Millainen on kuntien maankäyttöä koskeva osuus tulevassa hallitusohjelmassa?

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Mitkä ovat tulevan hallituksen tavoitteet koskien kuntien toimintaedellytyksiä? Tullaanko kunnille säätämään uusia velvoitteita ja jos niin sitoudutaanko ne rahoittamaan ilman että kuntien nostaa veroprosenttia? Kuntien suunnasta on jo kuulunut viestejä veronkorotusten välttämättömyydestä, jos yritetään nykyisiäkään lakisääteisiä velvoitteita hoitaa. Tämän ajan kuntien keskeiset vastuut ovat sivistys ja opetus, maankäyttö sekä työllisyyspalvelut. Jokaisen kunnan […]

Luennolla, viimeisellä

TEKSTI: ARI LAITALA Professori Kauko Viitanen emeritus piti jäähyväisluentonsa Otaniemessä. Tilaisuuteen 3. maaliskuuta 2023 oli saapunut suuri joukko, ehkä parisensataa, kuulijaa Viitasen uran varrelta. Silmämääräisesti arvioiden koolla näytti olevan ainutlaatuinen kattaus suomalaisia kiinteistöalan osaajia. Tilaisuus tuntuikin tarjoavan varsinaisen tarkoituksensa ohella tilaisuuden monelle iloiselle jälleennäkemiselle. Luentonsa aluksi Viitanen kertasi uransa varhaisimpia vaiheita ja päätymistään TKK:lle. Tätä […]

Selvitys: Tuulivoiman positiiviset ilmastovaikutukset moninkertaisesti negatiivisia suuremmat

Etha Windin tuoreen selvityksen mukaan tuulivoiman päästövähennysvaikutus on 50 kertaa suurempi kuin sen ilmastonegatiiviset vaikutukset. Negatiivisia vaikutuksia on mm. metsän raivaaminen tuulivoiman käyttöön. On arvioitu, että 100 terawattitunnin (TWh) tuulivoimatuotannon tarvitsema maapinta-ala olisi noin 0,15 % Suomen metsäpinta-alasta. Viime vuonna tuulivoimatuotanto oli Suomessa 11,5 TWh. Tuulivoiman määrä kasvaa tasaisesti ja arvioiden mukaan yli kolmannes Suomen […]

Rahoitusta haettavissa Pohjois-Suomen entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on avannut hankehaun JTF-rahastosta (Just Transition Fund, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyville hankkeille. Rahoituksella pyritään ehkäisemään energiaturpeen käytön vähentymisestä aiheutuvia haittoja, ja osa rahoituksesta suunnataan entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäytön edistämiseen. Jatkuva hankehaku on käynnissä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa 15.12.2023 asti. Rahoitusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja […]

Forssassa tutkitaan esteettömyyttä mobiilipelin avulla

Forssalaiset pääsevät kartoittamaan kotikaupunkinsa esteettömyyttä maailmanlaajuisestikin katsottuna uudenlaisella tavalla, mobiilipelin avulla. Kyseessä on Forssan kaupungin pilottiprojekti, jossa kuntalaiset osallistuvat kaupungin kävelykatujen esteettömyyskartoitukseen. Pilotti toimii puhelimelle ladattavan mobiilipelin avulla. Tavoitteena on tuottaa kaupungille tietoa esteettömyyden nykytilasta ja kehityskohteista. Kaupungin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun esteettömyyttä kartoitetaan mobiilipelillä tapahtuvan joukkoistamisen keinoin.

Forenom ennustaa neljää trendiä liikematkustamiseen 2023

Koronapandemia aiheutti muutoksen matkustajien tarpeisiin. Tämä näkyy myös liikematkoissa, kun työmatkoja on korvattu digitaalisilla tapaamisilla. Monet yritykset pyrkivät edelleen vähentämään työmatkoja säästääkseen rahaa ja ympäristöä, fyysisen yhteyden merkitys yhteishengen rakentamiselle ei ole kadonnut. Forenomin mukaan näyttää siltä, että kun oleskelun pituus kasvaa, raja matkustamisen ja asumisen välillä hämärtyy. Samalla kodinomaisten, pidempään asumiseen tarkoitettujen palveluiden tarve […]

LUT-yliopisto kehittää ratkaisua hulevesien puhdistukseen rakennus- ja purkujätteistä

