ITÄINEN – PAULIINA KRIGSHOLM – KIRSIKKA RIEKKINEN Kiinteistöjärjestelmän tietojärjestelmät ovat monessa maassa, mukaan lukien Suomessa, tulossa elinkaarensa päähän. Tämä osaltaan synnyttää tarvetta kartoittaa, millaisia ominaisuuksia uudistetulta kiinteistöjärjestelmältä tarvitaan ja mihin suuntaan järjestelmää tulisi kehittää. Luotettava kiinteistöjärjestelmä luo toimivan maanhallinnan pohjan, ja mahdollistaa monien yhteiskunnan toimintojen, kuten maan verotuksen, kiinteistöjen rajojen määrittelyn sekä maankäytön […]

Lunastuskorvaukset metsämaalla – väärä vaiko väärin ymmärretty korvaustaso

TEKSTI: MAURI ASMUNDELA Metsämaiden lunastuskorvaukset erityisesti voimajohtolinjojen ­käyttöoikeuksia lunastettaessa ovat nousseet kovasti julkisuuteen. Taustalla on lisääntynyt lunastusten määrä: tuulivoimaloita rakennetaan ­tällä hetkellä maahamme ­ennätysmäärin. Yleensä ns. tuulivoimapuistot täytyy liittää valtakunnan sähköverkkoon voimajohtolinjalla, jonka rakentamista varten täytyy saada käyttöoikeus pitää johtoa toisen omistamalla maalla. Yleisin tapa hankkia käyttöoikeus on hakea valtioneuvostolta lunastuslupa, jonka perusteella maanomistajalle korvataan […]

Luonnontilassa – rakentamisen vaikutukset luonnonmonimuotoisuuteen

TEKSTI: SUSANNA KARI Luontokadon on arvioitu olevan yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos. Rakennus- ja kiinteistö­­alalla voidaan vaikuttaa paljonkin ­luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Kodin läheisen luonnon monimuotoisuudella on tutkimuksin osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Mitä runsaampi luonto on geneettisesti ja lajivalikoimaltaan, sitä paremmin se myös kestää muutoksia ympärillään ja kykenee tuottamaan ekosysteemipalveluita – myös […]

Startupina pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoamista

TEKSTI: JOUNI KARI Reilu pari vuotta sitten luin Helsingin Sanomista tiedon, joka oli pysäyttävä. ”…parisenkymmentä vuotta sitten ­Suomen lintulajeista uhanalaisia oli noin 15 prosenttia. Nyt lintulajeista uhanalaisia on jo kolmannes.” (HS 10.7.2020). Mikä tässä nyt sitten on ongelma? Uhanalaisten lintulajien määrän kaksinkertaistuminen 20 vuodessa on huolestuttavaa. Liian suuri muutos ja aivan liian nopeasti. Pari vuotta […]

Kirjallisuutta ja keksintöjä

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Uusi merkittävä kirja ilmestyy på svenska: Om eganderätten till Finlands vatten. Julkaisemalla yllämainitun teoksen on professori J. N. Lang täyttänyt tuntuvan aukon lainopillisessa ja kameraalisessa kirjallisuudessamme. Ensimmäisessä osassa eli johdannossa tehdään selkoa veden taloudellisesta merkityksestä; eri vesioikeusjärjestelmistä, jotka esiintyvät Euroopan sivistysmaiden lainsäädännössä, ja joista suureen osaan roomalainen vesioikeus, periaatteillaan valtion omistusoikeudesta kaikkiin […]

Datanlukutaitoa metsästämässä

TEKSTI: ARI LAITALA Mitä datanlukutaito on ja voisiko sen osaamisesta olla jotain hyötyä ­kiinteistöalallakin? Aktiivinen ja osaava kansalaisuus tietoyhteiskunnassa vaatii monenlaista lukutaitoa. Kaiken perusta tietysti edelleen on, että peruskoulun päättävät nuoret osaisivat kaikki hyvin lukea ja hiukan laskeakin. Koko ajan merkitystään tuntuu kasvattavan myös medialukutaito, jonka tärkeyttä ei voi mitenkään väheksyä. Kehittyvän tietoyhteiskunnan yksi oleellinen […]

Keisarin uudet vaatteet

Syntyi tässä päivänä muutamana keskustelua siitä, mitkä ovat ihmiskunnan tärkeimpiä keksintöjä. Se on syvällinen, jopa filosofinen asia pohdittavaksi. Onko tuli keksintö? Kumpi on tärkeämpi keksintö, metsästysjousi vai matkapuhelin? Mitä hyötyä meille on tietää, että maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin? Tästä saisi ihan oman pakinansa, mutta se ei kuulu tähän lehteen. Mutta se kuuluu, mitkä ovat […]

