Talonnumeron yhdistäminen, osittaminen ja iltamat

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Suomen maanmittari-yhdistyksen Aika­kauskirjaN vuoden 1902 numeroissa käsiteltyjä asioita. Kirjelmä siitä, voiko osittamisissa yhdistää eri talonnumerojen osia yhdeksi tilaksi: Ylihallituksen kirje komissiomaanmittari N.N:lle: Sittenkun lääninmaamittari L tarkastaessaan karttaa ja asiakirjoja, jotka kuuluvat Teidän käsittelemiin numeroilla 5629 ja 5629a merkittyihin halkomistoimituksiin 173/480 osalla perintörusthollia N:o 8 ja 179/576 osalla aukmenttitilaa N:o 9 M:n pitäjän […]

Valmistautuminen seuraavaan hallitusohjelmaan

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Voidaanko nykyisiä lainsäädännön valmistelun perustavanlaatuisia rakenteellisia virheitä korjata? Kunnat, maakunnat ja yrityssektori ja myös hallitus tyrmäsivät Ympäristöministeriön esityksen Maankäyttö- ja rakennuslain korvaamisesta Kaavoitus- ja rakentamislailla. Hyvä näin, mutta valtavasti rahaa ja kuntien niukkoja henkilöresursseja on tuhlattu tyhjän takia. Lakiesitys tuomittiin toiminallisesti ja taloudellisesti toimimattomaksi käytännön elämässä. Voidaanko puhua vain lainsäädännön laadun ongelmista […]

Taksasta toisenkin kerran

Veturimiehen entinen alemman geodesian assistentti – myöhemmin toki paljon muutakin – Antti Kuparinen kirjoitti tämän lehden edellisessä numerossa taksajärjestelmästä opiksi uudemmalle sukupolvelle. Kirjoitus oli ihan ookoo, jos vähän taksaan päin kallellaan, niin sallituissa rajoissa. Kysymys onkin niin merkittävästä, nyt jo unohtuvasta maanmittauksen historiasta, että kyllä se tarkastelunsa ansaitsee. Maanmittarien taksapalkkaus on peilattava aikaan, jolloin valtiolla […]

Pieniä ja suuria rajanvetoja

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Maanmittarit tietävät, jos ketkä, miten tärkeää on rajojen vetäminen eri maanomistajien välille. Muinainen opiskelutoverini oppi aikoinaan ensimmäiseksi kesätyössä toimitsijana, että auto pitää parkittaa valmiiksi keula kulkusuuntaan. Jos mittaustoimituksessa tulee erimielisyyksiä, on maanmittarin parasta pystyä lähtemään paikalta mahdollisimman sutjakasti. Äitini syntyi aikanaan evakkomatkalla ja myös isoisäni maaläntti jäi suuressa 40-luvun rajanjaossa naapurin puolelle. […]

Heinäseipäiden merkityksestä maanmittaukselle

TEKSTI: VETURIMIES Nythän on niin, että vanhan hyvän ajan maanmittarit olivat enimmäkseen maalta ja heille tätä on turha kirjoittaa. Turhaa teekka­rien oli viettää kahta kuukautta maatilaharjoittelussakaan, paitsi yhden Timon, joka meni ruotsinkieliseen taloon ja opetteli ylioppilaspohjan päälle ruotsin kielen, mutta ei nainut kuitenkaan talon tytärtä. Kun nykyajan nuoret maanmittarit ja maanmittarittaret lienevät puolestaan voittopuolisesti kaupunkilaisia, […]

Lunastuslainsäädäntöä koskeva lakiesitys tulossa Eduskuntaan viikolla 13

TEKSTI: MATTI HOLOPAINEN Haluaako hallitus jäädä historiaan nuorison asumisen ja tulevaisuuden mahdollistajana vaiko raunioittajana? Erityisesti tämän vuosituhannen vaihteen ympärillä ja sen jälkeen syntyneet sukupolvet ovat monien uusien muutosten ja haasteiden edessä. Kaikilla tasoilla ja tavoilla verkottunut globaali kilpailu­yhteiskunta, hallitsematon tietotulva, työ, työpaikka ja -aikakäsitteiden peruuttamaton muuttuminen. Mitä tekemällä hankit rahaa elämiseen? Jääkö palkastasi verojen jälkeen […]

Kaupunki vai kyläyhteisöjen verkko?

TEKSTI: MAARIT NORDMARK Historioitsija Ben Wilsonin kirja Metropolis: A History of the City, Humankind vuodelta 2020 on hurmaava teos meille kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille. Se avaa laajoja perspektiivejä, vaikka Wilson ei ole kaupunkisuunnittelija, vaan kirjoittaa historioitsijan näkökulmasta. Koemme juuri nyt kaikkien aikojen mittavimman muuttoliikkeen maaseudulta ja kylistä kaupunkeihin. Jossakin maailman kolkassa muuttaa joka päivä 200 000 ihmistä […]

Museotoimikunta

TEKSTI: JÜRGEN GRÖNFORS Maanmittausalan menneiden asioiden tallentaminen alkoi siitä, kun Maanmit­tauslaitos piti 300-vuotisjuhliaan v. 1933. Juhlan yhteyteen oli pystytetty näyttely, johon oli kerätty alan vanhempaa esineistöä. Esineistö varastoitiin ja sittemmin Geodeettien kerho jatkoi Olavi Siikaniemen johdolla aineiston keräilyä. Keräilyn tulokset tallennettiin odottamaan parempia aikoja. Aikaa kului, kunnes Helsingin kaupunki luovutti 1960-luvun lopulla kaupungin vanhan vesilaitoksen […]

Pitääkö olla huolissaan?

TEKSTI: RAIMO KOIVISTOINEN Ihmiset ovat huolissaan monista asioista. Minusta tuntuu siltä, että huolien määrä ei ole vähenemässä vaan päinvastoin lisääntymässä. Voimakas tekninen kehitys ei ole parantanut tilannetta vaan tuonut yhä uusia huolen aiheita. Vuosi sitten kirjoitin tämän lehden numerossa 4/2018 rakennusten sisäilmaongelmista. Totesin mm. ,että tutkimusten mukaan 92 % suomalaisista on huolissaan rakennusten kosteus- ja […]

Siirry työkalupalkkiin