Ravinteita, mikromuoveja ja muita haitta-aineita huuhtoutuu hulevesien mukana vesistöihin. LUT kehittää hulevesien puhdistukseen uutta suodatinratkaisua rakennus- ja purkujätteistä kolmivuotisessa hankkeessa. Hulevedet eli sade- ja sulamisvedet sisältävät mm. ravinteita, raskasmetalleja, kiintoainesta, öljyä ja mikromuoveja aikaisemmin arvioitua enemmän. Hulevedet johdetaan kaduilta usein hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne päätyvät käsittelemättöminä vesistöihin. Vesistöissä aineet voivat olla haitallisia vesieliöstölle kuten […]

Raportti: Esteettömyys avaa rakennetun ympäristön kaikkien käyttöön

Ympäristöministeriö asetti vuoden 2022 lopulla työryhmän muodostamaan tilannekuvan rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Nyt työ on koottu raporttiin, joka sisältää ehdotuksia toimenpiteiksi ja esimerkiksi lainsäädännön kehittämiseksi. Esteettömyys vaikuttaa suoraan ihmisten yhdenvertaisuuteen rakennetussa ympäristössä. Esteettömyyden ylläpitäminen ja parantaminen vaativat jatkuvaa huomiota käytössä ja kunnossapidossa sekä korjaus- ja muutostöissä. Velvoittavat määräykset koskevat käytännössä uudisrakentamista ja rakennusluvanvaraisia korjaus- ja muutoshankkeita. […]

Nuoret istuttavat Taimiteossa yli 185 000 puun taimea kesällä 2023

Nuorisojärjestö 4H ja Taimiteko-kumppanit työllistävät kesäkuussa 2023 alle 18-vuotiaita nuoria kesätöihin ympäri Suomea. Samalla Suomeen syntyy 93 hehtaaria uutta metsää. Nuoret istuttavat yli 185 000 kuusen ja männyn taimea 14 paikkakunnalla ympäri Suomea. Istutetuista puun taimista syntyy noin 93 hehtaaria uutta metsää. Istutukset tehdään pääosin turvetuotannosta poistuneille maa-alueille. Istutuskohteet ovat tänä vuonna Sonkajärvellä, Kärsämäellä, Pieksämäellä, […]

Maanmittauspäivien 2023 ohjelma ja esitykset

Maanmittauspäivät 10.–11.5.2023 Tampere-talo Ohjelma päivitetty viimeksi 2.6.2023 esitysten pdf-liitteillä Maanmittauspäivien 2023 ohjelma PDF-tiedostona ILMOITTAUTUMINEN 8.30 ALKAEN AAMIAINEN TARJOLLA 8.45–9.45 AVAJAISET • PIENI SALI 9.45 Tervetuliaissanat • Maanmittauspäivien järjestelytoimikunta Avajaispuhe • Pasi Patrikainen, Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Maanmittausalan edistämissäätiön apurahojen jakaminen Key note -puheenvuoro • Anssi Tuulenmäki, yli-innovaatioaktivisti ja Tekniikan museon toimitusjohtaja LOUNAS 12.00–13.00  TEKNINEN OHJELMA 13.00–14.30 Paikkatieto ja paikannusratkaisut Pj Kaisa […]

Maankäyttö 1/2023 – Sisällys ja PDF

3 Ari Laitala Voi tekoälyn kevät! TEEMA: DATA • PAIKKATIETO • MITTAUS & MALLINNUS 4 Elina Ranta GeoForum Summit 2022 jatkoi Paikkatieto­markkinoiden perintöä Helsingin Messukeskuksessa 6 Jiri Luojukoski Hiilinielut – kasvit hiilidioksidin imureina 10 Ari Laitala Tekoälypaikkatiedon opettajana 14 Riku Mustonen 3D-kuvaus tulee vauhdilla älypuhelimiin ja on varmasti tullut jäädäkseen 15 Maarit Nordmark Tieto on […]

Pääkirjoitus: Voi tekoälyn kevät!

TEKSTI: ARI LAITALA Tätä kirjoitettaessa ulkona paukkuu pakkanen. Kaksi pakkasjaksoa on koittanut myös tekoälyn kehityksen historiassa. Nämä ajanjaksot tunnetaan tekoälytalvina (AI winter). Nimitys juontaa juurensa kehityskulkuun, jossa tekoälyyn kohdistetut odotukset nousivat suuriksi, mutta merkittävistä panostuksista huolimatta tulokset jäivät laihoiksi. Ensimmäisen tekoälytalven (noin 1974–1980) osalta odotukset liittyivät ennen kaikkea luonnollisen kielen käyttöön ihmisen ja koneen välisessä […]