Kuljetusjärjestelmän vastuullisuus ja maankäyttö

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Kuljetusjärjestelmän vastuullisuutta tarkastellaan liian suppeasti. Päivittyvä EU-sääntely pitää sisällään riskejä Suomen kannalta, joita olisi syytä tarkastella myös maankäytön näkökulmista. Suomessa on yritetty viimeisen 10 vuoden ajan edistää elinkeinoelämän tavarakuljetusten kilpailukykyä nk. High Capacity Transport (HCT) -ajoneuvoilla, jotka tunnetaan puhekielessä myös ”jättirekkoina”. Useimmissa muissa maissa kansainvälisesti ajoneuvojen maksimipaino on 44 tonnin tasolla ja […]

Koppikonttorin uusi tuleminen?

TEKSTI: ARI LAITALA Keskustelevan tekoälyn esiinmarssi haastaa monin tavoin perinteisen tietotyön tekemisen tapoja ja keinoja. Kuten aina, työn tekemisen tavat ja muodot ovat sidoksissa tarvittaviin tila- ja ­paikkaratkaisuihin. Tietotyön työläimpiä vaiheita useimmiten on tiedon – kuten uuden tekstin – syöttäminen tietokoneelle. Vakioratkaisu – ja oikeastaan ainoa ratkaisu – tähän on ollut jo vuosikymmenien ajan näppäimistön […]

Kohti maan massakeskipistettä

TEKSTI: PASI LAURILA – REINO RUOTSALAINEN – MAURI VÄISÄNEN Maan muodon ja mittojen määrittäminen on geodesian perustehtävä. Tähän liittyviä tutkimuksia ovat motivoineet tiedonjano, tieteellinen kilpailu sekä talouden ja tekniikan kehittämisen tarpeet. Aikojen kuluessa määritysten tarkkuus on parantunut. Nykyisten geodeettisten järjestelmien pohjana on jopa millimetrin tarkkaa tietoa. Maakeskisestä maailmankuvasta on siirrytty aurinkokeskiseen maailmankuvaan, mutta satelliittiajan geodeettiset […]

Ennennäkemättömiä hetkiä maanmittauksen historiassa

TEKSTI: ARI LAITALA Kuvia generoivat tekoälyt avaavat mahdollisuuden päästää mielikuvitus valloilleen. On kiinnostavaa leikitellä ajatuksella, miltä maapallon historian käännekohdat – tässä tapauksessa maanmittauksen historian – ovat saattaneet näyttää. Tämän jutun kuvat on luotu Midjourney-ohjelmistolla, joka generoi kuvia tekoälypohjaisilla tekniikoilla tekstisyötteen perusteella. Kuvien luomisen lähtökohtana ei ole ollut tarkoituksena – eikä mahdollisuutenakaan – mahdollisimman tarkka historiallisen […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Ennen vaaleja päättyneillä valtiopäivillä hyväksyttiin viime vaiheessa rakentamislaki ja laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ). Automaattisesta päätöksenteosta annettu yleislainsäädäntö muiden ohella hallintolain, maakaaren ja tietohallintolain muutoksilla saadaan voimaan 1.5.2023. Kesäkuun alussa tulevat voimaan luonnonsuojelulain uudistamisen ohella lisäksi kaivoslain muutos ja HTJ-lain muutos. Sanottua lakia huoneistotietojärjestelmästä ja asunto-osakeyhtiölakia on muutettu helmikuussa. Ns. lobbaukseen liittyvä […]

Valmistellut verotusarvot pitää julkaista

TEKSTI: SAIJA TOIVONEN – JYRKI HALOMO Maanmittauslaitoksessa ja Tilastokeskuksessa tehty kiinteistöverotuksen uudistamiseen liittyvä laaja ja perusteellinen selvitys on jäämässä pimentoon. Tästä syystä Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry esittää, että kiinteistöverotuksen uudistushankkeen yksityiskohtaiset tulokset julkaistaan sekä maa-alueiden että rakennusten osalta. Maanmittauslaitoksessa maa-alueiden osalta ja Tilastokeskuksessa rakennusten osalta valmisteltu kiinteistöverotuksen uudistamishanke ei edennyt julkaisemiseen asti meneillään olleen hallituskauden aikana. […]

This website uses cookies to analyze site traffic and improve your experience. By continuing to use this site, you consent to our use of cookies.