TEKSTI: JUHANA RAUTIAINEN
Ryhti-hankkeen avulla on historiallinen mahdollisuus ottaa iso harppaus eteenpäin tavassamme hallita, käyttää ja hyödyntää alueidenkäytön ja rakentamisen tietoja. Uusi yhdenmukaisempi toimintatapa on välttämätön, jotta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio voi edetä, ja jotta kunnat ja yritykset voivat kehittää omia palvelujaan. Entistä laadukkaamman tiedon avulla suunnitellaan terveellisiä ja turvallisia elinympäristöjä. Tiedon ja toimintatapojen yhtenäistäminen parantaa myös digitaalista turvallisuutta.
Rakennettuun ympäristöön liittyy koko yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, jota omistajat, asukkaat, käyttäjät, tutkijat, yrityselämä ja päätöksentekijät tarvitsevat. Suuri osa tiedosta syntyy kuntien lakisääteisissä tehtävissä kuten kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa.
Tällä hetkellä rakennettua ympäristöä koskevaa julkista tietoa joutuu hakemaan useista eri järjestelmistä. Tiedon liikkuminen organisaatioiden välillä on hankalaa, sillä tiedot ja järjestelmät eivät toimi yhteen. Kunnille aiheutuu ylimääräistä työtä, koska ne joutuvat toimittamaan samaa tietoa useaan kertaan valtion eri viranomaisille. Tiedoissa on myös puutteita tai ne eivät ole ajan tasalla, ja valtakunnallisen tiedon saanti on hankalaa.
Rakennetun ympäristön digitalisaatiota on edistetty vuosikymmeniä. Monissa kunnissa ja yrityksissä on kehitetty pitkälle omia ratkaisuja, jotka hyötyvät siitä, että valtakunnallinen tietoaineisto saadaan yhdenmukaiseksi. Päällekkäisen tiedon kerääminen vähenee, ja kunnat toimittavat tiedon valtiolle vain kerran. Valtakunnallisen järjestelmän perustaminen auttaa kuntia ja maakuntien liittoja täyttämään myös EU:n tasolta tulevia velvoitteita. Esimerkiksi INSPIRE-velvoitteet ja arvokkaita tietoaineistoja koskevat velvoitteet voidaan hoitaa keskitetysti.
Mikä muuttuu? Mikä pysyy?
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-hankkeessa kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa syntyvät tiedot kootaan saataville yhtenäisessä muodossa uuteen valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Uudistusta koskevat lakiesitykset ovat paraikaa eduskunnan käsiteltävinä, ja tietojärjestelmän toteuttajan hankinta loppusuoralla.
Uudistuksessa ei tule muutoksia tiedontuotannon vastuisiin, vaan kunnat vastaavat jatkossakin alueidenkäytöstä ja rakentamisen luvista. Tietojen tuottaja, kuten kunta, on vastuussa niiden ylläpitämisestä. Kunnat ja maakuntien liitot julkaisevat jatkossa rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnalliseen järjestelmään yhteisesti sovitussa koneluettavassa muodossa. Järjestelmien välille rakennetaan tarvittavat rajapinnat. Tietojen julkaiseminen rajapintojen kautta on mahdollisimman automaattista. Kunnat voivat jatkossakin rakentaa rakennetun ympäristön tiedoista omia tietotuotteitaan ja myydä niitä.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa: