Maankäyttö-lehden verkkoversio
Maanmittari ja ravintolayrittäjä Jorma Railonkoski syntyi 1935 ja kuoli 6.11.2022. Hän valmistui DI:ksi TKK:n maanmittausosastolta 1965. Opiskeluaikanaan Railonkoski työskenteli MH:n geodeettisessa toimistossa mm kolmio- ja vaaitusverkkojen havaintotöissä. Eräänä kesänä hänen kirjurinsa putosi tornin viereiseen risukasaan ja jäi paikattuna henkiin. Diplomityönsä hän teki apul.prof. Martti Tikalle aiheesta ”Suunnanmääritys optisesti”. Lue koko muistokirjoitus PDF-muodossa:
TOPOGRAFI, kirjapainoteknikko Jorma Sandell kuoli 28.10.2022 kotonaan Vantaalla nopeasti edenneeseen sairauteen 90 vuoden ikäisenä. Jorma syntyi Kiskon Aijalassa 6.8.1932 maanviljelijäperheeseen. Nuoruutensa hän vietti Perniön Saarenkylässä, jossa maatalon tehtävät tulivat tutuiksi. Koska maatalous kiinnosti, oli luontevaa, että maanviljelykseen ja maatalouteen perehtynyt nuorukainen suoritti 1950–1952 Salon maanviljelyskoulun tutkinnon. Lue koko muistokirjoitus PDF-muodossa:
Maakuntien tilakeskuksen omistuspohja laajeni vuodenvaihteessa hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Yhtiön omistajana jatkaa Suomen valtio. Yhtiölle on valittu uusi hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Omistusmuutos perustuu Maakuntien tilakeskuksen nimeämiseen vuonna 2021 laissa hyvinvointialueesta mainituksi kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskukseksi. Osaamiskeskus tuottaa kiinteistö- ja toimitilajohtamisen asiantuntijapalveluita sekä kokoaa, käsittelee, analysoi ja julkaisee toimitilajohtamisessa tarvittavaa tietoa. Yhteistyön tuloksena hyvinvointialueiden […]
Tuore tilastojulkaisu kuntien elinkaarimallilla toteuttamista koulu- ja toimitilarakennuksista kertoo rakannustavan suosion maltillisesta kasvusta. Lisäksi tilastot osoittavat elinkaarimallin olevan kunnalle kustannuksiltaan 14 % edullisempi verrattuna perinteiseen rakentamis- ja ylläpitotapaan. Julkaisun on koostanut investointi- ja rakennushankkeiden asiantuntijayritys CAPEX Advisors, joka on kerännyt tilastoja kuntien elinkaarihankkeista vuodesta 2009. Elinkaarirakentamisessa kunta tilaa yhdellä sopimuksella sekä koulun tai muun toimitilan […]
Uuden tutkimustiedon mukaan hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevedet sisältävät muun muassa ravinteita, raskasmetalleja, suoloja (kloridia ja natriumia), kiintoainesta, öljyjä ja hiilivetyjä sekä mikromuoveja. Sateiden ja sulavan lumen synnyttämä hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön. Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön koordinoiman Vesiensuojelun […]
Huoneistotietojärjestelmään siirrettyjen asunto-osakeyhtiöiden määrää voi nyt seurata Maanmittauslaitoksen palvelussa www.osakehuoneistorekisteri.fi. Maanmittauslaitos julkaisee tuoreet tilastot kunnittain ja maakunnittain kerran kuussa. Kunnista on tilastoitu huoneistotietojärjestelmään siirtyneiden taloyhtiöiden määrä, asunto-osakeyhtiömuotoisten taloyhtiöiden kokonaismäärä sekä järjestelmään siirtyneiden yhtiöiden prosenttiosuus kaikista taloyhtiöistä. Huoneistotietojärjestelmä kattaa tällä hetkellä noin 12 % Suomen taloyhtiöstä, joita on noin 90 000. Maakunnittain ja kunnittain aktiivisuus vaihtelee […]