GeoForum Summit 2022 jatkoi Paikkatieto­markkinoiden perintöä

TEKSTI: ELINA RANTA GeoForum Summit on Suomen merkittävin paikkatietoalan ­konferenssi ja suurin paikkatietoalan ammattilaisten vuotuisista tapaamisista ­Suomessa. Vuoden 2022 tapahtuma käynnistyi 31. lokakuuta Helsingin Messukeskus Siivessä ja keräsi yli 800 osallistujaa! Syksyn GeoForum Summit 2022 sisälsi useita esityksiä, joissa nousi esiin paikkatiedon yhteiskunnallinen merkitys. Mukana oli asiantuntijoita lähes 150 organisaatiosta, ja lavalla nähtiin 89 alan […]

Hiilinielut  – kasvit hiilidioksidin imureina

TEKSTI: JIRI LUOJUKOSKI Vaikka kasvi imuroisi hiilidioksidia hyvin voimakkaasti, se ei yksin pysty maailmaa pelastamaan, vaan tarvitsee avukseen jonkin ­laajemman hiilivaraston, kuten otollisen maaperän, johon hiiltä kulkeutuu kasvin juurien kautta. Suurin osa maapallolla ­olevasta hiilestä onkin varastoitunut ­maaperään ja valtameriin. Hiilinielulla tarkoitetaan ekosysteemiä, joka kerää ja varastoi hiiltä enemmän kuin vapauttaa. Kasveista puut ovat tehokkaimpia […]

Tekoäly paikkatiedon opettajana

TEKSTI: ARI LAITALA OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman totesi tammikuisessa haastattelussa, että käyttäisi tekoäly ChatGPT:tä paljon ­mieluummin opettajana kuin ­alkaisi itse opiskella asiaa ­oppikirjasta. ­Laitoimme ajatuksen kevyeen ­kenttätestiin ja laajensimme kokeilua vielä Synthesia.io:n tekoälyavattarella. Tekoäly ChatGPT on jatkuvasti hämmästyttänyt maailmaa marraskuisesta julkaisemisestaan lähtien. Sen kyvyt tuntuvat rajattomilta. Sillä on hämmästyttävän laajat yleistiedot, se runoilee, koodaa ties […]

3D-kuvaus tulee vauhdilla älypuhelimiin ja on varmasti tullut jäädäkseen

TEKSTI: RIKU MUSTONEN Kolmiulotteisesta mittatietoa sisältävästä kuvaamisesta on tekniikan puolesta arkipäiväistymässä. Sovellusmahdollisuudet ovat kutakuinkin rajattomat eikä koulutuskäyttö ole niistä vähäisin. Kuvittele, jos saisit kuvattua itsellesi rakkaasta tai työpaikallasi tarvittavasta esineestä 3D-mallin helposti muutamassa minuutissa. Tai haluaisit kuvata jonkin huoneen nurkasta nurkkaan ja sommitella sinne uusia huonekaluja. Se on tänä päivänä mahdollista ja vielä useilla eri […]

Tieto on valtaa – vai onko?

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä paljon tietoa yhtä helposti saatavilla kuin nyt, ja tiedon määrä lisääntyy nopeammin kuin koskaan. Ihmisten kollektiivinen tietomäärä tuplaantui vuonna 1900 joka sadas vuosi. Vuonna 1945 tuplaantuminen tapahtui joka 25. vuosi. Nykyisin tiedon määrä tuplaantuu nopeammin kuin joka 13. kuukausi ja jos jatkamme Buckminster Fullerin ”Knowledge […]

Neljä vuosikymmentä maanmittausta

TEKSTI: SUSANNA KARI Maanmittauslaitoksen pitkäaikainen pääjohtaja, diplomi-insinööri Arvo ­Kokkonen jäi eläkkeelle syksyllä 2022. Miten hän löysi tiensä maanmittauksen pariin ja miten ala on muuttunut tässä välissä? Arvo Kokkosen ura maanmittaustoiminnan maailmassa käynnistyi melkein tarkalleen 50 vuotta sitten. Kesällä 1972 hän pääsi mittamiehen apulaiseksi rajamerkkien siirtotoimitukseen Kärsämäelle, joka on Kokkosen syntymäkunta. Ensimmäinen kosketus maanmittaukseen oli kuitenkin […]

