Ympäristöministeriö asetti vuoden 2022 lopulla työryhmän muodostamaan tilannekuvan rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Nyt työ on koottu raporttiin, joka sisältää ehdotuksia toimenpiteiksi ja esimerkiksi lainsäädännön kehittämiseksi.

Esteettömyys vaikuttaa suoraan ihmisten yhdenvertaisuuteen rakennetussa ympäristössä. Esteettömyyden ylläpitäminen ja parantaminen vaativat jatkuvaa huomiota käytössä ja kunnossapidossa sekä korjaus- ja muutostöissä.

Velvoittavat määräykset koskevat käytännössä uudisrakentamista ja rakennusluvanvaraisia korjaus- ja muutoshankkeita. Tästä johtuen esteettömiä tiloja ja palveluja on saatavilla laajimmin siellä, missä rakennetaan uutta. Muualla esteettömyydessä mahdollisesti olevia puutteita joudutaan tällä hetkellä usein paikkaamaan yksittäisillä ratkaisuilla. Ennakointia tarvitaan kaikkialla myös väestön ikääntymisen vuoksi.

Esteettömyyden avulla vahvistetaan yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Nykylainsäädäntö painottaa liikkumisen esteettömyyttä, mutta ympäristön aiheuttamaa sosiaalista, psyykkistä ja kognitiivista kuormitusta ei aina oteta huomioon. Esimerkiksi helposti hahmotettava ja helppokulkuinen rakennettu ympäristö hyödyttää kaikkia käyttäjiä.

Työryhmä nostaa raportissaan esiin viiden teeman mukaisia kehittämiskohteita. Teemat ovat ihmisoikeuslähtöisen esteettömyyden vahvistaminen, rakennetun ympäristön esteettömyydestä huolehtiminen ennakolta, esteettömyyden tarkastelu kokonaisuutena, yleisölle avoimien tilojen ja palveluiden kehittäminen sekä yleisen tietoisuuden lisääminen esteettömyydestä. Kehittämisehdotusten on ennen kaikkea tarkoitus tukea tulevaa lainsäädäntötyötä.

Työryhmä toimi ympäristöministeriön johdolla. Työryhmässä olivat edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisfoorumi ry, Vanhustyön keskusliitto ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Suomen Kuntaliitto ry, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry ja Rakennusteollisuus RT ry.