Maapallon maapinta-alasta 3–4 % on soita, mutta niihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä. Maailmanlaajuisesti jo 12 % soista turpeen kertyminen on loppunut ja niistä on tullut päästölähteitä. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) julkaisema Global Peatlands Assessment arvioi, että Euroopassa lähes 50 % suoalasta on ojitettu ja sen ekologinen tila heikentynyt. Maailmanlaajuisesti soita on ojitettu 50 […]
Väylävirasto ottaa Oulun ja Kempeleen alueella alkuvuodeksi käyttöön mobiilipelin, jolla kuntalaiset voivat ansaita rahaa merkitsemällä kartalle pyöräteiden talvikunnossapidon ongelmakohtia. Palautetta kerätään päivittäin lumenauraukseen, liukkauteen sekä epätasaisuuteen liittyen. Palautteenkeruu toteutetaan yhteistyössä Autori Oy:n kanssa Crowdsorsa-mobiilipelillä, jonka kartalle pelaajat keräävät havaintojaan pyörätieväylien ongelmakohdista ottamalla niistä valokuvia. Kukin palaute on arvoltaan 50 senttiä, jonka pelaaja ansaitsee tililleen. Tammikuun […]
Sain eilisiltana käsiini Ympäristövaliokunnan mietinnön koskien Hallituksen esitystä Eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Mietinnön luettuani tunnelmat olivat kovasti ristiriitaiset. Mitä hyvää ? On nyt Eduskunnan tasolla tunnistettu ja tunnustettu, että rakennetun ympäristön toiminta ja lakisääteiset tehtävät suunnitellaan ja toteutetaan paikallistasolla kunnissa kuntien ja yritysten toimin. Kunnat päättävät itsenäisesti rakentamisen ja […]
Koko meneillään olevan hallituskauden ajan Ympäristöministeriö on todistellut tarpeelliseksi perustaa kuntien rakennetun ympäristön toiminnalle päällekkäinen hallinto palveluineen Ympäristöministeriön alaisuuteen. Esitys on vastoin eurooppalaisia digitaalisia palveluja ja datapolitiikkaa koskevia linjauksia. Kuntasektori ja yritykset eivät puolla esitettyä RYTJ (Rakennetun Ympäristön Tietojärjestelmä) hanketta. Rakennetun ympäristön operatiiviset toimijat näkevät sen virheinvestointina tässä ajassa. Ratkaisu olisi paluu menneeseen manuaaliaikakauden monikerroksiseen […]
Maanmittauspäivät 2023 järjestettiin kaksipäiväisenä tapahtumana 10.–11. toukokuuta Tampere-talossa Katso ohjelma ja esitysten PDF-tiedostot Ilmoittautuminen ja hinnat Ilmoittautua voi seuraavan linkin kautta: https://ssl.eventilla.com/maanmittauspaivat_2023 Hinnat: Earlybird (voimassa 14.4.2023 asti): MILjäsen 325 € + alv 24, Ei jäsen 400 € + alv Normaalihinta (voimassa 15.4.–30.4.2023): MIL jäsen 400 € + alv 24, Ei jäsen 475 € + alv […]
3 Ari Laitala Entistä mobiilimpi, sosiaalisempi ja ajankohtaisempi Maankäyttö TEEMA: KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA JA -JOHTAMINEN • KIINTEISTÖMARKKINAT • KIINTEISTÖARVIOINTI 4 Helka-Marja Kohonen Mikä saaritontissa maksaa? 9 Sampo Hatunen Metsäalueiden hinnoittelun periaatteet murroksessa 12 Sakari Haulos Infrahankkeiden haitalliset ympäristövaikutukset ja niiden korvattavuus 16 Ari Laitala BVC – lentoon lähdössä? 19 Ville Paatsola, Mikko Korpela ja Kalle Konttinen FIG:n […]