Haltuunotto, ­testamentti ja lehti

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN kahdestoista vuosikerta käynnistyi v. 1903 ja sisälsi mm. seuraavaa:. Uusien tilusten haltuunotosta kirjoittaa P. J. Rinkinen: Tuntunee kenties monesta turhanpäiväiseltä ottaa tämä kysymys keskustelun-alaiseksi, sillä pienemmissä jakotoimituksissa ei sen ratkaisemisessa ole juuri sanottavia vaikeuksia, vaan aivan toista on isommissa jakotoimituksissa, joissa tämän seikan johdosta voipi esiintyä melkein voittamattomia esteitä. […]

Voimajohtoalueiden käyttöoikeuskorvaukset metsämaalla

TEKSTI: ILKKA ALM Voimajohtoalueiden ­korvauskäytännöstä metsämailla on käyty mediassa kovin ­yksipuolista uutisointia, jossa pääasiassa on arvosteltu korvausten pienuutta. Tosiasiassa väitteissä on jäänyt kertomatta reilusti yli puolet totuudesta. Totta on se, että paljaan metsämaan tuottoarvo hehtaarilta on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion laatimien taulukoiden mukaan muutamia satasia metsäkuvion kasvupaikan hyvyydestä eli metsätyypistä riippuen. Mutta tämän lisäksi korvattavaksi tulevat […]

Kaavojen saatavuusongelmaa ­ratkaistaan VOOKA-hankkeessa

TEKSTI: KAARINA VARTIAINEN – HENRIK SAARI – ILPO TAMMI Etelä-Savon pilotti opetti, että ­valtakunnallinen kaavahakemisto on mahdollinen. Kaavoitus on yhteensovittamistyötä, joka vaatii laajaa tietopohjaa, mutta itse kaavoista meiltä puuttuu tietoa. Rakentamista ja alueidenkäyttöä ohjaavat kaavatiedot eivät ole saatavilla valtakunnallisesti ja kattavasti. Tähän ongelmaan vastaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Voimassa olevien kaavojen osalta saatavuusongelmaa ratkotaan VOOKA-hankkeessa, jonka […]

Verkkokaupan kasvu tullee vaikuttamaan nopeasti toimitilatarpeisiin

TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Vaikka aivan tuoreimmat tilastot ­näyttävät verkkokaupan ­hurjimman ­kasvun taittumista pandemian ­aiheuttaman kiihdytyksen jälkeen, ­keskipitkän aikavälin kasvuennusteet ­esimerkiksi vielä jo tämän käynnissä ­olevan vuosikymmenen aikana ­näyttävät niin suurilta, että niihin ­vastaaminen ­nykyisillä toimitiloilla, kaavoilla tai ­muulla infrastruktuurilla vaikuttaa ­intuitiivisesti tarkastellen hyvin vaikealta. Tässä artikkelissa pohditaan ilmiötä erityisesti Suomen osalta ja arvioidaan mahdollisia selvityskohteita, […]

Ensimmäinen Mittari-rekry Metropoliassa

TEKSTI: AUNE RUMMUKAINEN Joulukuun alussa Metropolian Myllypuron kampuksella järjestettiin ensimmäinen Mittari-rekry-tapahtuma, jota oli koetettu järjestää jo pari vuotta. Mittari-rekry pidettiin Kiinteistö- ja rakennusalan Kira-rekry-tapahtuman yhteydessä, pääosin erillisessä tilassa. Mittari-rekryyn osallistui 18 yritystä. Tapahtumassa on runsaasti opiskelijoita tutustumassa yrityksiin. He ottivat tilaisuudesta kaiken irti oman ammatillisen kiinnostuksensa pohjalta tutustuen moniin alan ammattilaisiin sekä vertaillen erilaisia yrityksiä […]

Opiskelijana FIG:n kongressissa

TEKSTI: ANTON LEHTINEN-ORRE FIG:n kongressi 2022 järjestettiin syyskuussa Varsovassa, Puolassa. Metropoliasta kongressiin osallistui 7 ammattikorkeakouluopiskelijaa eri vuosikursseilta. Metropolia oli mukana opiskelijoiden matkajärjestelyissä ja osittain myös reissun kustannuksissa. Kongressissa oli tarjolla useita mielenkiintoisia luentoja, paljon esittäjiä ja uutta teknologiaa. Ensimmäisen päivän luentotilaisuus käsitteli uusien maanmittareiden tulevaisuutta työelämässä ja sitä miten työnkuvat tulevat muuttumaan ajan saatossa. Tässä […]

