TEKSTI: MAARIT NORDMARK
Kolumnistinne heräsi nuorison keskimääräistä vakavampaan hiilidioksidipaniikkiin äskettäin. Yleensä positiivinen diplomi-insinööreiksi opiskeleva kotinuoriso – kaksi kappaletta vähän yli kaksikymppisiä – seisoi yhtäkkiä kolumnistin edessä synkkyyteen vajonneena.
COP27 on käynnissä Egyptissä ja The Economist ilmoittaa kannessaan 1,5 %:n tavoitteen olevan täysin epärealistinen. Nuorison yksimielinen mielipide on, että ”mitään ei tehdä ilmaston hyväksi”. Suomalaiseksi katsoen aina-positiivinen Ruotsissa asuva kolumnistinne yritti vastata ensin, että Euroopan päästöt ovat vähentyneet 30 % 30 vuodessa, niin että kyllä tässä nyt jotain on kuitenkin tehty. Nuoriso vaatii vastausta hiilivoimaloiden käyttöön kiihkeydellä, jolla kolumnistinne laitettiin henkilökohtaisesti vastuunalaiseksi maailman kaikesta hiilivoimasta. Yritä siinä sitten argumentoida, että tehdään mitä voidaan. Henkilökohtaisesti olen jälleenrakentanut talon vuodelta 1950; lisäeristykset on laitettu yläkertaan ja kellariin, katolle on asennettu aurinkokennot, ikkunat on eristetty ja sekajätteen määrä on viimeisten 12 kuukauden aikana ollut vain 60 kiloa. Tämän lisäksi auto on vaihtunut sähköautoon ja sisälämpötila on vähennetty 20 asteeseen. Edesmenneen mummun kutomat villasukat ovat jatkuvasti jalassa ja avotakkaan asennettu 87 % tehoasteella toimiva kamina on käytössä silloin, kun tulee ihan liian kylmä kaikesta päälle puetusta villasta huolimatta.
Lue koko artikkeli PDF-muodossa:
Hiilidioksidipaniikki