TEKSTI: ARI LAITALA Sosiaalinen media – mitä se on? Ympäripyöreästi muotoiltuna se on kaikkia niitä sosiaalisen median palveluja, joissa kuka vaan voi ryhtyä sisällöntuottajaksi ja julkaistakin suhteellisen vapaasti melkein mitä vaan. Hiukan muodollisemmissa määritelmissä korostuvat myös teknologiset erityispiirteet, kuten web 2.0 -teknologiat. Perusajatus on kuitenkin se, että se on viestimistä monelta monelle ja niin, että […]
TEKSTI: HELKA-MARJA KOHONEN Sipoon saariston kiinteistötoimituksia varten tehtiin vuonna 2016 Maanmittauslaitoksessa tutkimus saaritonttien hinnanmuodostuksesta. Tutkimuksen mukaan rantatontin hintaan saaressa vaikuttavat eniten sen sijainti ja saavutettavuus; yksittäisistä kohteen ominaisuuksista tärkeimmäksi nousi rannan laatu, sen soveltuvuus satamaksi. Maanmittauslaitoksessa (MML) kiinteistötoimituksista vastaavat lunastus- ja arviointitiimit tekevät jatkuvasti rakennuspaikkojen hintaselvityksiä. Kiinteistöjen kauppahintarekisterin (KHR) tietoihin perustuvia hintatilastoja laaditaan sekä lähiympäristön […]
TEKSTI: SAMPO HATUNEN Metsäalueiden hinnat ja hintoihin vaikuttavat tekijät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kokeneet suuria muutoksia. Minulla lähipiirissä on useita, jotka ovat jollain tasolla perehtyneet tähän aihepiiriin. Kurssitoverini ja moni muukin maanmittari on mukana suuressa yhteismetsässä osaomistajana, kalakaverini on ostanut Lapista suuria metsäalueita, lähinnä ymmärrän intressin perustuvan luontoarvoihin ja jahtikaverini toimii suuren metsäyhtiön puutavaran […]
TEKSTI: SAKARI HAULOS Isoilla infrahankkeilla kuten tie-, rata- ja energiansiirtohankkeilla on lähikiinteistöjen kannalta haitallisia ympäristövaikutuksia. Lunastuskorvauksia ratkottaessa joudutaan arvioimaan ympäristövaikutusten haitallisuutta ja korvattavuutta sekä korvauskynnyksen ylittyessä korvauksen määrää. Arviointi on usein haasteellista, mutta myös ammatillisesti mielenkiintoista. Tiet ja radat sekä niillä tapahtuva auto- ja junaliikenne aiheuttavat haitallisiksi koettuja ympäristövaikutuksia, joista keskeisimmät ovat tiehen tai rataan […]
TEKSTI: ARI LAITALA Perinteikäs kiinteistöarviointiin keskittyvä Baltic Valuation Conference (BVC) palasi alkuperäiseen konseptiinsa parin välivuoden jälkeen. Useimmat esitykset keskittyivät tälle kertaa lentokenttävaikutusten huomioimiseen kiinteistöarvioinnissa. COVID-pandemian alkamisen myötä joutuivat monet konferenssijärjestäjät tekemään nopeita ratkaisuja: peruako koko konferenssi vaiko lähteä etäjärjestelyihin. Kumpiakin ratkaisuja tehtiin ja nähtiin. Viime vuonna alkoivat myös erilaiset hybriditoteutukset yleistyä. Perusratkaisuna on usein ollut […]
TEKSTI: VILLE PAATSOLA – HANNU KORPELA – KALLE KONTTINEN FIG on kansainvälinen maanmittausalaan keskittyvä organisaatio, jolla on pitkä historia alan edistämisessä. Organisaatio on vähitellen laajentunut Euroopasta maailmanlaajuiseksi organisaatioksi. FIG:n perustivat alkujaan 1878 Pariisissa seitsemän kansallisen yhdistyksen edustajaa: Belgia, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Espanja ja Sveitsi. Samalla järjestö sai nimekseen Fédération Internationale des Géomètres, vaikka onkin […]