Gooni ry esittäytyy

TEKSTI: SATU ELOMAA Heinäkuussa 2022 perustettiin kahdeksan opiskelijan voimin oma opiskelijajärjestö Metropolian maanmittaustekniikan opiskelijoille: Gooni ry. Maanmittausinsinööriopiskelijoilla ei ole aiemmin ollut omaa opiskelijajärjestöä ja sille nähtiin kova tarve. Gooni ry:n tavoitteena on nostaa maanmittausalan ja maanmittausinsinöörien tunnettavuutta, luoda kytköksiä opiskelijoiden ja työnantajien välille ja järjestää yhteisöllistä toimintaa, kuten juhlia, ekskursioita sekä harrastustapahtumia. Näiden lisäksi Gooni […]

Salpalinja – Itärajan linnoittaminen oli Suomen suurin rakennuskohde

TEKSTI: PEKKA VILSKA Suomi linnoitti itärajansa heti ­talvisodan jälkeen rakentamalla ­Salpalinjan. ­Puolustustarkoituksiin linjaa varten ­ hankitut alueet palautettiin ­maanomistajille kahdessa vaiheessa. Valtio luopui ­omistusoikeudesta maa-alueisiin 1970-luvulla ja silloin perustetut käyttöoikeuden ­ rajoitukset linnoituslaitteisiin ­lakkautettiin 2010-luvun lopulla. Tässä ­kirjoituksessa ­kuvaillaan ­Salpalinjan eri vaiheita s­uunnittelusta rajoitusten purkuun. Suomi menetti talvisodan jälkeisessä rauhassa Karjalan kannaksen linnoitteineen sekä erämaisen […]

Tyvestä puuhun noustaan

Veturimies sattui näkemään televisiosta, kuinka metsän puustoa tutkitaan laserkeilauksella ja kuvaruudussa luki toistuvasti, että se oli maanmittauslaitoksen työtä. Veturimies koki toisaalta ylpeyttä oman laitoksensa puolesta ja toisaalta nöyryyttä kuin hiihtoladulla, kun vanhemmat täditkin menevät ohi. Veturimies kirjoittaa vain kiinteistönmuodostuksesta, ja sitä ei kai vielä laserkeilauksella tehdä. Uudemman ajan kiinteistönmuodostamisen voi jakaa kolmeen osaan: pysähtyneisyyden aikaan […]

Uusia säädöksiä

TEKSTI: MARKKU MARKKULA Vuodenvaihteessa on saatu uutta sääntelyä luonnonsuojelusta, yksityisteistä, Galileo-paikannuksesta, Maanmittauslaitoksen maksuista, virastojen aukiolosta ja YVA-menettelystä. Lisäksi väärinkäytöksistä ilmoittavaa suojaava EU:n Whistleblower -direktiivi on saanut rinnalle kansallista lainsäädäntöä. Venäläisten kiinteistöhankintoja sääntelevää lainsäädäntöä on tarkistettu. Edelliseen liittyen Ukrainan sodan vaikutusta on myös peruskoron nouseminen. Ennen vaaleja ovat tulossa vielä uusi rakentamislaki, uusi laki rakennetun ympäristön […]

Pekka Sintonen 1956 –2022

MAANMITTAUSLAITOKSEN pitkäaikainen ja arvostettu työntekijä maastotietojen ylläpidossa ja kuntayhteistyössä, maastotietosuunnittelija Pekka Sintonen on menehtynyt 4.12.2022. Pekka syntyi Vihdissä 21.11. 1956 viisilapsisen perheen nuorimpana. Pekka täytti marraskuun lopussa 66 vuotta ja vahva halu tehdä töitä säilyi loppuun saakka. Tieto poismenosta tulikin kaikille surullisena yllätyksenä, kun hän nukkui pois kotonaan Jyväskylässä. Suunnitelmissa hänellä oli jatkaa työuraa 68-vuotiaaksi […]

Pauli Karvinen 1945–2022

MAANMITTAUSLAITOKSEN entinen ylijohtaja Pauli Karvinen kuoli Espoossa 21. marraskuuta vakavan sairauden uuvuttamana. Hän oli 77-vuotias, syntynyt Ilomantsissa 25. huhtikuuta 1945. Karvinen kirjoitti ylioppilaaksi Ilomantsin lukiossa vuonna 1964. Varusmiespalvelun jälkeen hän aloitti vuonna 1965 opinnot Teknillisessä Korkeakoulussa ja valmistui diplomi-insinööriksi maanmittausosastolta 1971. Maanmittauksen tekniikan ohella hän tunsi vetoa maanmittaustoiminnan oikeudelliseen puoleen, ja hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi […]

This website uses cookies to analyze site traffic and improve your experience. By continuing to use this site, you consent to our use of cookies.