TEKSTI: PETRI KANGASSALO – PILVI NUMMI Kaupunkimalleissa viherympäristön mallit ovat jäljessä rakennetun ympäristön malleja. GreenTwins-hankkeen tavoitteena on korjata tämä puute ja tuoda viherympäristö osaksi Tallinnan ja Helsingin kaupunkitietomalleja ja kehittää niitä käyttäviä sovelluksia. Haluaisitko nähdä, miten maisema muuttuu vuosien kuluessa, kun kasvillisuutta lisätään, tai kenties tehdä oman ehdotuksen oman asuinalueesi viherryttämisestä? Pian se on mahdollista […]
TEKSTI: JUHANA RAUTIAINEN Ryhti-hankkeen avulla on historiallinen mahdollisuus ottaa iso harppaus eteenpäin tavassamme hallita, käyttää ja hyödyntää alueidenkäytön ja rakentamisen tietoja. Uusi yhdenmukaisempi toimintatapa on välttämätön, jotta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio voi edetä, ja jotta kunnat ja yritykset voivat kehittää omia palvelujaan. Entistä laadukkaamman tiedon avulla suunnitellaan terveellisiä ja turvallisia elinympäristöjä. Tiedon ja toimintatapojen yhtenäistäminen […]
TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Eduskunnassa on parhaillaan valiokuntavaiheessa kaksi kuntasektorin näkökulmasta keskeistä ja merkittävää säädöstöä, Rakentamislaki ja Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ). Molempia hallituksen esityksiä on arvosteltu voimakkaasti lähes kaikilta suunnilta sekä lopputuloksen että valmistelun menettelytavan osalta. Toimijoita, jotka joutuvat säädökset toteuttamaan, ei ole kuunneltu keskeisissä periaatteellisissakaan kysymyksissä. Arvostelun keskeinen viesti on, että lopputuloksena on käytännön elämässä […]
Näkökulmia avoimiin rakennetun ympäristön aineistoihin, osa 2 TEKSTI: HANNU HYYPPÄ – MARIKA AHLAVUO – JUHA HYYPPÄ – ARTTU JULIN – MATIAS INGMAN – PETRI RÖNNHOLM – MATTI KURKELA – ANTERO KUKKO – MIKA LINDHOLM – JANNE MATILAINEN – TEUVO HEIMONEN – MATTI VAAJA Tämä artikkeli on jatkoa Maankäyttö-lehdessä 3/2022 ilmestyneeseen artikkeliin. Artikkelissa pohditaan eri näkökulmia […]
TEKSTI: MIKAEL STILL – VILLE PAATSOLA Muutaman viikon päästä Suomen Maanmittausinsinöörien liitto ry (MIL) aloittaa 133. toimintavuotensa entistä laajempana yhdistyksenä. Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLI on loppusyksyn liittokokouksissaan päättänyt purkautua ja on suositellut jäseniään liittymään MIL:oon. MIL puolestaan muutti jäsenkriteerinsä jo huhtikuun kevätkokouksen sääntömuutoksella, jotta MAKLI:n nykyiset jäsenet voisivat liittyä jäseniksi. Tätä kirjoittaessa on […]
Ensin pieni avaus. Vanha laki oli nimeltään pakkolunastuslaki. Kun uutta lakia aikanaan säädettiin, sen ajan poliittinen valtavirtaus ei sallinut käyttää pakko-sanaa. Toisinajatteleva professori Veikko O. Hyvönen kävi vastahyökkäykseen ja käytti puolestaan pääsääntöisesti p-sanaa. Tämä lehti ei ota poliittista kantaa, joten Veturimies käyttää vuorotellen molempia. Olipa kerran sellainenkin hanke kuin Natura-2000 -ohjelma, Euroopan unionin määräämä, tietysti. […]
TEKSTI: ARI LAITALA Kaksiosainen artikkelin jälkimmäinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin Maankäytön numerossa 2/2022. Avainsanana standardinmukaisuus Kuten edellä on jo ilmennyt, voidaan esimerkiksi taloyhtiön käytönaikaista hiilijalanjälkeä laskea hiukan eri tavoin. Arenen laskuri ei ole ainoa vaihtoehto ja varsinkin kiinteistöpalvelujen tarjolla on moniakin erilaisia päästökertoimia. Myös se, mitä esimerkiksi laskentaan otetaan lopulta mukaan, on osin avoin kysymys. […]
TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen Maanmittari-yhdistyksen Aikakauskirjan vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Presisioni-levyplanimetrin teoria. Kun tasapintaisen kuvion rajana on viiva, jota ei tavallisilla yhtälöillä voida esitellä, käytetään sellaisen kuvion pinta-alaa määrättäessä mekaanillisia koneita, kuten esim. planimetriä. Jakamalla kuvio diagrammeihin, voidaan sen pinta-alan arvoa lähetä. Tässä aikakauskirjassa on ollut puhe Coradin presisioni-levyplamimetristä. Kun arv. Kirjoittaja on jättänyt […]
TEKSTI: HEIKKI LAHTINEN Maankäytön tehokkuutta ja yhdyskuntarakenteen tiiviyttä pitää tutkia tarkemmin eri näkökulmista päätöksenteon tueksi. Taustalla olevat ilmiöt ovat monisyisempiä ja tiivistäminen nähdään usein suppeasti vain väitettyjen positiivisten hyötyjen kautta. Makrotason tarkasteluissa on vaikea nähdä suoria perusteita tälle – tai ainakaan sille, että tiivistäminen olisi yksinomaan järkevää tehdä pistemäisillä korkeilla (vuokra)kerrostaloilla. Yksistään ottamalla huomioon Maankäyttö-lehden […]
TEKSTI: MARKKU MARKKULA Sitten Maankäytön nron 3/2022 jälkeen merkittäviä uusia lakeja ei ole saatu. Hallituskauden päättyessä kuitenkin eduskunnassa on vireillä useita lainmuutoshankkeita, joiden valmistumisesta kuitenkaan ennen kevään eduskuntavaaleja ei voida olla varmoja. Mielenkiintoisia ovat etenkin RYTJ-laki, luonnonsuojelulaki ja HTJ-lakien muutokset. Ympäristölliseen lainsäädäntöön usein liittyy haaste varsinaista toimintaa sääntelevien pykälien päällekkäisyydestä suojelulainsäädäntöön. Ohessa onkin nostettu esiin […]
TEKSTI: MAARIT NORDMARK Kolumnistinne heräsi nuorison keskimääräistä vakavampaan hiilidioksidipaniikkiin äskettäin. Yleensä positiivinen diplomi-insinööreiksi opiskeleva kotinuoriso – kaksi kappaletta vähän yli kaksikymppisiä – seisoi yhtäkkiä kolumnistin edessä synkkyyteen vajonneena. COP27 on käynnissä Egyptissä ja The Economist ilmoittaa kannessaan 1,5 %:n tavoitteen olevan täysin epärealistinen. Nuorison yksimielinen mielipide on, että ”mitään ei tehdä ilmaston hyväksi”. Suomalaiseksi katsoen […]
Kari Silfverberg ja työryhmä (2022). Ilmastometsät – Metsät planeetan pelastajina Globaalin ilmastonmuutoksen kiihtyminen on synnyttänyt tarpeen voimistaa toimia ilmakehän liiallisen hiilidioksidin sitomiseksi ja varastoimiseksi. Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut jo tasolle 418 miljonasosaa (ppm). Hallitsemattoman Ilmastokatastrofin torjuminen edellyttää hiilidioksidipitoisuuden vähentämistä 1970-luvun tasolle 350 ppm. David Sim: Pehmeä kaupunki. Hyvän kaupunkielämän perusteet Arkkitehti David Sim nostaa […]